|
Toimitusjohtajan katsaus
Hyvä tuloskehitys jatkui haasteellisessa
toimintaympäristössä
Vuosi alkoi paukkupakkasilla ja päättyi leutoon
joulukuuhun. Silti vuotta voidaan pitää sähkön- ja lämmönmyynnin
kannalta sääolosuhteiltaan normaalina. Sen sijaan
energiamarkkinoiden näkökulmasta vuosi oli perin vaihteleva ja
muutokset olivat vaikeasti ennakoitavia.
Taloudellisesti toimintavuosi oli Helsingin
Energialle menestyksekäs. Vuoden 2003 liikevaihto oli 574
miljoonaa euroa, ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja nousi 187
miljoonaan euroon. Tulosparannukseen vaikuttivat keskeisesti
sähkön kokonaismyynnin kasvu ja sähkön markkinahinnan nousu.
Markkinatilanteen arvioinnissa onnistuttiin ja toiminnan
kulurakenne pidettiin tiukasti hallinnassa.
Keskeinen talouden mittari, sijoitetun pääoman
tuotto, nousi 12,9 %:sta 18,9 %:iin. Taseen keventämiseen
tähtäävät toimet vaikuttivat osaltaan tähän. Omavaraisuusaste
nousi sekin 58 %:sta 69 %:iin, mitä voidaan pitää erinomaisena.
Kannattavuuden ohella myös kassavirta vahvistui
toimintavuonna. Vuoden 2003 vapaa kassavirta oli 154 miljoonaa
euroa, kun se edellisenä vuonna oli 126 miljoonaa euroa.
Tuottavuuden kasvua kuvaava jalostusarvo tuhatta henkilöä kohden
oli toimintavuonna 210 ja edellisvuonna 155.
Toimintavuoden tulos täyttää hyvin omistajan
asettamat vaatimukset ja antaa hyvät edellytykset toiminnan
jatkokehittämiselle.
Helsingin Energia muodostaa liikelaitoksena
emoyrityksen, jonka konsernirakenteeseen kuuluu merkittävä määrä
osuuksia eri tuotantoyhtiöissä. Helen-konsernista onkin
taloudellisen kokonaiskuvan muodostamiseksi laadittu erillinen,
tilintarkastamaton konsernitilinpäätös, joka osoittaa 128,8
miljoonan euron voittoa kasvun ollessa 70 miljoonaa euroa. Omien
pääomien osuus taseen loppusummasta oli 65,2 %.
Tulorahoitus riitti investointiohjelman toteuttamiseen
Käyttöomaisuudessa kokonaisinvestointien määrä oli
noin 50 milj. euroa, mikä riittää käyttöomaisuuden ylläpitoon
pitkälläkin aikavälillä. Investointiohjelma pysyi tulorahoituksen
asettamissa puitteissa.
Toimintavuoden suurin investointi oli Salmisaaren
maanalainen hiilivarasto, joka eteni aikataulussa ja valmistuu
alkaneen vuoden kesäkuussa. Toinen merkittävä investointi oli
Salmisaaren ja Meilahden välisen 110 kV:n voimalinjan
modernisointi, joka kolminkertaisti sähkön siirtokapasiteetin
verrattuna aiempaan 50 vuotta vanhaan siirtoyhteyteen. Voimalinjan
uusiminen toteutettiin kaupunkikuvaa ja ympäristöä arvostaen
merelliseltä osuudeltaan maisemapylväin, joiden teollisesta
muotoilusta vastasi edesmennyt professori Antti Nurmesniemi.
Osaamisen ja kokemuksen siirtäminen haasteena
Vakinaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa
1 458, mikä on 44 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa.
Tulevina vuosina Helsingin Energian henkilöstön ikäeläköityminen
nopeutuu, mikä tulee henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta
muodostumaan merkittäväksi haasteeksi. Osaamisen ja kokemuksen
siirtäminen ja mukauttaminen toiminnan kehityksen edellyttämiin
raameihin on lähivuosien keskeinen tehtäväalue.
Päätöksiä tulevaisuuden hankkeista
Toimintavuoden tärkein tuotantokapasiteetin
laajennukseen liittyvä tehtävä oli valmistelu ja päätöksenteko
osallistumisesta Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön,
Olkiluoto 3:n rakentamiseen. Helsingin Energian
osallistuminen tähän hankkeeseen edellytti laajaa kunnallista
päätöksentekoa, joka osaltaan varmisti tuen hankkeen
läpiviemiseen. Olkiluoto 3 -projektin rakentamisen rahoittaminen
edellyttää toimintavuonna tehtyjen päätösten mukaan Helsingin
Energialta vuoteen 2009 mennessä
45 miljoonan euron investointeja. Käytännössä nämä investoinnit
tehdään Helsingin Energian osakkuus- ja tytäryhtiöiden kautta.
Helsingin Energia osallistuu Teollisuuden Voima Oy:n
uusinvestointiin aikaisempia omistuksiaan vastaavalla osuudella.
