Ympäristökatsaus

Kestävää kehitystä kulutuksessa ja tuotannossa

Vuoden 2005 ympäristötavoitteet toteutuivat erinomaisesti ympäristövaikutusten hallinnan ja sidosryhmätyön osalta. Hiilidioksidipäästöt jatkoivat laskuaan ja energiantuotannon osuus ilman epäpuhtauksien pitoisuuksissa väheni entisestään. Vuosittaisiin vaihteluihin vaikuttavat kuitenkin lämmön osalta säät ja sähkön osalta yhteispohjoismainen markkinatilanne.

Kestävään kehitykseen liittyvissä pohdinnoissa olimme aktiivisesti mukana niin oman alan, päättäjien ja viranomaisten kuin ympäristöjärjestöjenkin kanssa. Valtakunnallista kestävän kulutuksen ja tuotannon Kultu –raporttia ja pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa käsiteltiin myös omassa ympäristöverkostossamme. Esiin nousi se, että energiaa tarvitaan joka hetki vain ja ainoastaan kulutuksen verran. Kulutus määrää tuotannon: sähköä ei käytännössä voi varastoida ja kaukolämmön verkostokin jäähtyisi muutamassa tunnissa ilman tuotantolaitosten käyttöä.
Julkinen keskustelu kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta on ehkä yksipuolistanut huomion yksittäisten energialähteiden hyviin tai huonoihin puoliin. Koko sähkönkäytön, lämmityksen, jäähdytyksen ja liikenteen energiaketjua pitäisi tarkastella kulutuspäästä alkaen, tehokkaan siirron ja tuotannon kautta aina energialähteisiin asti eikä toisinpäin.

Uusiutuvia näkökulmia

Kuluneena vuonna täsmennettiin Helsingin Energian näkökulmat uusiutuvan energian eri muotoihin, niin bioenergiaan, tuulivoimaan kuin aurinkoenergiaankin. Esimerkkinä viimemainitusta Eko-Viikin kokemuksia aurinkosähköstä kannattaa hyödyntää uusia asuinalueita suunniteltaessa. Aurinkolämpö sen sijaan ei sovellu kaukolämpöalueelle, koska se heikentää saavutettua energiatehokkuutta ja ympäristöä säästävän yhteistuotannon hyödyntämistä. Kaukolämpöverkon ulkopuolisiin yksittäisin taloihin aurinkolämpö soveltuu hyvin.

Helsinkiläisten arjessa jakokaappiprojekti ja uudenlaiset valaistuskohteet koettiin myönteisinä. Kaukojäähdytyksen voimakas eteneminen näkyy ja tuntuu Helsingin katukuvassa vielä muutaman vuoden. Kaikin kohdin ei ole pystytty välttämään hankaluuksia työmaista. Jatkossa runkoputket pysyvät piilossa vuosikymmeniä, mikä sekin tekee kaukojäähdytyksestä ekologisesti kestävän järjestelmän.

Helsingin Energia on tukenut ympäristölähtöisiä opinnäytetöitä vuosittain. Vuonna 2005 aihepiireinä oli ympäristönäkökohtien arvottamisen teoriaa, kiinteistömuuntamoiden luokittelua magneettikenttien kannalta, jäähdytysjärjestelmien elinkaaritarkastelua ja pienvesivoiman lisäämisen mahdollisuuksia. Liiketoimintojen päälliköiden ja avainhenkilöiden johtajuuskoulutukseen sisällytettiin koko päivän ympäristöseminaari edistämään ympäristömyönteistä asenneilmastoa.

Energiatehokasta tuotantoa

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa voimalaitosten polttoaineen energiasta saadaan hyödynnettyä jopa yli 90 %. Jos sähkö ja lämpö tuotettaisiin erikseen, olisi polttoainetarve noin 40 % suurempi. Helsingissä tuotetusta energiasta yhteistuotannon osuus oli vuonna 2005 huippuluokkaa, 94 %.

Helsingin Energian ympäristöjärjestelmät ISO 14001 ja Green Office ovat vakiintuneet hyödyllisiksi työkaluiksi sekä raportointiin että jatkuvan parantamisen periaatteen toteuttamiseen. Voimalaitoksilla on tehty energia-analyysejä. Vuonna 2005 käynnistettiin energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä Salmisaaressa. Toimistotyössä kopiopaperin kulutus laski edelleen niin, että sitä hankitaan viidennes vähemmän kuin neljä vuotta sitten.

Kaukojäähdytys säästää merkittävästi sähköä ja primäärienergiaa, kun se valitaan hajautetun kiinteistökohtaisen jäähdytyksen tilalle. Kesällä hyödynnetään yhteistuotannossa syntyvää lämpöä absorptiolämpöpumppujen avulla. Talviaikainen jäähdytysenergia saadaan lämmönvaihtimilla suoraan merivedestä. Puhdistetun jäteveden hukkalämpöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen rakennustyöt Katri Valan puiston alla etenivät vauhdilla. Vuonna 2006 käynnistyvän suuren lämpöpumppulaitoksen lämpöteho tulee olemaan 90 MW ja jäähdytysteho 60 MW.

