HELSINGIN ENERGIAN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Kokousaika                       Tiistai 19.5.2009 klo 16.00

Asia                                                                                                                                               Sivu
                                                                                                                                                       

Nro 1

KOKOUKSEN AVAUS JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN

EHDOTUS                       

Johtokunta valinnee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tämänkokouksen pöytäkirjan.

Nro 2

TOIMITUSJOHTAJAN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa johtokunnalle ajankohtaiskatsauksen

Nro 3

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE PALMUÖLJYDIESELIN VAIHTAMISTA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEEN VAIHTOEHTOON

Khs 2009-288/71
Helenjk 05-57/2009

EHDOTUS

Johtokunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän  ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje Khlle.
Lisätiedot:
Pekka Manninen, johtaja, puhelin 617 3300 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.2.2009 Yrjö Hakasen ja 47 muun valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen:

”Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV kokeilevat yhteistyössä Neste Oilin kanssa palmuöljyn käyttöä bussiliikenteessä. Kokeilu on herättänyt voimakasta kritiikkiä käytetyn biodieselin raaka-aineen takia.

Palmuöljyn tuotanto on laajentanut sademetsien tuhoamista. Hallitustenvälisen kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan sademetsien raivaaminen aiheuttaa noin viidenneksen maailman ilmastopäästöistä. Palmuöljyn tuotantoon Kaakkois-Aasiassa liittyy myös vakavia sosiaalisia ongelmia ja ihmisoikeusloukkauksia, kun viljelmien tieltä tuhotaan kyliä, alkuperäiskansoja häädetään asuinalueiltaan ja plantaaseilla käytetään lapsityövoimaa.

Palmuöljydieselin käyttö bussiliikenteessä ei vastaa joukkoliikenteen kehittämiselle Helsingissä ja YTV:ssä asetettuja ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Se ei vastaa myöskään maailmanlaajuisia sosiaalisesti ekologisesti kestävän kehityksen tavoitteita. Esimerkiksi VTT on selvittänyt liikenteen biopolttoaineiden valmistamista kaasutuslaitoksella, jossa eri biomassoista tehdään synteesikaasua, josta voidaan edelleen valmistaa muun muassa dieselpolttoaineita

Edellä esitetyn perusteella esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla Helsingin ja pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä luovutaan palmuöljydieselin käytöstä ja selvitetään mahdollisuudet ryhtyä käyttämään sen sijaan kotimaisista biomassoista tai biojätteistä valmistettua biopolttoainetta tai biokaasua. Samalla ehdotamme, että selvitetään mahdollisuudet perustaa Helsingin Energialle biokaasulaitos.”

Hallintokeskus on pyytänyt johtokunnan lausuntoa asiasta.   

ESITTELIJÄ

Helsingin Energian suunnittelemat biopolttoainehankkeet perustuvat metsäpohjaisen bioenergian hyödyntämiseen. Helsingin Energia ei tule omassa toiminnassaan käyttämään ravintoketjuun liittyviä biopolttoaineita.

Helsingin resurssit biokaasun hyötykäyttöön ovat rajalliset. Biokaasua syntyy lähinnä kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistusprosessin yhteydessä.

Helsingin Energia käyttää biokaasua lämpökeskuksessa lämmön tuotantoon. Biokaasu saadaan hyödynnettäväksi YTV:n hallinnoimalta Vuosaaren kaatopaikalta. Biokaasulla tuotetun lämmön määrä oli v. 2008 yhteensä 603 MWh (v. 2007: 1026 MWh ja v. 2006: 1905 MWh).

Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistuslaitoksella syntyy jäteveden puhdistuksessa mädätyksen yhteydessä biokaasua. Vedenpuhdistuslaitos käyttää biokaasusta tuotetun energian kokonaan omaan prosessiinsa. Vuonna 2008 sähköä tuotettiin 18 130 MWh. Jätevedenpuhdistusprosessissa biokaasulla saadaan tuotettua koko prosessin vaatima lämpö ja 47 % tarvittavasta sähköstä. Kesällä 2009 viidennen kaasumoottorin myötä arvioidaan biokaasun hyötykäytön nousevan nykyisestä yli 96 %:sta lähes 100 %:iin.
Vuonna 2008 YTV järjesti tarjouskilpailun, joka liittyi pääkaupunkiseudun jätteiden energiahyötykäyttöön. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 27.10.2008, että Helsingin Energia ei jätä tarjouskilpailussa tarjousta. Tarjouskilpailun voitti Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaitosratkaisu.

