Voimalaitosten vesistövaikutukset

Helsingin Energian voimalaitoksilta johdetaan vesistöön jäähdytysvesiä (merivettä), prosessien hukkavesiä, neutraloituja vedenkäsittelylaitosten ja laboratorioiden jätevesiä sekä ilmanesilämmittimien ja sähkösuodattimien pesuvesiä. Näiden lisäksi myös selkeytetyt kuonansammutusvedet, öljyn syvävaraston vuotovedet, kivihiilivaraston pintavalumavedet sekä sadevedet johdetaan mereen. Pääosa jätevesivirtaamasta on kuitenkin jäähdytysvettä.

Voimalaitokset eivät kuormita alueidensa vesistöjä

Helsingin ympäristökeskus tutkii ja seuraa voimalaitosten teollisuusjätevesien vaikutuksia meriveteen. Vesistöseuranta on lakisääteistä, ja se on aloitettu Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten osalta vuonna 1975 ja Vuosaaren voimalaitosten osalta vuonna 1990.

Vuodesta 1994 lähtien Helsingin ympäristökeskus on seurannut myös Vuosaaren voimalaitosten läheisyyteen rakennetun kivihiilen varmuusvaraston vesistövaikutuksia. Voimalaitosten vesistövaikutuksista on tehty myös erillisselvityksiä. Seurantaan kuuluu pinta- ja pohjavesien analysointi kivihiilivaraston ympäristöstä.

Helsingin Energia mittaa ja seuraa myös itse vesistöön johtamiensa vesien virtaamaa, kiintoaine- ja hiilivetypitoisuutta, veden happamuutta, lämpötilaa ja lämpötilan nousua. Tulokset raportoidaan kuukausittain alueelliselle ja paikalliselle ympäristökeskukselle.

Vesistötarkkailun perusteella yksikään Helsingissä sijaitsevista voimalaitoksista ei ole kuormittanut alueensa vesiä, vaan syynä ovat olleet muut tekijät:

  • Hanasaaren alue on aikaisemmin ollut voimakkaasti asumisjätevesien kuormittama. Veden laatu on parantunut huomattavasti vuodesta 1987 lähtien, jolloin Vanhankaupunginselälle aiemmin johdetut jätevedet siirrettiin Katajaluodon ulkopuolelle avomeren reunaan.

  • Salmisaaren alueen veden laatu on parantunut huomattavasti vuodesta 1978 lähtien, jolloin Rajasaaren jätevedenpuhdistamon toiminta lopetettiin.

  • Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysveden ottoalue ja jätevesien purkualueet sijaitsevat maalta tulevan hajakuormituksen vaikutusalueella, joten rannikolta tulevien valumavesien kuormittava osuus on merkittävämpi kuin voimalaitosten teollisuusjätevedet.

  • Kloridipitoisuudet Vuosaaren kivihiilivaraston itä- ja lounaispuolella ovat seurannan aikana tehdyn tutkimuksen mukaan kohonneet. Arvioiden mukaan kloridi on peräisin hiilivaraston pohjarakenteesta, ei varastoidusta kivihiilestä. Kloridien merkitys purkuvesistössä on kuitenkin vähäinen, sillä Suomenlahden tyypillinen kloridipitoisuus on tasoa 5 000 mg/l ja suurimmat mitatut kloridipitoisuudet ovat olleet luokkaa 8 000 mg/l.