|
Toimitusjohtajan katsaus
Helsingin Energian tuloskunto säilyi
Energiavuosi 2004 oli poikkeuksellinen. Vuosi
aloitettiin pakkaskeleissä, kun taas joulukuu oli ennätyksellisen
lauha. Rahamarkkinoilla dollari oli vuoden alussa kohtuullisen
vahva, mutta sen arvo heikkeni loppuvuotta kohti. Kivihiilen hinta
oli toimintavuonna nousussa. Sähkön markkinahinta seurasi
poikkeuksellisen vaihtelevaa vesitilannetta. Alkuvuosi oli
harvinaisen kuiva, loppuvuoteen tultaessa Norjan varastoaltaiden
taso oli noussut normaalia ylemmäs. Vuonna 2004 siirryttiin
monessa mielessä ääritilasta toiseen.
Normaalia lämpimämpi sää vähensi energian
tarvetta. Helsingin Energian sähköenergian kokonaismyynti väheni 3
%, myynti kotitalous- ja yritysasiakkaille kuitenkin hieman
kasvoi. Kaukolämpöä myytiin 4 % edellisvuotista vähemmän. Sekä
ympäristön että kustannusten kannalta tehokas yhteistuotanto
muodosti kuitenkin sähkön tuotannosta 84 % ja kasvoi
edellisvuodesta
4 %. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta oli 93 % eli
huomattavan korkea. Kuvaavaa toimintavuodelle oli, että vesivoiman
hankinta kasvoi edellisvuodesta 58 %.
Tulos edelleen hyvällä tasolla
Taloudellisesti vuosi 2004 oli menestyksekäs.
Tulos rahoituserien jälkeen oli 204 milj. euroa, jossa kasvua
edellisvuodesta oli 9 %. Liikevaihdon kasvu oli maltillinen, 2 %,
johtuen lähinnä lämmönmyynnin pienenemisestä. Myönteiseen
tuloskehitykseen vaikuttivat optimaalinen tuotantokapasiteetin
käyttö ja onnistuneet toimenpiteet sähkömarkkinoilla.
Kannattavuuden keskeinen kriteeri, sijoitetun
pääoman tuotto nousi 19,3 %:iin, jota on pidettävä erinomaisena.
Helsingin Energian maksuvalmius säilyi hyvänä koko vuoden, ja
omavaraisuusaste nousi 70 %:iin. Tuottavuuden kehitystä kuvaava
jalostusarvo/henkilö nousi
210 000:sta 224 000:een.
Vuoden 2004 tulos mahdollistaa sen, että Helsingin
Energian investointi- ja kehitystarpeet on voitu tyydyttää sekä
samalla merkittävästi ylittää omistajan tuloutusvaatimukset.
Helsingin Energian vuoden 2003 tuloksesta voitiin kertomusvuonna
tulouttaa omistajalle peruspääoman tuoton lisäksi 110 milj. euroa.
Vuoden 2004 tuloksesta omistajalle tuloutetaan vastaavasti 100
milj. euroa. Peruspääoman tuotto on 10 % pääomasta eli 47 milj.
euroa.
Helsingin Energia muodostaa liikelaitoksena
emoyrityksen, jonka konsernirakenteeseen kuuluu merkittävä määrä
osuuksia eri yhtiöissä. Helen-konsernista onkin taloudellisen
kokonaiskuvan muodostamiseksi laadittu erillinen,
tilintarkastamaton konsernitilinpäätös, joka osoittaa 138,3
miljoonan euron voittoa kasvun ollessa 9,5 miljoonaa euroa.
Merkittäviä investointeja käynnistettiin ja
vietiin päätökseen
Helsingin Energia toteutti kertomusvuonna
merkittävää investointiohjelmaa, jonka kokonaissumma oli 115
miljoonaa euroa. Merkittävin investoinneista oli Salmisaaren
maanalainen kivihiilivarasto, joka otettiin käyttöön alkukesästä.
Laitteistojen testaus jatkui loppuvuoden. Lopullinen vastaanotto
jäi vuodelle 2005. Kyseessä on ensimmäinen maailmassa käyttöön
otettu täysin automatisoitu maanalainen kivihiilivarasto.