Edellä esiin tuotuun perustuen Helsingin Energia toteaa, että sen resurssit biokaasun hyötykäyttöön ja sen lisäämiseen ovat rajalliset. Liikennepolttoaineiden valmistus ei kuulu Helsingin Energian toimialaan.

Nro 4

LAUSUNTO, JOKA KOSKEE TALOUSARVIOALOITETTA  ENERGIATALOUDESTA

Khs 2009-465/719
Helenjk 04-80/2009

EHDOTUS                       

Johtokunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

                                            Kirje Khlle.

                                            Lisätiedot:
                                            Martti Hyvönen, ympäristöjohtaja, puhelin 617 2075

ESITTELIJÄ                     

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.2.2009 valtuutettu Yrjö Hakasen talousarvioaloitteen. Aloitteessa ehdotetaan talousarviossa 2010, siihen liittyvässä taloussuunnitelmassa 2010-2012 ja investointiohjelmassa 2010-2014 päätettäväksi esityksiä kivihiilen korvaamiseksi biomassalla, tuulivoimapuistosta ulkomerelle, biokaasulaitoksesta bussiliikenteen käyttöön, uusiutuvan energian lisäämisestä ja sen lisäksi muutoksista kotitalouksien sähkön ja lämmön hinnoitteluun ja voittovarojen käyttöön. Lisäksi aloitteen tekijä kehottaa investoimaan ydinvoiman sijaan energiantuotannon ekologiseen rakennemuutokseen.

Hallintokeskus on pyytänyt johtokunnan lausuntoa asiassa.

Johtokunnan lausunnossa kaupunginhallitukselle tarkastellaan aloitteen ekologisia ja taloudellisia ehdotuksia erikseen.

Ekologista taustaa

Aloitteen lähtökohtana ovat kaupungin energiapoliittiset linjaukset, joissa päätavoitteena on selvittää keinot vähentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisätä uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin. Siihen liittyviksi energiantuotannon keinoiksi linjattiin mm. selvittää biopolttoaineiden lisääntyvää käyttöä ja lisätä osuuksia päästöttömässä energiantuotannossa.
Päivityksenä aloitteen tekijän tietoihin Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt alenivat vuonna 2008 selvästi edellisvuosien tapaan ja alittivat kansainvälisen vertailuvuoden 1990 määrän huolimatta siitä, että energiankulutus on kasvanut runsaalla kolmanneksella noista ajoista. Uusiutuvat energialähteet muodostivat 9 % sähkönhankinnasta. Kts. http://www.helen.fi/vuosi2008/y_vaikutukset.html

Kehityshankkeet
Helsingin Energia on jatkanut kehitysohjelmaansa, joka on päivitettynä nähtävissä Internetissä http://www.helen.fi/energia/kehityshankkeet.html
Aloitteen tekijän ehdotukset ovat pääosin jo tekeillä tai selvitteillä:

