HELSINGIN ENERGIAN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Kokousaika                       Tiistai 16.6.2009 klo 16.00

Paikka                               Vuosaaren B-voimalaitos, Käärmeniementie 2 00980 Vuosaari
                                                                                    
Asia                                                                                                                                               Sivu
                                                                                                                                                       

   
Nro 1

KOKOUKSEN AVAUS JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN

EHDOTUS                        Johtokunta valinnee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Nro 2

TOIMITUSJOHTAJAN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa johtokunnalle ajankohtaiskatsauksen.

Nro 3

LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA, JOKA KOSKEE KAUPUNGIN AKTIIVISUUTTA RAVINTEIDEN POISTAMISEKSI ITÄMEREN EKOSYSTEEMISTÄ

Khs 2009-1047/812
Helenjk 09-98/2009

EHDOTUS                       Johtokunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje Khlle.

Lisätiedot: Martti Hyvönen, ympäristöjohtaja, puhelin 617 2075.

ESITTELIJÄ

Hallintokeskus on pyytänyt johtokunnan lausuntoa valtuutettu Osku Pajamäen toivomusponnesta, että kaupunki on aktiivinen ravinteiden poistamiseksi Itämeren ekosysteemistä.

Suomenlahden rehevöitymisen suurimpia kuormittajia ovat rantavaltioiden maatalous, asutus, liikenne ja teollisuus. Meriveden lämmön tai jäähdytyksen hyödyntäminen voimalaitoksilla ja jäähdytyskeskuksissa tapahtuu lämmönsiirtimissä suljettuihin vesikiertoihin ilman muutosta meriveden ravinteissa. Energiantuotannon päästöillä on tietty osuus ilman kautta tulevassa typpikuormituksessa kaukokulkeuman muodossa.

Itämeren ravinnekuormituksen vähentäminen on hyvin aiheellista. Helsingin Energian happamoitavia ja rehevöittäviä ilmapäästöjä on vähennetty merkittävästi ja niin tapahtuu edelleen kiristyvien ilmanlaatudirektiivien mukaisesti. Kuntien toimenpiteet jokien ja jätevesien hajakuormituksen vähentämiseksi ovat vaikuttavimpia.

Nro 4

LAUSUNTO UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMASTA 2033

Khs 2009-1131
Helenjk 49-110/2009

EHDOTUS                        Johtokunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.
                                            Kirje Khlle.
                                            Lisätiedot: Martti Hyvönen, ympäristöjohtaja, puhelin 617 2075.

ESITTELIJÄ

Hallintokeskus on pyytänyt Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 -luonnoksesta johtokunnan lausuntoa.
Maakuntasuunnitelma 2033:ssa visiona on, että Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisten vetovoimainen metropolialue. Energiaan liittyy kaksi strategista tavoitetta: Uudenmaan yhdyskuntarakenne on toimiva ja tehokas, energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä sekä hyvinvointia lisäävä (tavoite 5). Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä (tavoite 6).
                                           
Maakuntasuunnitelman tavoitteena on kehittää Uudestamaasta Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä. Ilmastonmuutoksen kannalta hiilineutraaliuden sijaan tavoiteltavampaa on hiilidioksidineutraalius. Helsingin Energia on sitoutunut olemaan hiilidioksidineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Uudenmaan yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen on tärkeää. Tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa kolmoistuotantoon perustuvan energiatehokkaan sähkön ja kaukolämmön lisäksi myös kaukojäähdytyksen hyödyntämisen. Tuotannossa käytetään aina parhaita mahdollisia saatavilla olevia tekniikoita ja polttoaineita. Maalämpö- ja aurinkoenergiaan perustuvat ratkaisut ovat hyviä vaihtoehtoja kaukolämpöverkoston ulkopuolisille alueille, mutta verkoston alueella sekalämmitys heikentää järjestelmän hyötysuhdetta ja lisää päästöjä.
Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä tulee tarkastella elinkaariajattelun pohjalta. Biomassan kasvatukseen, korjuuseen ja kuljettamiseen ei saa kulua energiaa enemmän kuin mitä biomassasta energiantuotannossa voidaan hyödyntää. Peltobiomassan tuotantoa ei myöskään tule kehittää ruoantuotannon kustannuksella. Energianlähteitä valitessa tulee ilmaston lisäksi ottaa huomioon ilman laatu ja ekologinen kestävyys.
Ilmastonmuutoksen sisäistäminen on tarpeen, jotta ihmiset voivat muuttaa toimintaansa. Toiminnan muuttaminen vaatii ongelman sisäistämisen lisäksi myös neuvontaa ja tiedotusta ympäristöä säästävistä toimintatavoista. Esimerkiksi energiansäästöneuvontaa löytyy osoitteesta www.energianeuvoja.fi.

