Sähköautojen Helsinki 2030
Voiko Helsinki olla sähköautoistumisen edelläkävijä? Miten siitä voisi tulla sellainen? Mitä nopea sähköautoistuminen edellyttää? Ja kuinka monta sähköautoa Helsingissä on vuonna 2030?
Helsingin Energian, autovalmistaja Peugeotin, sähköauton lataustekniikkaa kehittävän Enston, Easy Km Oy:n ja Teknillisen Korkeakoulun edustajista koottu ryhmä pohti Helsingin mahdollisuuksia sähköautoistumisessa.
Miksi sähköautoistumiseen kannattaa panostaa?
Polttomoottoreilla varustettujen autojen korvautuminen sähköautoilla vähentää merkittävästi päästöjä, parantaa ilmanlaatua ja vähentää liikenteen melua.
Päästövaikutus on todella huomattava, varsinkin jos autojen tarvitsema sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla.
Tuulivoima ja sähköautot sopivat yhteen
Tuulivoiman haasteena on energian varastoiminen. Tähän sähköautojen akut tarjoavat mainion ratkaisun.
Helsingin Energia on toteuttamassa osakkuusyhtiönsä Suomen Merituuli Oy:n kautta Suomeen suurta tuulivoimahanketta, jonka sähköntuotantokapasiteetilla voidaan kattaa koko pääkaupunkiseudun sähköautojen energiantarve.
Miten sähköautojen yleistymistä voidaan nopeuttaa?
Sähköautoilu vaatii latauspisteitä. Monilla sellainen on kotonaan (auton lämmitystolppa), mutta lataamisen pitää onnistua myös kaupungilla, työpaikalla ja kauppakeskuksissa.
Sähköautoja (ja muitakin vähäpäästöisiä autoja) voidaan suosia tarjoamalla niille ilmaista pysäköintiä ja myös latausta.
Myös autoverotuksella voidaan merkittävästi tukea sähköautoja. Veroprogressioita voisi kehittää vielä voimakkaammin autojen päästöjen mukaan.
Miksi juuri Helsinki voisi olla edelläkävijä?
Helsingillä on pitkät perinteet sähköisessä liikenteessä. Jo nyt suuri osa liikenteestä tapahtuu sähköjunilla, metrolla ja raitiovaunuilla. Julkisessa sähköliikenteessä matkataan 110 miljoonaa matkaa vuosittain. Sähköautoilu on tähän luonteva jatko.
Helsingissä keskimääräiset ajomatkat ovat kohtuullisen lyhyitä: näin sähköauton suurin haaste – suhteellisen lyhyt ajomatka yhdellä latauksella – ei aiheuta ylitsepääsemätöntä ongelmaa.
Helsingillä, kuten koko Suomella, on yksi etu eteläisempiin maihin verrattuna: meillä autojen moottorin lämmittämiseen tarkoitettuja sähkötolppia löytyy jo valmiiksi kotien pihoilta.
Sähköautot voivat yleistyä nopeammin kuin arvaammekaan
Sähköautojen tulevaisuutta voidaan katsella kolmen vaihtoehtoisen kehitysmallin kautta: optimistisen, pessimistisen ja sillä välillä olevan vaihtoehdon.
Pessimistisen mallin mukaan Helsingissä on vuonna 2030 noin 75 000 sähköautoa. Melkoinen määrä tämäkin!
Hurjimmassa visiossa Helsingin kaduilla huristelee tuolloin satatuhatta autoa enemmän eli noin 170 000 autoa. Helsingin nykyinen autokanta on noin 250 000 autoa.
Näiden kahden ääripään väliin asettuvassa perusskenaariossakin Helsingin sähköautokanta ylittää 100 000 autoa vuoteen 2030 mennessä.
Mitä sähköautoistuminen merkitsee liikenteen päästöille?
Sähköauto käyttää energiaa hyötysuhteeltaan kolme kertaa tehokkaammin polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköautoistuminen vähentää olennaisesti hiilidioksidipäästöjä ja muita terveydelle haitallisia päästöjä, esim. pienhiukkasia. Nykyään tieliikenne aiheuttaa lähes kaiken ihmisiin kohdistuvan häkäpäästön, joka sähköautoilussa voidaan kokonaan välttää.
Onko tämä totta – ajetaanko tulevaisuudessa ihan oikeasti sähköautolla?
Siltä kyllä vahvasti vaikuttaa. Autovalmistajat suhtautuvat sähköautoon hyvin vakavasti, energiayhtiöt samoin.
Kysymys on oikeastaan enää aikataulusta – siitä, miten nopeasti sähköautoilu muuttuu harvojen edelläkävijöiden harrastuksesta enemmistön vaihtoehdoksi.
Aikatauluun voidaan merkittävästi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, sähköautoilua eri tavoin suosimalla ja etupainotteisella infrastruktuuriin panostamisella.