Uusiutuvat energialähteet
Nykyinen tuotanto ja meneillään olevat hankkeet
Vesivoimalla on vanhastaan tuotettu sähköä Helsinkiin. Helsingin Energialla on vesivoimakapasiteettia tytär- ja osakkuusyhtiöiden Kymijoen ja Kemijoen vesivoimalaitoksissa. Vesivoimaloiden yhteenlaskettu tuotantoteho on nykyään 107 MW. Vesivoimalaitosten tehonkorotuksia tehdään modernisointien yhteydessä. Ahvenkosken modernisointihanke on juuri onnistuneesti päättynyt.Pienvesivoimaa tuotetaan myös Vanhankaupungin museovesivoimalassa. Lisää vesivoimaa hankimme mahdollisuuksien mukaan.
Helsingin Energia on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja Tunturituuli Oy:ssä. Porin Reposaaressa on yksitoista, Raahessa yhdeksän ja Lapissa kolme tuulivoimalaa. Helsingin Energia osallistuu näiden lisärakentamiseen. Suurta merituulipuistoa toteutetaan Porin edustalle. Sen lisäselvitykset ja tekninen suunnittelu ovat meneillään. Myös muita tuulivoimantuotantoon sopivia paikkoja ja hankkeita arvoidaan.
Suomen Merituuli Oy, joka on Helsingin Energian ja EPV Energia Oy:n yhteisyritys, on toteuttamassa Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikoille suuria 500–1000 MW:n merituulipuistoja. Tämä vastaa noin 800 000 kerrostalokaksion sähköntarvetta. Suomen Merituuli Oy on tehnyt Metsähallituksen kanssa varaussopimuksen maakuntakaavoihin merituulivoiman tuotantoalueiksi merkityistä Siipyyn ja Inkoon avomerialueista. Hankkeiden YVA –prosessit ovat valmistuneet.Parhaillaan tehdään lisää teknisiä selvityksiä mm. pohjatutkimuksia sekä kunnallinen kaavoitusprosessi on käynnissä.
Merituulipuistojen rakentamista myös muihin kaavoituksen ohjaamiin paikkoihin selvitetään.
Luontokeskus Gardenian 12-metrinen tuulimylly toimii ympäristökasvatuksen välineenä Viikin koululaisille. Helsingin Energian ympäristöpennisähkötililtä on tuettu Linnanmäen pientuulimyllyjen rakentamista.
Jätevesilämpö ja kaukojäähdytys
Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksessa voidaan tuottaa viidellä suurella lämpöpumpulla samassa prosessissa 90 MW kaukolämpöä ja 60 MW kaukojäähdytystä. Pääasiallisena energialähteenä on helsinkiläisten puhdistetun jäteveden lämpöenergia. Katri Valan lämpöpumpuilla tuotetaan lämpöä, kun tarvitaan huippulämpötuotantoa yhteistuotantovoimalaitosten lisäksi. Jätevesilämpö vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Kaukojäähdytystä tuotetaan talviaikaan kylmästä merivedestä, joka on ehtymätön jäähdytysenergian lähde. Prosessi on hyvin yksinkertainen, sillä lämmönsiirtimien ja pumppujen lisäksi ei tarvita muita laitteita. Kolmannes vuosittaisesta kaukojäähdytysenergiasta saadaan merestä. Kesäaikaan kaukojäähdytystä saadaan puhdistetusta jätevedestä sekä absorptiokoneilla, joissa käyttöenergiana on yhteistuotantolaitoksilla muuten hyödyntämättä jäävä lämpö. Uusimpana energiatehokkuustoimena on IT – palvelinkeskusten sijoittaminen kaukojäähdytystunneliin, mikä mahdollistaa sekä koneiden jäähdytyksen että niiden hukkalämmön hyödyntämisen
Lämpöakut ja jäähdytysvesivarastot
Helsingin Energialla on käytössä isoja vesisäiliöitä, joihin pystytään varastoimaan lämpöä ja kylmää. Yhteisteholtaan 200 MW:n lämpöakut sijaitsevat Vuosaaressa ja Salmisaaressa. Akut mahdollistavat vuorokautisen kaukolämmön tuotannon tasaamisen. Salmisaaressa on myös jäähdytysvesivarasto. Uusia jäähdytysvesivarastoja rakennetaan ja suunnitellaan parhaillaan useaan kohteeseen.
Biomassa
Energiahuollon kokonaisuutta ajatellen biomassat soveltuvat parhaiten poltettaviksi lähellä tuotantoalueitaan siihen tarkoitukseen rakennetuissa kattiloissa. Puupellettien rinnakkaispolttoa Salmisaaren hiilipölykattilassa on kokeiltu ja laajemman tutkimuksen mahdollisuuksia selvitetään. Myös biomassan kaasutusta tutkitaan. Ruokohelpi ja peltobiomassat ovat erityiskohteiden polttoaineita.
Hanasaaren voimalaitoksella kokeiltiin onnistuneesti vuoden 2008 aikana Tekesin tukemana metsätähteen rinnakkaispolttokokeita, jossa metsätähde ensin rouhittiin jauheeksi ja sitten poltettiin kivihiilen seassa. Metsäpohjaisella biomassalla, joko biokaasuna tai biohiilenä, on merkittävä rooli vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa uusiutuvien energialähteiden osalta.
Biokaasu
Kaatopaikkakaasu
Vuosaaren suljetun kaatopaikan tuottamaa metaanikaasua on hyödynnetty 2 MW tehoisessa lämpökeskuksessa kaukolämmön tuotantoon vuodesta 1991 lähtien. Biokaasun käytön jatko riippuu kaatopaikan haltijoiden toimenpiteistä.
Kaasutus maakaasuverkkoon
Helsingin Energia selvittää biokaasun osalta tekniikan kehittymistä. Metsäpohjaisen biomassan kaasutus lähellä hankinta-alueita ja synteesikaasun (biokaasun) syöttäminen maakaasuputkistoon on vaihtoehto. Helen onkin yhdessä Gasumin ja Metsä-Botnian kanssa kehittämässä biojalostamoa Joutsenoon. Toteutuessaan jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta synteesikaasua, joka siirrettäisiin maakaasuverkoston avulla käyttökohteisiin, kuten Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle.
Mädättämällä tuotettua biokaasua voidaan myös hyödyntää, mikäli se on syötetty maakaasuverkkoon.
Biohiili
Helsingin Energia osallistuu aktiivisesti tulevaisuuden biopolttoaineiden kehitystyöhön. Biohiiltä valmistetaan paahtamalla biomassaa hapettomissa olosuhteissa, jolloin saadaan korkean energiatiheyden omaavaa, lähellä kivihiilen ominaisuuksia olevaa biopolttoainetta. Biohiilen kuljetuksessa ja varastoinnissa voitaneen hyödyntää olemassa olevaa polttoainelogistiikkaa. Biohiili nähdään tulevaisuudessa yhtenä lupaavana vaihtoehtona kivihiililaitosten merkittäväksi rinnakkaispolttoaineeksi.
Päivitetty joulukussa 2011
Lisätietoja:
ympäristöjohtaja Martti Hyvönen, puh. 09 617 2075
vanhempi asiantuntija Tea Erätuuli, puh. 09 617 2415