Kokonaisuutena Salmisaaren kivihiilivaraston rakentamisprojekti
toteutui poikkeuksellisen kireästä aikataulusta huolimatta
ajallaan ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset huomioon
ottaen myös kustannusarvion puitteissa.
Kertomusvuonna käynnistettiin Sörnäisiin Katri
Valan puiston alle kallioluolaan lämpöpumppulaitoksen
investointihanke, joka vahvistaa kaukojäähdytyksen läpimurtoa
Helsingissä ja toisaalta toiminnallisesti kattaa kaukolämmön
huippukapasiteetin tarvetta. Kaukolämpöteholtaan vuonna 2006
valmistuva lämpöpumppulaitos tulee olemaan 100 MW ja
kaukojäähdytysteholtaan 60 MW. Lämpöpumppulaitoksen toiminnan
tekee kannattavaksi kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen yhdistäminen
samaan prosessiin. Talvisin siirretään jäteveden lämpöenergiaa
kaukolämmitykseen. Kesäisin lämpöenergia otetaan kaukojäähdytyksen
paluuvedestä.
Sähköverkon toimitusvarmuuden ylläpitoon liittyen
käynnistettiin merkittäviä investointeja, joista yksi
keskeisimmistä on Suvilahden 110 kV:n kytkinaseman peruskorjaus.
Hanke varmentaa osaltaan Helsingin ydinkeskustan sähkönjakelua.
Viikinmäen 20 kV:n kytkinaseman uusiminen eteni suunnitellusti.
Lisäksi Helsingin Energialla oli meneillään useita merkittäviä
tunnelihankkeita, jolla varmistetaan sekä kaukolämmön,
kaukojäähdytyksen että sähkön syötön häiriöttömyyttä. Munkkisaaren
lämpökeskuksen modernisointi aloitettiin kapasiteetin nostamiseksi
vastaamaan nykyajan tarpeita.
Helsingin Energia investoi osakkuusyhtiöidensä
kautta Teollisuuden Voiman kolmannen ydinvoimalayksikön
rakentamiseen omistusosuuttaan vastaavasti. Samalla tavoin
Helsingin Energia hankki pitkäaikaisin sopimuksin
vesivoimapohjaista energiantuotantoa Norjasta.
Rakennejärjestelyjä kannattavuuden ja
tuottavuuden lisäämiseksi
Toiminnan kehittämisen kannalta Helsingin
Energiassa kiinnitettiin enenevässä määrin huomiota
kannattavuuteen, tuottavuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden
lisäämiseen sekä yleensä johtamisjärjestelmien kehittämiseen.
Eräiltä osin tämä edellytti myös rakennejärjestelyjä, joista
merkittävimpiä oli Helsingin Energian harjoittaman
mittaustoiminnan yhtiöittäminen vuoden lopulla.
Uudelleenjärjestelyn tavoitteena on vastata alan
kehityshaasteisiin muun muassa laajentuvan kaukoluennan osalta.
Kertomusvuonna muodostettiin Kiinteistö Oy
Helsingin Sähkötalo, joka mahdollistaa Sähkötalon liittämisen
erillisin päätöksin rakenteilla olevaan Kampin Keskukseen.
HelenServicen liiketoiminnon osalta käynnistettiin
rakennejärjestely, jossa päädyttiin Helsingin Energian
sähkötarkastusliiketoiminnon myymiseen Inspecta Oy:lle.
Kertomusvuoden aikana käynnistettiin uudelleen
tiiviit keskustelut Helsingin Energian ja Vantaan Energia Oy:n
liiketoimintojen yhdistämisestä. Tavoitteena oli muodostaa
pääkaupunkiseudulle vahvataseinen ja tehokas energiayhtiö, joka
pystyy vastaamaan tulevien vuosien investointi- ja
kehityshaasteisiin. Loppuvuodesta jouduttiin toteamaan, ettei
poliittisia edellytyksiä hankkeen eteenpäin viemiseksi tässä
vaiheessa löytynyt.
