Helsingin Energia - Vuosikertomus 2004

Ympäristö

Helsingin Energian ympäristöstrategia ja ympäristöpäämäärät

Helsingin Energian ympäristöstrategian kulmakiviä ovat kestävä kehitys, ympäristövaikutusten tunnistaminen sekä avoin vuorovaikutus kaikkien sidosryhmien kanssa.

Kestävään kehitykseen liittyvät ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuullisuus. Tuotamme ja toimitamme sähköä ja lämpöä tehokkaasti, kannustamme asiakkaitamme järkevään energiankäyttöön ja olemme osallisena kansallisessa ilmastostrategiassa.

Ympäristövaikutusten osalta pyrimme tunnistamaan yhä paremmin toimintamme merkittävät vaikutukset sekä vähentämään aktiivisesti niistä koituvia ympäristöhaittoja.

Avointa vuorovaikutusta ympäristötoiminnassa lisäämme niin ulkoisten sidosryhmien kuin oman henkilöstönkin suhteen. Yhtenä Suomen suurimpana energiayrityksenä Helsingin Energia on myös aktiivisesti mukana energia-alaa koskevien säännösten laatimisessa.

Helsingin Energian ympäristöpäämäärät vuodelle 2005:

Energiatehokkuus on päätavoitteemme. Sitä toteutetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, kaukojäähdytyksessä sekä energian järkevän käytön neuvonnassa. Nämä toimenpiteet liittyvät myös kasvihuonepäästöjen hallintaan.

Ympäristöhallintajärjestelmien kattavuutta lisätään. Voimalaitokset ovat ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioituja laitoksia. Standardien pohjalta laaditut ympäristökäsikirjat sisältyvät liiketoimintojen omiin toimintajärjestelmiin. Toimistokiinteistöjen ympäristöjärjestelmällä on Maailman Luonnon Säätiön GreenOffice-ympäristömerkki.

Savukaasujen puhdistusjärjestelmien toiminta pidetään niin hyvänä, että päästöistämme ei aiheudu ilmanlaatuongelmia. Uusiutuvien energianlähteiden mahdollisuuksia selvitetään edelleen.

Ympäristökatsaus

Ilmasto pääosassa, ilmansuojelua ei saa unohtaa

Helsingin Energiassa yhteiskuntavastuun osatekijät nivoutuvat jokapäiväiseen toimintaan. Kestävän kehityksen kolmen pilarin: talouden, ympäristön ja sidosryhmä suhteiden näkökulmat ja reunaehdot liittyvät toisiinsa yrityksen strategiassa, liiketoimintojen päämäärissä ja eri tehtävissä toimivien ihmisten työssä.

EU:n päästökauppajärjestelmä tuli voimaan 1.1.2005. Päästöjä vähennetään siellä, missä se on kustannustehokkainta. Tasavertainen taakanjako on monimutkaista. Sen valmistelulla on ollut katsausvuonna huomattava työllistävä vaikutus niin valtion virkamiehistössä kuin yrityksissäkin. Helsingin Energiassa aihetta on kahden vuoden ajan työstänyt toistakymmentä henkilöä. Vastuullinen ote varmisti lupahakemusten aikataulussa pysymisen, lopputulos oli ennakoidun niukkuuden mukainen.

Energian kulutuksella ja tuotannolla on merkittävä osuus kaupunkien hiilidioksidipäästöissä. Helsingin Energia oli toimintavuonna aktiivisesti mukana sekä Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman että pääkaupunkiseudun ilmastostrategian valmistelussa. Kulutuksen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin tarvitaan kaikkien osapuolien ponnisteluja. Energian järkevä käyttö on sekä asiakkaitten, tuottajien että yhteiskunnan etu. Ilmastonsuojelusta kerrottiin asiakaslehdissä ja järjestettiin seminaareja niin omalle henkilöstölle kuin päättäjillekin.

Monipuoliset tuotantomuodot

Energian toimitusvarmuus Suomessa pohjautuu useisiin tuotantomuotoihin, joihin kuuluvat niin fossiiliset polttoaineet, uusiutuvat puu-, vesi- ja tuulienergia kuin ydinvoima. Sähkön osalta Helsingin Energiassa on tietoisesti lisätty päästötöntä tuotantoa, uusimpana osuus Suomen Hyötytuulen kesällä 2004 valmistuneessa Raahen tuulipuistossa. Hyvin ekotehokas kaukojäähdytys jatkaa laajenemistaan keskustan liikekiinteistöissä. Vuoden aikana vastattiin aloitteisiin uusiutuvasta energiasta ja jatkettiin omia selvityksiä.

Lämmittämisessä turvaudutaan ilmeisesti vielä pitkään polttotekniikoihin, joilla kullakin on ilman tai ilmaston kannalta myös sivuvaikutuksia. Helsingin Energian monipuolisen tuotannon yksi tehokkuuden mitta on kokonaisenergian hiilidioksidin ominaispäästö, joka toimintavuonna oli
300 g CO₂/kWh. Kioton vertailuvuonna 1990 se oli 400.

Energiantuotannon laitokset ja verkostot on rakennettu oman aikansa viisauden ja edellytysten varassa. Investoinneilla on pitkät aikajänteet. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon korkea hyötysuhde on edelleen mallina maailmalle. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat 40 % alemmat kuin kivihiilellä. Myös hiilen poltto on ympäristö- ja terveysvaikutusten kannalta hyväksyttävä tapa tuottaa energiaa edellyttäen, että polton hyötysuhde on mahdollisimman korkea ja savukaasut puhdistetaan tarkasti.

Syksyllä 2003 alkaneet tekniset vaikeudet Hanasaaren hiilivoimalaitoksen savukaasujen puhdistuksessa jatkuivat koko lämmityskauden. Rikkidioksidipäästöt eivät nousseet huolestuttavasti, mutta pölypäästöt kasvoivat selvästi. Tehostetussa tarkkailussa päästötietoja verrattiin pitoisuusmittauksiin. IImanlaadun raporteissa ei ilmennyt ohjearvojen ylityksiä. Parannukset sähkösuodattimiin ja tekstiilisuodattimiin onnistuivat.

Kaupunkikuva osa ympäristötoimintaa

Kestävän kehityksen kolmeen pilariin voi lisätä vielä neljännen, kulttuurin pilarin. Toimintavuoden alussa käyttöön vihityissä, Antin askeleiksi nimetyissä Töölön edustan merialueen maisemapylväissä on onnistuneesti yhdistetty arjen estetiikkaa ja teknisiä rakenteita.

Kaupunkikuvan teema jatkui koko toimintavuoden ajan. Hanasaaren hiilivaraston vihreät led -valopylväät ovat ihastuttaneet naapureita ja rantatien kulkijoita. Pitkään tiedostettua sähkönjakokaappien näkymisen ja epäsiisteyden pulmaa mietittiin yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa kansainvälisessä Passing Energy –projektissa. Jatkokehitykseen valittiin viisi opiskelijoiden tekemää ehdotusta jakokaappien uudistamisesta. Syksyllä Taideteollisen korkeakoulun maalauskurssi työskenteli Vanhankaupunginkosken museovesivoimalaitoksessa. Nuoret taiteilijat tutkivat tilaa ja valoa, joiden suhteen vanha teollinen interiööri on toimiva. Temperamaalauksille järjestettiin näyttely Kampin Sähkötaloon.

Vastavalo

Hanasaaren hiilivarasto valaistiin. Tilateokseen "Vastavalo" suunnitteli arkkitehti Sakari Tilanterä