1. Pellettien ja metsätähteen seospolttoa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa on sekä kokeiltu että selvitetään edelleen. Biomassan käyttömahdollisuudet joko kaasutuksen kautta tai metsäpohjaisten bioöljyjen muodossa vaikuttavat tällä hetkellä lupaavimmilta kehityssuunnilta. Näitä teknisiä keinoja oleellisempi kysymys on kotimaisen biomassan saatavuus, logistiikka ja varastointitila. Yhteistyöhankkeena on myös uudenlaisen monipolttoainevoimalaitoksen suunnittelu. Helsingin Energia osallistuu myös hiilidioksidin talteenoton tutkimukseen. Ilmastonsuojelun lisäksi tarkastellaan myös eri hankkeiden vaikutuksia ilman laatuun.
2. Suomen Hyötytuuli Oy on jatkamassa tuulipuistoa merelle Porissa ja valtion tukipäätöksen saatuaan nyt rakentamassa lisää tuulivoimaloita Raaheen. Helsingin Energian tytäryhtiö Oy Mankala Ab on yhtiön perustajaosakas.
3. Helsingin Energia on jo aloittanut Oy Mankala Ab:n osakkuusyhtiö Suomen Merituuli Oy:n toimesta YVA -prosessin mittavien merituulipuistojen rakentamiseksi Inkoon ja Siipyyn avomerialueille (kaikkiaan tavoitteena on merituulivoimaa 1000-2000 MW tehon verran). Tuulipuistojen rakentaminen muille merialueille on mahdollista kaavoituksen ohjaamiin paikkoihin. 
4. Katri Valan puiston alle louhitussa kallioluolassa on maailman suurin kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä samassa prosessissa tuottava lämpöpumppulaitos. Lämpöpumput mahdollistavat jäteveden hukkalämmön ja meriveden hyödyntämisen tuotannossa. Katri Valan hiilidioksidipäästöt ovat yli 80 % pienemmät kuin vaihtoehtoisissa tuotantoratkaisuissa.
5. Riittävän tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla ekotehokkainta on hyödyntää yhteistuotantoa ja kaukolämmitystä. Sekalämmitys heikentää järjestelmän hyötysuhdetta ja lisää päästöjä, mutta haja-alueilla erilliset lämpöpumput tai aurinkolämpökeräimet ovat usein suositeltavia.
6. Helsingin Energia on hyödyntänyt Vuosaaren entisen kaatopaikan biokaasua kaukolämmön tuotantoon jo vuodesta 1991. Tuotannon jatkamisen ja tehostamisen toimet ovat HKR:n ja YTV:n käsissä. Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistuslaitoksella syntyy mädätyksen yhteydessä biokaasua, jolla saadaan tuotettua koko prosessin vaatima lämpö ja puolet tarvittavasta sähköstä. Viides kaasumoottori lisää hyötykäytön lähes 100 %:iin vuonna 2009. Biokaasun tuottaminen liikennepolttoaineeksi ei ole Helsingin Energian osaamisaluetta, mutta hankkeita on alan yrityksillä.
7. Aurinkosähkön laajempi hyödyntäminen olisi mahdollista myös Helsingissä, mutta laitekustannukset ovat vielä hyvin suuria niiden tuottoon nähden.

Energiaketju alkaa mukavuustasostamme eli kulutuksesta. Energiankulutuksen vähentäminen vaikuttaa suoraan energiantuotannon ja siitä aiheutuvien päästöjen määrään. Helsingin Energia edistää energiansäästöä solmimiensa energiatehokkuussopimusten kautta omassa toiminnassaan ja asiakkaidensa neuvonnalla laskuraportoinnissa, Energiakeskuksessa ja www.energianeuvoja.fi -verkkopalvelun kautta.

Talouden taustaa

Energiantuotannollisten linjausten lisäksi aloitteessa ehdotetaan muutoksia sähkön ja lämmön hinnoitteluun ja Helsingin Energian tuloutukseen kaupungille.

Helsingin Energia harjoittaa sähkömarkkinalain mahdollistamaa valtakunnallista sähkön vähittäiskauppaa normaalin liiketoiminnan periaattein. Sähkön siirron hinnoittelu on tarkoin säädeltyä. Kaukolämpö on saavuttanut 93 % osuuden pääkaupungin lämmitystarpeesta, mistä johtuen sen hinnoittelu on kilpailuviranomaisen tiukassa seurannassa. Helsingissä kiinteistönomistajat voivat vapaasti valita lämmitysmuotonsa ja myös jäähdytysmuotonsa. Ympäristön onneksi kaupungissa ekotehokkaimmat kaukolämpö ja kaukojäähdytys valitaan lähes aina kun se on mahdollista.

Energian hinnoittelu

Helsingin Energialla on pitkät perinteet tasapuolisessa hinnoittelussa.  Syrjimätön ja yhtenäinen hinnoittelu on todettu parhaaksi vaihtoehdoksi myös vapailla markkinoilla. Yhtenäishintajärjestelmän hallinnointi on Helsingin Energian kannalta myös kustannustehokasta.