Energiahuolto turvattava tiivistyvässä
kaupunkirakentamisessa
Tilankäyttöön kiinnitettiin erityisen paljon
huomiota. Keskeisenä painopisteenä oli ja tulee olemaan
energiahuoltoalueiden toiminnallinen turvaaminen siten, että ne
säilyvät energian tuotannon ja jakelun sekä erilaisten
energiaratkaisujen käytössä. Energialiiketoiminnan näkökulmasta
kaupungin lähivuosien kehityshankkeet – esimerkiksi Kalasataman
alue, ns. Konepajan alue, Pasila, Sompasaari, Töölönlahti - ovat
erittäin keskeisiä ja edellyttävät varautumista kasvavaan
energiatarpeeseen sekä tilankäytöllisesti että investointien
osalta. Kaupungin kehityshankkeet merkitsevät lähitulevaisuudessa
merkittävässä määrin kasvavaa sähkön, lämmön ja kaukojäähdytyksen
kulutusta.
Lainsäädäntö ja lisääntyvä regulaatio
asiakaslähtöisen toiminnan haasteina
Toimintaympäristöön vaikutti merkittävästi myös
alaa koskevan lainsäädännön ja regulaation kehittyminen. Keskeisin
ja pitkälle tuleviin toimintaedellytyksiin vaikuttava muutos oli
päästökauppalain hyväksyminen ja sen pohjalta laadittu
päästöoikeuksien jakosuunnitelma. Helsingin Energia toi monissa
yhteyksissä esiin perustellun huolensa energiatehokkaan
yhteistuotantosähkön ja -lämmön tuotannon roolista päästöjen
rajoittamisessa. Vaikka voidaan todeta, että komission hyväksymä
jakosuunnitelma ottaa huomioon yhteistuotannon näkökulman, huolena
on edelleen, miten Kioto-jakson ja sen jälkeisenä aikana Suomelle
sälytetty ylisuuri taakanjako tullaan hoitamaan.
Toinen merkittävä lainsäädännön uudistus oli
sähköverkkotoiminnan kohtuullisuuden uudistaminen, joka sisältää
eräitä oikeansuuntaisia muutoksia, mutta toisaalta luo olennaisia
lisäyksiä ja tiukennuksia viranomaisohjaukseen.
Energialiiketoiminnan kehittämisessä on viime vuosina yhä
merkittävämmäksi noussut viranomaistoiminta ja siihen liittyvä
lainsäädäntö. Onkin perusteltua kysyä, onko asiakaslähtöinen ja
pitkän aikavälin toimintamahdollisuuksien turvaamiseen tähtäävä
toiminta työnnetty sivummalle viranomaisohjauksen tullessa
tilalle.
Tehtäväkierto keinona osaamisen ja
monitaitoisuuden turvaamisessa
Helsingin Energian henkilöstömäärä väheni
aikaisempien vuosien trendiä noudattaen. Suunta tulee jatkumaan
samana suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää. Helsingin
Energian henkilöstötoiminnassa yhä keskeisemmän sijan sai ja tulee
jatkossakin saamaan osaamisen ja monitaitoisuuden turvaaminen,
jossa välineenä yhä enemmän tarvitaan sisäistä tehtäväkiertoa.
Tulosodotukset tulevat olemaan maltillisemmat
Alkaneen vuoden näkymät tuloskehityksen kannalta
eivät ole yhtä rohkaisevia kuin aikaisemmin. Sähkön
hintakehitykseen kohdistuu merkittäviä laskupaineita, ja
polttoainehintoihin tulee vaikuttamaan dollarin mahdollinen
vahvistuminen. Sähkön ja polttoaineiden hintakehityksessä on
nähtävissä monia uhkatekijöitä.
Vuosi 2004 oli taloudellisesti hyvä. Kiitos siitä
kuuluu osaltaan henkilöstölle, jota kiitän hyvin tehdystä työstä.
Tulostason säilyttäminen on erittäin haasteellinen
tehtävä ja edellyttää meiltä kaikilta voimakasta panosta
erityisesti kustannustehokkuuden osalta.
Helsingissä 8.2.2005
Seppo Ruohonen |
