Energiavuosi 2006 oli Helen-konsernin kannalta menestyksekäs ja haasteellinen. Energia oli voimakkaan kiinnostuksen kohteena yleisessä keskustelussa ja mediassa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Erityisesti kiinnostuksen kohteena olivat energian riittävyyteen, siirtoyhteyksiin ja ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat. Energiamarkkinan toimivuus oli kriittisen tarkastelun kohteena. Energiamarkkinaa leimasi koko vuoden voimakas volatiilisuus, joka teki toimintaympäristöstä erityisen haasteellisen.

Helen-konsernissa olemme huolehtineet hyvin verkkoinvestoinneista ja tuotantokapasiteetin lisäämisestä. Energiahuoltoalueiden toiminnallisuuden varmistaminen oli edelleen keskeisellä sijalla toiminnassa. Lokakuun alussa Helsingin Energian verkkotoiminta yhtiöitettiin sähkömarkkinalain mukaisesti omaan erilliseen yhtiöön, Helen Sähköverkko Oy:hyn. Vuosi päättyi siihen, että EU komissio julkaisi energiapaketin, jossa se asetti Euroopalle yksipuolisia ja hyvin kunnianhimoisia tavoitteita, jotka asettavat Suomen ja sen eri toimijat suurten rakennemuutosten uralle. Energiapaketillaan EU komissio ilmaisi halunsa päästä maailman johtavaan asemaan energiapolitiikassa. Käytännön energiahuollon näkökulmasta katsoen komission asettamat tavoitteet ovat lähes epärealistisia.

Ilmastonmuutoksesta on muodostunut maailmanlaajuinen uhka. Juuri siksi siihen pitää suhtautua pragmaattisesti, vain realistisiin tavoitteisiin tähtäävät, käytännössä toteutettavissa olevat toimet auttavat. Koska ilmastonmuutos on globaali ilmiö, pitää siihen vaikuttavat toimenpiteetkin suunnitella maailmanlaajuisesti ja toisiinsa yhteen sopivalla tavalla. Myös kansallisille erityispiirteille pitää antaa tilaa ja arvoa. Suomessa yksi näistä kansallisista osaamisen alueista on korkea energiatehokkuus ja siinä erityisesti yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto. Teknologian kehittäminen ja uusien teknologioiden omaksuminen yhdistettynä energiatehokkuudeltaan maailman huippua edustavaan yhteistuotantoon tulee olla Suomen keskeinen tehtävä.

Toimintavuoden aikana vahvistui selvä trendi, jonka mukaan energia-alan sääntely on edelleen voimistumassa. Olemme nähtävästi vuosikymmenen kuluessa siirtymässä suljetusta markkinasta lyhyen avoimen jakson kautta voimakkaasti säänneltyyn ja osittain poliittisesti ohjattuun energiahuoltoon. Energiamarkkinoiden toimivuutta kritisoitiin toimintavuonna voimakkaasti. Kritiikin kiteytti syksyllä julkistettu Matti Purasjoen raportti toimenpide-ehdotuksineen. Todettakoon, että Helsingin Energian taholta on viime vuosina esitetty monia rakentavia ehdotuksia markkinoiden toimivuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi.

Ennakoitua parempi tulos

Helsingin Energian toimintavuoden 2006 tulos parani edellisvuodesta. Liikevaihto oli 674 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 111 miljoonaa euroa.  Tulos ennen satunnaiseriä ja tilinpäätössiirtoja oli 224,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 56 miljoonaa euroa. Edellisiin vuosiin vertailukelpoinen tulos ilman varauksia ja verkkotoiminnan yhtiöittämisen vaikutuksia oli 248 miljoonaa euroa. Tulosta paransi kasvanut sähkön tukkumyynti. Toisaalta tulosta heikensi käytetyn polttoaineen korkea hintataso sekä vuoden 2005 alusta alkanut päästöoikeuksien kauppa, joka oleellisesti vähensi sähkön erillistuotannon kannattavuutta. Sijoitetun pääoman tuottoprosentiksi muodostui 18,8 (edellisenä vuonna 16,1). Omavaraisuusaste oli 76 % (69 %). Maksuvalmius säilyi koko vuoden hyvänä.

