Energia ja ilmasto nousivat yleiseen keskusteluun toimintavuonna 2006. Ravistelevat uutiset sähkön ja kaasun toimitusten katkoista ja lisääntyneistä myrskyistä maailmalla sekä arvovaltaiset raportit ilmastonmuutoksen taloudellisista seuraamuksista toivat ongelman yhteiseksi. Myös ratkaisujen monitahoisuus on tullut aiempaa selvemmin esille. Paitsi energian tuotannon ja siirron, myös sen kulutuksen tulisi olla energiatehokasta ja samalla ekotehokasta. Keinoja vaikuttaa ilmastonmuutokseen tulisi löytää ketjun jokaisessa lenkissä, mihin tähtää myös EU:ssa valmisteltu energiapaketti.

Ympäristöasioissa keskeisiä raportoinnin kohteita ovat toiminnan vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun. Päästöt vaihtelevat vuosittain varsin paljon. Helsingin Energian vuoden 2006 lukemat olivat selvästi suurempia kuin edellisen vuoden tavallista matalammat päästömäärät. Hiilidioksidipäästöjen vuosittaisessa vaihtelussa Norjan vesitilanne on sähkön osalta määräävä tekijä. Alkuvuonna 2006 varastoaltaissa oli vähän vettä ja Ruotsin ydinvoimaloita oli suljettuina korjausten takia, jolloin runsaspäästöisempiä lämpövoimalaitoksia tarvittiin myös kesällä kattamaan sähkönkulutusta.

Tuotannossa korkea hyötysuhde

Energiatehokkuus on Helsingin Energian ympäristöstrategian päätavoite. Sitä toteutetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, kaukojäähdytyksessä sekä energian järkevän käytön neuvonnassa.

Korkean hyötysuhteen yhteistuotannon osuus sähkön tuotannosta Helsingissä oli 78 %. Helsingin Energia hankki sähköstä 49 % maakaasulla, 29 % kivihiilellä, 16 % tuli ydinvoimaosuuksista ja 6 % uusiutuvista energialähteistä.

Kaukolämmitys kattaa melkein puolet kiinteistöjen lämmitystarpeesta Suomessa ja Helsingissä jopa 93 %. Vuonna 2006 yhteistuotannon osuus Helsingin kaukolämmityksessä oli yli 91 %.

Merkittävämpää kuin pelkät raaka-aineosuudet on tehokkuus, millä hyötyenergiaa syntyy. Hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 320 g/kWh vuonna 2006, vertailuvuoden 1990 luku oli 400 g/kWh. Jo 1950-luvulta alkaen Helsingin Energia on tuottanut ekotehokkaasti sähköä ja lämpöä yhteistuotantona. Vuosituhannen alussa tähän liittyi vielä kolmantena kaukojäähdytyksen tuotanto. Kaukojäähdytys tuo tilan ja energian säästön lisäksi hyötyä päästöjen ja kaupunkimelun vähenemisenä hajautettuihin ratkaisuihin verrattuna.

Maakaasua ja kivihiiltä polttavien voimalaitosten hyötysuhde pidetään edelleen mahdollisimman korkeana. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto edustaa myös puhdasta hiiliteknologiaa. Pisimmälle vietynä se mahdollistaa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (Carbon Capture and Storage, CCS). Maailmalla esille noussutta aihetta selvitettiin myös Helsingin Energiassa.

Teknologia varmistaa ympäristöystävällisyyden

Helsingissä voimalaitosten ja lämpökeskusten kasvaneidenkin päästöjen vaikutukset ilman laatuun ovat pysyneet muihin lähteisiin verrattuna vähäisinä hyvin toimivan savukaasujen puhdistuksen ansiosta. Ruuhkainen liikenne ja rajantakaiset maastopalot näkyivät epäpuhtauksien pitoisuuksissa ja savut tuntuivat keväällä ja loppukesällä koko Etelä-Suomessa. YTV:n mittausasemilla typen oksidien pitoisuudet ja hiukkaspitoisuudet olivat edellisvuosia korkeampia.

Myös Helsingin Energiassa on pohdittu uusiutuvien energianlähteiden osuutta fossiilisten polttoaineiden rinnalla. Sähkön hankinnassa tavoitteena on lisätä vesivoiman ja tuulivoiman sekä ydinvoiman osuuksia. Kaukolämmön tarve ja uusien kaupunginosien kasvu ovat niin mittavia, ettei olemassa olevaan yhteistuotantorakenteeseen Helsingissä löydy lyhyellä tähtäyksellä merkittävää lisää uusiutuvista energialähteistä.

Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen uutena energialähteenä on puhdistetun jäteveden lämpö uudessa Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksessa. Suomen entuudestaan korkean biomassan hyödyntämisosuuden lisääminen on tärkeää, mutta ilmaston kannalta sen käyttöpaikan sijainti ei ole oleellista. Logistisista syistä biomassa tai jäte-energia tulisi hyödyntää ensisijaisesti lähellä syntypaikkaansa.

Helsingin Energialla on uusiutuvien energialähteiden kehitysohjelma, jota päivitetään vuosittain.

Puhdasta museovesivoimaa

Vanhankaupunginlahdella sijaitseva museovesivoimalaitos on uudelleen kunnostettuna tuottanut ympäristöpennisähköä sen valinneille asiakkaille toukokuusta 2000 lähtien. Vuodenvaihteessa 2005–2006 museovesivoimalassa havaittiin ongelmia ja vesiturbiini piti korjata uudelleen. Keväällä voimala viritettiin taas tuotantoon ja museovieraiden käyttöön.

Museovesisähköä saatiin pitkästä korjausseisokista ja vähävetisestä kesästä johtuen vain 295 MWh kun edellisvuoden tuotto oli 633 MWh. Vuoden lopussa ympäristöpennisähköasiakkaita oli 4 154, tuhat enemmän kuin vuonna 2005. Valtaosalle heistä tuli tuulivoimaa, museovesivoiman erikseen valinneita oli 463.

Energiasäästötyö palkittiin

Kauppa- ja teollisuusministeriö on yhteistyössä energia-alan kanssa luonut sopimusmallin, joka kannustaa yrityksiä toimimaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti. Syksyllä 2006 Helsingin Energialle myönnettiin jo toistamiseen palkinto kaikkia sopimusaloja: kaukolämpö, siirto ja jakelu sekä voimalaitosalaa koskien. Palkinnon myöntämisperusteina mainittiin mm. sopimuksen aktiivinen toteuttaminen niin asiakkaiden suuntaan kuin omassa organisaatiossakin. Helsingin Energiassa energiansäästösopimukset ovat osa ympäristönhallintajärjestelmää. Myös uuden teknologian hyödyntämistä korostettiin esimerkkinä kaukojäähdytyksen monipuoliset energialähteet ja puhdistetun jäteveden lämpöenergian talteenotto.