Historian pääkohdat
Helsingissä on tuotettu, jaettu ja myyty sähköä 1800-luvun lopulta lähtien.
Alkuaikojen sähkölaitokset saivat energiaa lukuisista pienistä hiilikäyttöisistä voimalaitoksista, jotka sijaitsivat usein tiheän asutuksen tuntumassa. Sähkölaitosten toimilupaehtoihin kuului jo varhaisessa vaiheessa maininta polttoaineiden ympäristöystävällisyydestä.
1877 - 1909
Suomen ensimmäinen sähkövalaistuskokeilu tehtiin Helsingissä VR:n konepajalla 10. joulukuuta vuonna 1877.
Daniel Johannes Wadén perusti vuonna 1884 Helsingin ensimmäisen sähköyhtiön. Mitään laajaa sähköverkkoa ei heti rakennettu, vaan sähkönjakelu tapahtui korttelikohtaisilta sähköasemilta. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa Helsingissä oli yli 30 sähköntuottajaa, jotka kehittivät sähköä pääasiassa valaistukseen. Näihin pieniin sähköasemiin ulottuvat myös Helsingin Energian juuret .
Vuonna 1907 päätti Helsingin kaupunginvaltuusto että Söörnäisten niemimaalle rakennetaan höyryvoimalaitos. Sieltä saatava teho päätettiin siirtää Erottajan lähelle rakennettavalle sähköasemalle.
Vuonna 1909 Helsingin lukuisat pienet sähköyhtiöt siirrettiin pitkän pohdinnan tuloksena kaupungin omistukseen ja perustettiin Helsingin kaupungin sähkölaitos. Toiminnan kunnallistamisen taustalla olivat niin lainsäädännölliset kuin taloudellisetkin syyt sekä turvallisuustekijät.
Kaapelin rakentamista Bulevardilla 1908
1910 - 1945
Valoa kaupunkiin
Sähkölaitoksen näyttely avattiin vuoden 1909 lopulla uuteen hallintorakennukseen Pienen Roobertinkadun ja Kasarmikadun kulmaan. Siellä esiteltiin "jalkojen lämmityslaitteita ja muita lämpöpattereita, tryykirautalaitoksia, kahvipannuja, lamppuja ym. Sähkötarpeita". Nykyään Energiakeskus-nimellä toimivalla kodin sähkölaitteiden neuvontapisteellä on siis pitkä historia takanaan.
Katuvalaistuksen kokeilut aloitettiin Helsingissä syksyllä 1910 laittamalla koevalaistus päälle muutaman päivän ajaksi Rautatientorille ja Kasarmitorille. Myönteisten kokemusten perusteella molemmat Heikinkadut (nyk. Mannerheimintien alkuosa) saivat sähkövalaistuksen 16.9. vuonna 1911 ja tästä merkkitapahtumasta katsotaan Helsingin katuvalaistuksen alkaneen.
Sähkön kysyntä kasvoi vuonna 1945 jatkosodan loputtua roimasti, sillä vasta nyt voitiin osa sota-ajan sähköenergian kysyntäpatoutumasta purkaa. Jatkuva turvautuminen hankalasti käytettäviin halkoihin ei tullut kysymykseen, joten ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi nousi kivihiileen ja öljyyn perustuva höyryvoiman tuotanto.
Hanasaari ja Sörnäisten idyllinen rantamaisema 1950-luvulla ennen A-voimalaitoksen rakentamista.
1953 - 1960 Kaukolämmitys kehittyy
Syksyllä 1953 sähkölaitoksen tehtäväksi tuli kaupunginvaltuuston hyväksynnän jälkeen myös kaukolämmityksen tuotanto. Samana vuonna käyttöön otettiin myös uusi voimalaitos Salmisaari A.
Vuonna 1957 otettiin käyttöön vesikaukolämmitys, kun 14.8. vesikaukolämmityksen piiriin kytkettiin ensimmäinen asiakas, Hotelli- ja Ravintolakoulu Perhonkatu 11:ssä.
Lokakuun 18. päivänä 1960 Hanasaaressa aloitettiin sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Samana vuonna otettiin käyttöön myös Hanasaaren A-voimalaitos. Uutta voimalaitostehoa tarvittiin koko ajan ja 14 vuotta myöhemmin rakennettiin Hanasaari B.
1970 - 1980 Sähkötalo avataan
Professori Alvar Aalto sai suunniteltavakseen Kampin uuden Sähkötalon ja monien vaikeuksien kautta Sähkötalo lopulta avattiin yleisölle 22. tammikuuta 1973.
Vuonna 1984 otettiin käyttöön Salmisaaren B-voimalaitos, jotta Helsingin energian ja tehon tarve pystyttiin tyydyttämään 1980-luvun puolivälissä. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 1987 Salmisaaren rikinpoistolaitos otettiin käyttöön.
1990 Maakaasu käyttöön
Vuonna 1991 Vuosaaren A-voimalaitos sekä Hanasaaren rikinpoistolaitos aloittivat toimintansa.
Helsingin kaupungin energialaitoksesta tuli vuonna 1995 kunnallinen liikelaitos ja nimi muuttui nykyiseksi Helsingin Energiaksi.
Mittava muutos tapahtui vuonna 1995, kun sähkömarkkinalaki astui voimaan kesäkuun ensimmäisenä päivänä ja sähkönmyynti vapautui, ensin suuryrityksille ja vuonna 1998 myös kotitalouksille ja pienyrityksille.
Helsingin Energiassa alkoi vuonna 1997 Vuosaaren B-voimalaitoksen valmistumisen myötä uusi kausi: uuden voimalaitoksen vaikutuksesta puolet Helsingin alueella tuotetusta sähköstä ja kaukolämmöstä on tuotettu maakaasulla. Maakaasuaikaan oli siirrytty Helsingissä jo vuonna 1991, kun Vuosaaren A-voimalaitos otettiin käyttöön.
Katso myös: Historiaa aikajanalla