Perustuotteiden osalta aloitteessa epäiltyä suoraa sidonnaisuutta sähköpörssin hintoihin ei ole olemassa. Toisaalta tukkusähkön hintataso vaikuttaa vähittäishintojen määräytymiseen, koska Helsingin Energian sähkönmyyntiliiketoiminto hankkii sähkömarkkinoiden eriyttämissäädöksien mukaisesti kaiken myymänsä sähkön tukkumarkkinoilta markkinahintaan.

Tuloutus kaupungille

Helsingin Energialle asetetaan talousarviossa sitova tavoite sijoitetun pääoman tuotolle. Avoimessa kilpailutilanteessa toimivan energiayrityksen tulosta ei voi jakaa ennen kuin se on tehty. Tuloksen jakomahdollisuuksia rajaavat merkittävästi myös energia-alaa koskeva regulaatio ja kilpailulainsäädäntö. Erillisenä tehdyt ylimääräiset tuloutukset Helsingin Energian voittovaroista ovat vuosittaisia voitonjakoeriä, joista päätöksiä voidaan tehdä vasta tuloksen varmistuttua.

Yhteenveto

Energiantuotannon ekologisten tavoitteiden osalta aloite sisältää jo toteutuvia ja selvitteillä olevia keinoja, joiden esilläpito myös talousarviossa on tärkeää.

Helsingin Energia on asettanut tavoitteekseen hiilidioksidineutraalin tuotannon vuoteen 2050 mennessä. Kehitysaskelia lähivuosikymmeninä ovat ekotehokkaan kolmoistuotannon jatkaminen (sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuottaminen samoissa prosesseissa maailman korkeimmalla hyötysuhteella), merkittävä tuulivoiman lisääminen, biomassan käyttö mahdollisesti kaasutuksen tai metsäpohjaisten bioöljyjen muodossa, monipolttoainevoimalaitoksen toteutusselvitys, ydinvoimatuotantoon osallistuminen sekä hiilidioksidin talteenotto teknologian siihen kehityttyä. Kaukolämmityksen laajentaminen kaupunkirakentamisen myötä ja kasvavaan jäähdytystarpeeseen vastaaminen kaukojäähdytyksellä toteuttavat ekotehokkuutta Helsingissä. Pysyvät energiankulutusta vähentävät päätökset koko energiaketjussa kulutuksesta tuotantoon ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Talousarvioaloitteessa esitetyissä Helsingin Energian hinnoittelun ja tuloutuksen kysymyksissä tarkoituksenmukaisinta on jatkaa nykyisin käytössä olevin periaattein. Ekologisten vaatimusten talousvaikutukset tulisi huomioida myös tuloutustavoitteissa.

Helsingin Energia vahvistaa toiminnallaan koko kaupungin liiketoiminnan ja asumisen edellytyksiä synnyttämällä kaupunkilaisten käyttöön toimivan energiamarkkinan, joka takaa energian kilpailukykyisen hinnan ja saatavuuden. Kuntalaiset hyötyvät terveestä liiketoiminnasta kilpailukykyisen energian (sähkö, lämpö, jäähdytys) hinnan ja laadukkaiden energiapalveluiden lisäksi kuntataloutta tukevien merkittävien tuloutusten muodossa.

Nro 5
LAUSUNTO HELSINGIN MAANALAISESTA YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA NRO 11830/1 ja 2

Khs 2009-237/522
Helenjk 49-75/2009

EHDOTUS                       

Johtokunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje Khlle.

Lisätiedot:
Veikko Hokkanen, johtaja, puhelin 617 2900

ESITTELIJÄ                     

Helsingin maanalaista yleiskaavaa on valmisteltu kaupunkisuunnittelu-virastossa usean vuoden ajan. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli yleiskaavaluonnosta 31.5.2007 ja lähetti sen laajalle lausuntokierrokselle. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 2.10.2007 ja antoi siitä lausunnon Khlle. Tämän lisäksi on Helsingin Energiaa kuultu asiasta valmistelun yhteydessä useita kertoja.
Maanalainen yleiskaava täydentää lainvoimaisen Helsingin yleiskaava 2002:n merkintöjä maanalaisten tilavarausten osalta. Maanalainen yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Oikeusvaikutteisena maanalainen yleiskaava on maanomistajia ja viranomaisia sitova suunnitelma. Maanalaisille tiloille ja liikennetunneleille laaditaan aina asemakaava. Asemakaavoitusvaiheessa määritellään mm. tilan käyttötarkoitus, selvitetään turvallisuus, laajuus ja pintayhteydet sekä ympäristövaikutukset. Johtotunneleille ei laadita asemakaavaa.

