EU:n sisäinen hiilidioksidin päästöoikeuksien kauppa alkoi vuoden alussa. Samalla kun siirryttiin uuteen järjestelmään, alettiin valmistautua varsinaiseen Kioto-kauteen 2008–2012, jonka aikana päästöoikeuksia tullaan saamaan entistä vähemmän. Päästökaupan ensimmäinen vuosi puolitti kivihiilen käytön Suomessa. Päästökaupan seurauksena lauhdevoiman tuotanto muuttui kannattamattomaksi. Myös lämmön ja sähkön yhdistetyn tuotannon käyttöjaksot lyhenivät. Helsingin Energiassa kehitys näkyi erillistuotannon vähentymisenä, mikä yhdessä lauhan sään kanssa vähensi sähkönmyynnin kokonaismäärää.

Helsingin Energialle on olennaista varmistaa kaukolämmön laajenemisen edellytykset tulevana päästöoikeuksiltaan tiukentuvana kautena. Kaukolämmön toimintaedellytysten riittävä turvaaminen on myös valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon linjausten mukaista. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämistä pidetään energiapoliittisesti keskeisenä. Kaukolämpöverkkoon kytketty yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto joutuu kaikissa olosuhteissa käyttämään sille myönnetyt päästöoikeudet. Täten tehokkain ja ympäristöystävällisin energiatuotannon laji on ainoa päästökaupan sektori, joka joutuu kaikissa tilanteissa tinkimään kannattavuudestaan. Suunnitelma entisestään vähentää yhteistuotannon päästöoikeuksia ei millään tavoin palvele ilmastotavoitteita eikä kestävän kehityksen periaatteita. Onkin pidettävä huolta, että tämä kehityssuunta ei toteudu, vaan kaukolämmityksen toimintaedellytykset säilyvät.

Kuluneena vuonna Suomen sähköntuonti lisääntyi merkittävästi samalla kun kotimaan lauhdetuotantolaitokset seisoivat kannattamattomina poissa käytöstä. Tämän seurauksena keskustelu sähkön riittävyydestä ja sähkömarkkinoiden toimivuudesta on käynyt vilkkaana. Aluehintojen voimakkaat vaihtelut ja hintapiikit ovat pitkin vuotta antaneet merkkejä tehopulan mahdollisuudesta.