Ympäristökatsaus

Parantamistarpeita on ja niihin vastataan

Helsingin Energian ympäristöpäämäärät muodostuvat vuorovaikutuksessa oman verkostomme, ympäristötiimin, ja ulkoisten kumppanien kanssa. Myös julkinen keskustelu energia-aiheista vaikuttaa niihin. Yrityksen johtajisto ja luottamusmiehet ovat osallistumisellaan kohottaneet ympäristömyötäisten asenteiden painoarvoa Helsingin Energiassa.

Pääpanoksemme kestävään kehitykseen on mahdollisimman tehokas energiantuotanto, jonka rungon muodostaa yhteistuotanto korkealla hyötysuhteella. Lisääntynyt sähkönmyynti, talven säätila ja vesivoiman vähäisyys Pohjoismaissa vaikuttivat kukin siihen, että fossiilisia polttoaineita, niin maakaasua kuin kivihiiltä, poltettiin Suomessa aiempaa enemmän. Sen myötä myös Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt nousivat 4 miljoonasta tonnista 4,8 miljoonaan tonniin, mutta yhteistuotannon ansiosta ominaispäästöt kasvoivat suhteessa vähemmän. Vuoden 2003 lukema 330 g CO₂/kWh on kuitenkin edellisvuotta runsaat 10 % suurempi.

Ympäristövaikutusten hallinnassa tavoitteena on jatkuva parantaminen, kuten ympäristöjärjestelmämme edellyttävät. Kaikissa asioissa ei vuonna 2003 menty eteenpäin. Hanasaaren hiilivoimalaitoksen savukaasujen puhdistusaste ei yltänyt tarkoitetulle tasolle. Rikkipäästöt nousivat, vaikkakaan viranomaisrajoja ei ylitetty. Vielä pakkastalven 2003 savukaasumittauksissa pölypitoisuudet piipussa olivat alhaisia, mutta syksyllä toistetut mittaukset osoittivat korkeita lukemia. Teknisten ongelmien korjaustoimia selvitetään yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. Salmisaaren voimalaitoksen savukaasuissa epäpuhtauksien pitoisuudet pysyivät hyvin alhaisella tasolla. Kohonneilla pölypäästöillä ei ollut vaikutusta ilman hiukkaspitoisuuksiin YTV:n ilman laadun mittauksissa.

Energiaa tehdään kulutuksen tahtiin. Järkevään energiankäyttöön vaikuttaminen mm. kulutusraportoinnin, Energiakeskuksen palvelujen ja energiakatselmusten avulla ovat tulevan EU-direktiivin mukaisia toimia, jotka ovat jo vakiintuneita Helsingin Energian palveluita.

Energia-alalla tuotantorakenteen muutokset tapahtuvat pitkäjänteisesti. Toimintavuonna tehtiin useita päätöksiä, jotka aikanaan vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Kaukojäähdytyksen laajeneminen ja jätevesilämpöpumppu tulevat toteutuessaan olemaan monitahoisen ekotehokkaita hankkeita. Lisäosuus ydinvoimasta tuo aikanaan päästötöntä sähkötehoa tavanomaisen voimalaitoksen verran. Hyötytuuli Oy:n päätös Raahen tuulipuistosta kaksinkertaistaa Helsingin Energian tuulivoimaosuuden. Tuulesta saadaan kuitenkin hyvin pieni osa Suomen energiantarpeesta. Ympäristöpennisähkön asiakasmäärä kasvaa, mutta hitaammin kuin sitä olisi tarjolla. Mielipidetiedusteluissa moni kannattaa uusiutuvaa energiaa, mutta hyvin harva sitä erikseen ostaa.

Yhteiskuntavastuun tärkeä käytäntö on avoin vuorovaikutus. Alkukesän perinteeksi muodostuneen Poppeliseminaarin keskustelua herättävä aihe oli päästökauppa. Päästökauppaan kuuluvan kansallisen jakosuunnitelman valmistelussa pyrimme turvaamaan yhteistuotannolle ja kaukolämmitykselle riittävät toimintaedellytykset. Kaupunkikuvaan liittyvien hankkeiden saama myönteinen huomio lisäsi uskoamme vuoropuheluun naapureiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Julkisuudessa oli näkyvillä mm. Kellosaaren varavoimalaitoksen maisemointi. Uusittu läntinen voimajohtoyhteys sai nimikilpailussa nimekseen Antin askeleet. Ihmiset tuntuvat ottaneen maisemapylväät omakseen.

Energia-alan Keskusliiton teettämässä Sidosryhmien arvot ja asenteet -tutkimuksessa ilmeni, että alan maine on parempi kuin mihin itse on uskottu. Palautteeksi kuitenkin saatiin, että vuoropuhelua ja kielteisten asioiden käsittelyä tulisi alalla kehittää. Ympäristöasioissa on paljon yhteistä oppimista, vaikka keskustelukumppanit olisivat kriittisiä kansalaisia tai kilpailijoiden edustajia. Helsingin Energiassa jatketaan monenlaisia tapaamisia naapureiden, koululaisten, virallisten tahojen ja yrityselämän kanssa.

Martti Hyvönen
ympäristöjohtaja