Kulut ilman suunnitelman mukaisia poistoja ja pakollista varausta olivat 392 milj. euroa, lisäystä edellisvuodesta oli 38 miljoonaa euroa, mikä aiheutui pääasiassa polttoainekustannusten kasvusta.

Koska Helen-konserni on toiminnallinen, vaikkei juridinen kokonaisuus, on sen liiketoiminnan ymmärtämiseksi välttämätöntä arvioida myös konsernitilinpäätöstä. Konsernin liikevaihto oli 692 miljoonaa euroa (564 miljoonaa euroa) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja 222 miljoonaa euroa (167 miljoonaa euroa). Tavanomaisten pääomapalautusten jälkeen jäi konsernitaseeseen voittovaroja 354 mijoonaa euroa (234 miljoonaa euroa). Keskeisiä muutostekijöitä olivat toisaalta parantunut operatiivinen tulos ja toisaalta verkkotoiminnan yhtiöittäminen ja Hanasaaren energiahuoltoalueen uudelleenjärjestelyjen edellyttämät varaukset, yhteensä 116 miljoonaa euroa. Konsernin kannattavuus sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna oli hyvä, 18,5 % (15,9 %), ja sen investointien jälkeinen, vapaa kassavirta vahvistui merkittävästi ja oli 205 miljoonaa euroa (69 miljoonaa euroa). Konsernitaseen omien pääomien osuus oli edelleen hyvä, 59 % (63 %).

Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos otettiin käyttöön

Varsinaiset investoinnit laskivat edellisvuodesta ja olivat yhteensä 71 milj. euroa. Suurimpien käyttöomaisuusinvestointien, Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen sekä Kamppi-Erottaja-Kruununhaka -yhteiskäyttötunnelin rakennustyöt etenivät aikataulussa. Kesäkuussa käynnistettiin Munkkisaaresta keskustaan Vanhankirkon puiston alle ulottuvan yhteiskäyttötunnelin rakentaminen. Tunneli yhdistyy puiston alla Kampin, Erottajan ja Kruununhaan väliseen ns. rengastunneliin. Yhteiskäyttötunneli tarvitaan, jotta uusitun Munkkisaaren lämpökeskuksen kaukolämpötehoa voidaan siirtää keskusta-alueelle. Uusi yhteys tulee käyttöön keväällä 2008.

Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos otettiin käyttöön kesäkuussa. Kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä puhdistetusta jätevedestä että merivedestä samassa prosessissa tuottavana maailman suurin lämpölaitos tuottaa 90 MW kaukolämpöä ja 60 MW kaukojäähdytystä. Kaukojäähdytystä laitos tuottaa talvisin suoraan merivedestä ja kaukolämmön tuotannossa se hyödyntää puhdistetun jäteveden hukkalämpöä.

Toimintavuonna vietiin Helen-konsernissa loppuun myös merkittäviä energian siirtoon liittyviä investointeja. Maaliskuussa otettiin käyttöön Suvilahden 110 kV:n sähköasema. Viikinmäen ja Herttoniemen välillä toteutettiin sähkönsiirrossa kaapelointiratkaisu ja kaukojäähdytysverkkoa laajennettiin merkittävästi.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ja paikalliset verkonhaltijat Helen Sähköverkko Oy ja Vantaan Energia Oy käynnistivät 400 kV:n sähkönsiirtoverkon johtohankeen Vantaan Länsisalmesta Helsingin Vuosaareen. Johtoyhteys on tarkoitus toteuttaa vahvistamalla Helen Sähköverkko Oy:n nykyinen Länsisalmen ja Vuosaaren välinen 110 kV:n voimajohto 400 kV:n voimajohdoksi samalle johtoreitille. Uudenmaan ympäristökeskus ja ympäristöministeriö päättivät, että hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka käynnistettiin toimintavuonna.

Baltian ja Suomen välisen Estlink-sähköyhteyden merenalaisen kaapeliosuuden asennukset saatiin päätökseen syyskuun lopussa. Siirtoyhteys, joka toimii molempiin suuntiin, otettiin käyttöön joulukuussa Viron Harkun ja Suomen Espoon konvertteriasemien välillä. Hankkeeseen osallistumalla Helsingin Energia on osaltaan varmistamassa Suomen sähkökapasiteetin riittävyyttä. Estlinkin toteutti Nordic Energy Link, josta Pohjolan Voima ja Helsingin Energia omistavat yhteensä 10,1 %:n osuuden Finestlink-yhtiön kautta.