Maanalainen yleiskaava sisältää merkittävimmät maanalaiset tila- ja tunnelivaraukset. Tarve laatia maanalainen yleiskaava liittyy maanalaisen tilan suunnittelun ja käytön ohjauksen tarpeeseen. Kaavassa esitettyjen strategisten kalliotila- ja tunnelivarausten toteuttamisen turvaaminen on katsottu yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömäksi. Kaavakartassa esitettyjen tilavarausten lisäksi sallitaan myös muutakin maanalaista rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu olennaista haittaa alueen pääasialliselle maanalaiselle toiminnalle tai maanpäälliselle käyttötarkoitukselle. Kaava mahdollistaa myös kiinteistöjen omistajien omat pitkän aikavälin suunnitelmat maanalaisten reservien hyödyntämisessä.

Helsingissä on hyödynnetty 1960-luvulta alkaen kansainvälisestikin laajasti maanalaisen rakentamisen mahdollisuuksia. Maanalaisten toimintojen tilavaraussuunnitelmaa on ylläpidetty jo 1980-luvulta alkaen. Helsingin Energian yhteiskäyttötunnelit (energiatunnelit), kuten myös muu kalliotilan käyttö ja sen suunnitelmallisuus, on ollut kiinnostuksen kohteena ja jopa mallina maailmalla. Maanalainen yleiskaava on jatkoa tälle työlle. Tiettävästi kyseessä on ensimmäinen maanalainen yleiskaava maailmassa.

Helsingin Energian osalta maanalaiset kalliotilat ovat polttoainevarastoja, kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotantolaitoksia sekä energiajohtojen tunneleita, joiden sijoittaminen maan alle lisää maanpäällisiä rakennusmahdollisuuksia sekä parantaa energiantuotannon ja -jakelun varmuutta. Helsingin Energia on osallistunut aktiivisesti maanalaisen yleiskaavan valmisteluun.

Helsingin Energian liiketoiminnassa maanalaiset tunneleilla on olennainen osa. On puute, että voimassaoleva lainsäädäntö ei mahdollista maanalaisten tunneleiden eriyttämistä itsenäiseksi kiinteistöksi olemassa olevasta kiinteistöstä, jolla on rajat maan päällä. Maanalaista yleiskaavaa tulee jatkossa päivittää suunnitelmien tarkentuessa, jottei yleiskaavassa ole monia vaihtoehtoisia suunnitelmia tai sinne jää elämään jo hylättyjä suunnitelmia. Tavoitteena tulee lisäksi olla jatkotyönä 3-D kaavan toteuttaminen.

Kaavoitustyön aikaiset Helsingin Energian esitykset on otettu huomioon tässä kaavaehdotuksessa. Sähköverkkotoiminnan näkökulmasta Helen Sähköverkko Oy antaa asiasta oman lausuntonsa.

Nro 7
SALMISAAREN VOIMALAITOSTEN SIVUTUOTERAKENNUKSEN TILAHANKE

EHDOTUS                       

Johtokunta päättänee hyväksyä Salmisaaren voimalaitoksille rakennettavan sivutuoterakennuksen tilahanke-esityksen hankkeen kokonaiskustannuksen ollessa enintään 1 780 000 euroa.

Lisätiedot:
Pekka Manninen, johtaja, puhelin 617 3300

ESITTELIJÄ                     

Helsingin Energian ehdotus perusteluineen on esitetty johtokunnan jäsenille jaetun salassa pidettävän (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, 24 § kohta 17) esityslistan liitteen mukaisesti.

Nro 8
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EHDOTUS                       

Johtokunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.