Energiasanasto - Sähköverkko

Alueverkko eli siirtoverkko
Alueellinen 110 kilovoltin (kV) suurjänniteverkko. Yhdistää Helsingin voimalaitokset ja sähköasemat toisiinsa. Yhteydessä 400 kV:n kantaverkkoon.

Avojohto eli ilmajohto
Sähköpylväiden kannattelema sähköjohto, vrt. kaapelointi.

Jakeluverkko
Helsingissä sähkön jakeluverkon muodostavat keskijänniteverkko (10 ja 20 kV) ja pienjänniteverkko (0,4 kV).

Jakeluverkonhaltija
Yhteisö tai yhtiö, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa.

Kaapelointi
Sähköjohtojen sijoittaminen maan alle, vrt. avojohto. Kaapelointi auttaa pitämään sähkönjakelukeskeytysten määrän ja keston alhaisina. Helsingissä valtaosa sähköjohdoista on kaapeloitu.

Kantaverkko
Kantaverkko on valtakunnallinen suurjännitteinen sähkönsiirtoverkko, johon kuuluvat 400 ja 220 kilovoltin (kV) ja tärkeimmät 110 kV:n johdot sekä sähköasemat. Suomen kantaverkkoa hallitsee ja ylläpitää Fingrid Oyj.

Keskijännitejohto ja -verkko
Keskijännitejohdoilla sähkö siirretään sähköasemilta jakelumuuntamoille. Helsingissä keskijännitejohtoja on kaikkiaan 1 427 kilometriä, niistä 97 % on kaapeloitu maan alle. Keskijänniteverkko käsittää Helsingissä kantakaupungin 10 kilovoltin ja esikaupunkialueen 20 kilovoltin sähköjohdot.

Kytkinlaitos
Kytkinlaitoksilla tehdään sähköverkon käyttökytkennät sekä suureiden mittaukset. Kytkinlaitoksilla tapahtuu myös sähkönjakeluhäiriöitä aiheuttavien viallisten osien automaattinen erottaminen sähkönjakelujärjestelmästä.

Maasulku
Yleisin sähkökatkoksia aiheuttava häiriötyyppi Helsingissä. Maasulku syntyy, kun sähköjohto joutuu kosketuksiin maan kanssa esimerkiksi puun kaatuessa sähköjohdon päälle. Vrt. oikosulku.

Muuntamo tai jakelumuuntamo
Muuntamoissa jakelusuurjännite muunnetaan pienjännitteeksi. Helsingissä on kaikkiaan 2 300 muuntamoa, joista 1 650 on Helsingin Energian omistuksessa ja loput asiakasyritysten omistuksessa.

Nousujohto
Sähköjohto, yleensä kaapeli, joka kulkee talon pääkeskuksesta huoneiston ryhmäkeskukseen (sulaketauluun).

Oikosulku
Oikosulku on toiseksi yleisin sähkönjakelukeskeytyksiä aiheuttava häiriötyyppi Helsingissä. Oikosulku syntyy, kun sähköjohdot joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa, kuten esimerkiksi silloin, kun johdoilla kulkevat linnut tai muut pieneläimet koskettavat kahta johtoa samanaikaisesti.

Pienjännitejohdot ja -verkko
Pienjännitejohdoilla (0,4 kilovolttia) sähkö siirretään jakelumuuntamoista kiinteistöihin ja muihin kulutuspisteisiin. Helsingissä on kaikkiaan 4 014 kilometrin verran pienjännitejohtoja, joista 3 582 kilometriä on kaapeloitu maan alle. Valtaosa helsinkiläisistä saa sähkönsä pienjänniteverkosta.

Siirtojohdot ja -verkko
Siirto- eli suurjännitejohdoilla 110 kilovoltin sähkö siirretään voimalaitoksilta sähköasemille siirrettäväksi edelleen keskijänniteverkkoon. Alueellinen siirtoverkko yhdistää Helsingin voimalaitokset ja sähköasemat toisiinsa. Siirtoverkko on yhteydessä 400 kV:n kantaverkkoon. Helsingissä siirtoverkosta 123 kilometriä on ilmajohtoina ja 48 kilometriä kaapeloitu maan alle.

Suurjännitejohto kts. siirtojohdot

Sähköasema tai kytkinlaitos
Sähköasemilla 110 kilovoltin siirtojännite muunnetaan jakelusuurjännitteeksi, joka Helsingissä on kantakaupungin alueella 10 kilovolttia ja esikaupunkialueilla 20 kilovolttia. Helsingissä on kaikkiaan 20 sähköasemaa.

Sähkökaappi tai sähkönjakokaappi
Sähkö siirretään pienjänniteverkosta kiinteistöihin ja ulkovalaistuspisteisiin sähkökaappien kautta. Helsingissä on kaikkiaan noin 7 900 sähkökaappia. Yhden kaapin jakelupiiriin kuuluu 1 - 5 kiinteistöä.

Sähköverkko
Toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteista muodostettu kokonaisuus, joka on tarkoitettu sähkön jakeluun ja siirtoon. Sähköverkko jakautuu kanta-, alue- ja jakeluverkkoihin.

Verkkojännite
Kotitalouskäytössä oleva jännite on 230/400 V.