Helsingin Energiassa voidaankin jo puhua energiatehokkaasta kolmoistuotannosta: sähköä, lämpöä ja jäähdytystä saadaan samoista prosesseista.

Uusia tuulia

Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on osa kestävää kehitystä. Kulutuksen mittasuhteet muistaen energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen ei kuitenkaan onnistu ilman monipuolista tuotantorakennetta ja fossiilisia polttoaineita kuten kaasua ja hiiltä, jotka ovat Helsingin Energian pääasialliset energialähteet vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Helsingin Energian osakkuusyhtiöllä Suomen Hyötytuuli Oy:llä on 15 tuulivoimalaa. Vuonna 2005 yhtiö päätti tilata uutta kotimaista teknologiaa edustavan tuulivoimalan Meri-Poriin ja käynnistää ympäristöselvitykset merituulipuiston perustamiseksi.

Helsingin Energia on hyödyntänyt bioenergiaa kaukolämmitykseen runsaan 2 MW:n teholla vuodesta 1991 asti. Vuosaaren suljetun kaatopaikan metaanikaasu kerätään poltettavaksi siirrettävässä lämpökeskuksessa, jolloin myös hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun ilmastovaikutus estyy. Tehostamistoimien ansiosta biopolttolaitoksen lämmöntuotto nousi vuonna 2005 kolmanneksella 3 400 MWh:iin.

Helsingin Energian asiakkaat voivat edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä hankkimalla joko tuulivoimalla tai museovesivoimalla tuotettua Ympäristöpennisähköä. Ympäristöpennisähköasiakkaita oli vuoden lopussa 3 155. Vanhankaupunginkosken museovesivoimalaitoksen vuosituotannon Ympäristöpenniosuudet ovat jo lähes kokonaan varatut. Helsingin Energia toimitti Helsingin yleisurheilun MM-kisoihin päästötöntä tuulisähköä Olympiastadionin valaistukseen ja tulostauluihin.

Asiakaslähtöistä energianeuvontaa

Helsingin Energia tähtää tehokkuuden parantamiseen koko energiaketjussa lähtien asiakkaan tarpeista ja päätyen lopulta sinne, missä kulutukseen tarvittava energia tuotetaan eli voimalaitoksille. Energian järkevä käyttö on sekä kuluttajien, tuottajien että yhteiskunnan etu.
Energiakeskuksessa neuvotaan kodinkoneiden hankintaan, käyttöön ja energiankulutukseen liittyvissä asioissa. Yksi suosituimmista palveluista oli sähkön kulutusmittarin lainaus.
Valtakunnallisella energiansäästöviikolla mentiin kansan pariin kiertävällä energiansäästötorilla Kolmen Sepän aukiolle ja Helsingin rautatieasemalle. Lisäksi koululaisille järjestettiin rakennusviraston kanssa energiansäästöaiheinen tapahtuma Viikin Gardeniassa. Helsingissä peruskoulun ekaluokkalaisille jaetaan vuosittain sähköaapinen ja 8-luokkalaisille ”Energiaa Uudellamaalla” -lehti. Lisäksi opettaja voi tilata ”Energiaa tokaluokkalaisille” –koulutuspaketin. Helsingin Energian lahjoittaman 2000 euron suuruisen energiabonuksen sai tänä vuonna Veräjälaakson koulu, jossa 1.-2. luokkien ja läheisten päiväkotien yhteisissä työpajoissa kantavana teemana oli energia.

Helsingin Energian asiakkaat saavat sähkön- ja lämmönkulutuksen vuosiraportin yhteydessä vertailutietoa energiankulutuksestaan. Tämä tieto on eri tutkimuksissa todettu tärkeäksi motivaatiotekijäksi pyrittäessä tehostamaan energiankäyttöä. Uudessa Sävel-raportoinnissa asiakas voi Helsingin alueella seurata kiinteistönsä sähkön, veden ja lämmön käyttöä internetin kautta.

Helsingin Energian internetsivuilta löytyy energiansäästövinkkejä ja laskentaohjelma, jolla asiakas voi verrata omaa kulutustaan keskivertokuluttajaan ja selvittää näin mahdollisen suuren sähkönkulutuksen syyt. Energiakeskus kehitti edelleen palvelujaan kohdentamalla niitä peruskorjauksia tekeville taloyhtiöille.

Sähkön hankinta, yhteensä 7 570 kWh Sähkösta tuotettiin Helsinginssä sijaitsevilla voimalaitoksilla 72 %, josta yhteistuotannon osuus oli 97 %

Kaukolämmön hankinta, yhteensä 7 100 GWh   Yhteistuotannon osuus Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla oli 92 %