Hanasaaren energiahuoltoalue investointikohteena

Tekninen lautakunta hyväksyi syksyllä hankesuunnitelman Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamisesta, nykyisen kivihiilen avovarastoalueen vapauttamisesta muuhun käyttöön sekä korvaavan hiililogistiikan toteuttamisesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman vuoden lopulla. Helsingin Energia käynnisti päätöksen pohjalta Hanasaaren energia-alueprojektin (HENA). Hankkeen alustava kustannusarvio on 127 milj. euroa.

Toimintavuonna käynnistettiin myös Hanasaaren uuden huippu- ja varalämpökeskuksen rakentamisen valmistelu. Lämpöteholtaan 282 MW:n lämpökeskus tulee varmistamaan kaukolämmön riittävyyden Helsingissä ja parantaa kaukolämmön toimitusvarmuutta häiriötilanteissa.

Hanasaaren energiahuoltoalue on paitsi yhteistuotantoon perustuvan energiantuotannon myös pääkaupungin energiansiirron merkittävä solmukohta. Alueen energiahuollon toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä pääkaupungin tulevan kehityksen kannalta.

Energia katukuvassa nousi esiin

Helsinki oli toimintavuonna monien merkittävien kansainvälisten kokousten näyttämönä erityisesti EU-puheenjohtajuuden ja syksyn ASEM-kokouksen aikana. Energiansiirtoon liittyvät katutyöt nousivat tästä johtuen erityiseen valokeilaan. Huomiota kiinnitettiin aikataulujen pitävyyteen, työmaiden siisteyteen ja tiedonsaantiin meneillään olevista katutöistä. Helsingin Energia onkin kehittänyt toimintaansa kaupungin katunäkymässä parantamalla kaivutöiden informaatiota, kyltitystä ja töiden koordinointia. Tämän lisäksi tarvitaan koko prosessin kehittämistä kaikki kaupungin katutyöt kattavan kehitys- ja laatujärjestelmän kautta.

Helsingin Energia sijoittui toimintavuonna kansainvälisessä Epsi Rating –tutkimuksessa energiayhtiöiden kärkeen asiakaspalvelussa. Yrityskuvatutkimusten mukaan Helsingin Energiaa pidetään luotettavana ja vakaana toimijana. Haluamme jatkossakin toimia siten, että mielikuva luotettavasta ja harkitsevasta yhteistyökumppanista ja palveluyrityksestä saa jatkossakin katetta. Sovellamme myös alan moderneimpia tekniikoita, joista esimerkkinä mainittakoon asiakaspalvelua parantava etäluenta, jonka kehittäminen käynnistyi täydellä voimalla Helsingissä Pakilan ja Kallion alueilla. Myös tuotekehityshankkeet ovat Helsingin Energiassa keskeisiä toiminnan kehittämisessä.

Osaamisen siirtäminen tärkeää

Henkilöstöpoliittinen painopiste Helsingin Energiassa ja koko Helen-konsernissa on osaamisen siirtäminen ja monitaitoisuuteen rohkaiseminen. Henkilöstön ikääntyessä on osaamisen siirtäminen ensiarvoisen tärkeää yrityksen menestymiselle. Tässäkin mielessä sisäiseen liikkuvuuteen kannustaminen on edelleen tärkeää. Uusien alueiden opiskelu on myös kannatettavaa yhä monimutkaistuvalla ja äkillisestikin muuttuvalla energia-alalla.

Helsingin Energia on jo useita vuosia osallistunut valtakunnallisen Nolla tapaturmaa –foorumin toimintaan tavoitteenaan työturvallisuuden lisääminen kaikilla työpaikoilla. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen toiminta on alkanut tuottaa tulosta. Toimintavuonna työturvallisuus kehittyi Helsingin Energiassa ja sen tytäryhtiöissä erittäin myönteiseen suuntaan.

Helen-konserni ylsi hyvään tulokseen voimakkaasti muuttuvissa markkinatilanteissa. Kiitos tuloksesta kuuluu osaavalle ja motivoituneelle henkilöstölle, jota haluan kiittää tavoitteellisesta toiminnasta ja samalla jatkuvasti parantuneesta kustannusten hallinnasta.

Helsingissä 9.2.2007

Seppo Ruohonen