Helsingin Energia panosti kuluneena vuonna
tuulivoimaan käynnistämällä osakkuusyhtiönsä Hyötytuuli Oy:n
kautta tuulipuistohankkeen Raahen edustalle. Helsingin Energiassa
jatkettiin myös selvittely- ja tutkimustyötä ajantasaisen tiedon
saamiseksi kierrätyspolttoaineiden ja puuperäisen polttoaineen
käyttömahdollisuuksista.
Toimintavuonna tehtiin merkittävä päätös
lämpöpumppulaitoksen rakentamisesta Helsingin Sörnäisiin Katri
Valan puiston alle. Lämpöpumppulaitos tulee olemaan teknisesti
erittäin monipuolinen ja joustava tarjoten mahdollisuuden sekä
kaukolämmön että kaukojäähdytyksen tuottamiseen tuotanto- ja
markkinatilanteen edellyttämällä tavalla.
Kertomusvuonna kehitettiin edelleen asiakkaiden
tarpeisiin yhä paremmin vastaavaa liiketoimintaa. Kulunutta vuotta
voidaankin pitää kaukojäähdytyksen läpimurtovuotena.
Jäähdytysliiketoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvät
investoinnit jatkuvat tulevina vuosina. Kaukojäähdytyksellä on
kaupunkiympäristön näkökulmasta ja ympäristöllisistä syistä hyvät
kannattavan kasvun edellytykset.
Kaupunkirakentamisessa huomioitava myös energiantuotannon ja
-siirron tilatarve
Vuosaaren sataman lisäksi toimintavuoden aikana
esiin nousseet suunnitelmat Sompasaaren, Suvilahden, ns.
Kalasataman ja entisen Konepajan alueen sekä mahdollisesti jopa
Keski-Pasilan alueen rakentamisesta antavat omalta osaltaan
suuntaviivoja sille, mihin kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja
sähköverkkojen rakentamista jatkossa Helsingissä suunnataan ja
millaisia investointeja tämä edellyttää. Uuden
kaupunkirakentamisen vaatimille johto- ja putkilinjoille sekä
kaukolämmityksen ja kaukojäähdytyksen tuotannolle tarvitaan
sijaintipaikka Hanasaaren energiantuotantoon keskittyneeltä
alueelta.
Sähkön
toimitusvarmuus Helsingissä korkealla tasolla
Elokuun 23. päivänä Helsingin Energian sähkön
siirtoverkossa tapahtui merkittävä häiriö, jonka seurauksena koko
Helsinki pimeni. Helsingin Energiassa on käynnistetty useita
toimenpiteitä tämän poikkeuksellisen laajaa huomiota saaneen
häiriön seurauksena tavoitteena samankaltaisten tilanteiden
estäminen jatkossa. On kuitenkin todettava, että kaikilla
parametreilla mitattuna Helsingin Energian sähköntoimitusvarmuus
on edelleen kansainvälisestikin poikkeuksellisen korkealla
tasolla.
Vuoden kuluessa tapahtui lukuisa määrä vähäisiä
maankaivutöihin liittyneitä kaapeli- ja lämpöputkivaurioita.
Jatkossa Helsingin Energiassa kiinnitetään entistä enemmän
huomiota kaivajien opastamiseen. On selvää, että Helsingissä ei
nykytilanteessa voida kaivaa maata selvittämättä ensin
huolellisesti, missä sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä vesi- ja
lämpöjohdot kulkevat. Yhteistyötä kaivavien tahojen kanssa
tiivistetään jatkossa.
Hintakehitys ja regulaatio luovat epävarmuutta
Alkaneen vuoden energia-alan näkymiä leimaavat
monet epävarmuustekijät. Yksi niistä on kivihiilen ja sitä kautta
muidenkin polttoaineiden voimakas hinnannousu. Toisaalta
sähkönhinnan poikkeuksellinen heilahtelu lisää epävarmuutta
sähkömarkkinoilla.
Ehkä merkittävin epävarmuustekijä ovat kuitenkin
energia-alalla lisääntyvä regulaatio ja lainsäädännön muutokset.
Keskeisin alkaneen vuoden haasteista on valmistautuminen
päästökauppaan. Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että
energiapoliittisesti erittäin perustellulle sähkön ja lämmön
yhteistuotannolle ei välttämättä pystytä turvaamaan samanlaisia
kasvuedellytyksiä kuin aiempina vuosina.
Suomen taakka hiilidioksidipäästöjen
vähentämisessä on ylimitoitettu. Toivottavaa on, että sisäisessä
taakanjaossa pystytään varmistamaan, että tämä mahdollisimman
vähän vaurioittaa kansantalouden ja eri energiamuotojen
kilpailukykyä. Valtiovallan tulisi huolehtia siitä, että
päästökauppaan osallistumaton toiminta kantaa osansa taakasta
osallistumalla päästökaupan piirissä olevien toimintojen kasvun
edellyttämien päästöoikeuksien hankinnan rahoittamiseen.
Vuosi 2003 oli Helsingin Energian kannalta
menestyksekäs. Esitän lämpimät kiitokseni koko henkilöstölle, joka
yhä paremmin liiketaloudellisten periaatteiden mukaan toimien ja
muuttuvien tilanteiden mukaan reagoiden vaikutti omalla
panoksellaan Helsingin Energian kehittämiseen markkinoiden ja
toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.
Helsingissä 12.2.2004
Seppo Ruohonen |
