Uusiutuvat enegianlähteet - Tulevaisuuden kehityshankkeet
Monipolttoainevoimalaitos
Vuonna 2007 käynnistynyt Tekes-hanke Pohjolan Voiman kanssa suuren monipolttoainevoimalaitoksen toteuttamisesta jatkuu. Ensisijaisena energialähteenä voimalaitoksessa käytetään biomassaa ja rinnakkaispolttoaineena maakaasua sekä kivihiiltä. Uusiutuvan energian osuus maksimoidaan ja hiilidioksidin talteenottoa tutkitaan. Hanke on saanut jatkoa Helenin kehitysohjelma 2020+ puitteissa. Tulevaisuuden monipolttoainevoimalaitoksen selvitystyö Vuosaareen on käynnissä.
Biohiili
Helsingin Energia osallistuu myös tulevaisuuden biopolttoaineiden kehitystyöhön. Biohiiltä valmistetaan paahtamalla biomassaa hapettomissa olosuhteissa, jolloin saadaan korkean energiatiheyden omaavaa, lähellä kivihiilen ominaisuuksia olevaa biopolttoainetta. Biohiilen kuljetus ja varastointi järjestyisivät olemassa olevalla polttoainelogistiikalla. Biohiili nähdään tulevaisuudessa lupaavana vaihtoehtona kivihiililaitosten merkittäväksi rinnakkaispolttoaineeksi. (Lisää tietoa biohiilestä, pdf)
Bioöljyt
Kaukolämmön huippu- ja varalämpökeskusten käyttämän raskaan polttoöljyn korvaamista bioöljyillä selvitetään ja tutkitaan mm. mäntyöljypien, pyrolyysiöljyn tai muiden bioöljyjen teknisiä käyttömahdollisuuksia. Hanasaaren uuden huippu- ja varalämpökeskuksen kaksi poltinta on suunniteltu siten, että ne soveltuvat myös bioöljylle. Myös bioöljyjen rinnakkaispolton mahdollisuutta yhteistuotantovoimalaitoksissa tutkitaan.
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)
Tekniikoita hiilidioksidin talteenottamiseksi suuressa mittakaavassa kehitetään. Teollisuuden Voiman osakkaana Helen oli mukanaselvittämässä hiilidioksidin talteenottomahdollisuuksia Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksella. Hanke päätettiin kuitenkin lopettaa teknisten ja taloudellisten riskien takia. Helen on parhaillaan aktiivisesti mukana ison tutkimusyhteenliittymän, Cleen Oy:n, hiilidioksidintalteenotto tutkimuksissa.
Jätteen energiakäyttö
Jätteen sisältämää energiaa voidaan hyödyntää eri tavoin käsiteltynä kaasutus-, seospoltto- tai massapolttolaitoksessa. YTV on jätehuoltoratkaisussaan päätynyt yhdyskuntajätteen massapolttolaitoksen toteuttamiseen. Helsingin teknisen lautakunnan päätöksellä Helsingin Energian hankkeesta ei jätetty tarjousta.
Aurinkoenergia
Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää joko passiivisesti tai aktiivisesti. Rakennusten sijoittelu vaikuttaa suuresti lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeeseen. Helsingin Energia on mukana aktiivisen aurinkoenergian hyödyntämisessä Viikissä. Aurinkosähkön koetalossa parvekekaiteiden aurinkopaneelit tuottavat osan kiinteistön valaistuksen ja ilmanvaihdon sähköstä. Jos yksityiset tahot haluavat hyödyntää aurinkopaneeleita, voidaan ne asianmukaisin järjestelyin ja teknisin ehdoin liittää sähköverkkoon.
Aurinkolämpö tarkoittaa auringon lämpösäteilyn hyödyntämistä rakennusten ja käyttöveden lämmittämisessä. Aurinkolämmitysjärjestelmän piirissä on Viikissä 380 asuntoa, jotka saavat osan lämmöstään katoille rakennetuista aurinkokeräimistä. Hajautetut pienimuotoiset lämmitysjärjestelmät sopivat parhaiten haja-asutusalueille. Tulevaisuuden maailmassa aurinko voi olla pääasiallinen, hyvin riittoisa ja lähes haitaton energianlähde.
Polttokennot
Polttokennojen peruspolttoaine on vety, myös maakaasua voidaan käyttää polttoaineena. Polttokennotekniikan kehittyessä sitä voidaan hyödyntää ensin pienemmissä erikoiskohteissa, liikenteessä ja hajautetuissa sähkön ja lämmön tuotantojärjestelmissä. Helsingin Energia on ollut mukana aiheen tutkimushankkeissa.
Lisätietoja:
ympäristöjohtaja Martti Hyvönen, puh. 09 617 2075
vanhempi asiantuntija Tea Erätuuli, puh. 09 617 2415