Nro 5

LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA, JOKA KOSKEE KAUKOLÄMMÖN JA SÄHKÖN
HINNOITTELURAKENTEEN TUTKIMISTA

Khs 2009-1057/231
Helenjk 09-99/2009

EHDOTUS                      Johtokunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän
                                          ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje Khlle.
Lisätiedot:
Veikko Hokkanen, johtaja, puhelin 617 2900
Jukka Niemi, johtaja, puhelin 617 2700

Strategiaohjelman vuosiksi 2009-2012 hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi Jyrki Lohen toivomusponnen 12 (24) äänin 55-0: ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tehdään selvitys siitä, voidaanko energiansäästöön saada lisämotivaatiota muuttamalla sähkön ja kaukolämmön tariffien rakennetta lisäämällä kulutuksen maksuosuutta ja vastaavasti vähentämällä perusmaksujen osuutta”.

ESITTELIJÄ                      Kaupunginvaltuusto on budjetin yhteydessä vahvistanut jo monena vuotena energiahinnoittelun periaatteeksi:

1. Hinnoittelun tulee turvata toiminnan jatkuvuus, kannattavuus ja kilpailukyky
2. Hinnoittelun on oltava pitkäjänteistä ja tasapuolista
3. Hinnoittelun pitää ohjata järkevään energian käyttöön.

Kaukolämpö on Helsingissä määräävässä markkina-asemassa ja se kilpailee muiden lämmitysmuotojen kanssa. Sähkömarkkinat ovat lainsäädännön perusteella vapaat ja asiakkaat voivat valita sähkön toimittajansa, joten eri energiamuotojen hinnoittelu poikkeaa toisistaan juridisestikin. Kilpailulainsäädäntö edellyttää, että määräävässä markkina-asemassa olevan tuotteen hinnoittelu on kohtuullista, riittävän kustannusvastaavaa ja läpinäkyvää. Lisäksi sen tulee kohdella eri asiakasryhmiä tasapuolisesti. Tämän osalta Helsingin Energia on maan johtavana ja kansainvälisestikin suurena kaukolämpöyrityksenä jatkuvassa julkisessa seurannassa. Kauppa- ja teollisuusministeriö teettikin vuonna 2006 kaukolämpötoiminnan viranomaisvalvonnasta ja sen kehittämisestä selvityksen. Hinnoittelu oli tärkeä osa selvitystä. Helsingin Energia oli yksi kolmesta tutkitusta yrityksestä. Hinnoitteluun ja hintarakenteisiin eivät viranomaiset eivätkä asiakkaiden edustajat esittäneet kritiikkiä. Suurin toive oli läpinäkyvyyden parantaminen.


Kaukolämpötariffissa on energiamaksu, joka on kaikilla asiakkailla sama. Maksu on sidottu läpinäkyvästi tuotannossa käytettyjen polttoaineiden hintaan ja se tarkistetaan neljä kertaa vuodessa. Toinen osa hinnoittelua on tehosidonnainen vesivirtamaksu, jonka suuruus riippuu asiakkaan tarvitseman ja varaaman tehon määrästä. Tätä asiakaskohtaista vesivirtaa muutetaan myös tarpeen muuttuessa esimerkiksi energiansäästötoimenpiteiden perusteella. Kaukolämmityksessä ei siis ole varsinaista perusmaksua, vaan sopimusperusteinen ja asiakaskohtainen tehomaksu. Nykyinen suhde energiamaksujen ja tehomaksujen välillä on toiminut melko hyvin ja sitä tutkitaan jatkuvasti ja tarkistetaan erikseen tehtävällä Helsingin Energian johtokunnan päätöksellä, jos tarvetta ilmenee. Vesivirtamaksun suuri suhteellinen pienentäminen lisäisi asuintalojen kustannuksia ja alentaisi vastaavasti liikerakennusten kuluja eikä kohtelisi asiakkaita tasapuolisesti. Myös kylmien ja lämpimien vuosien vaihtelut olisivat vaikeasti ennakoitavissa.  Ponnessa esitetty tärkeä energiansäästönäkökanta on ollut jatkuvasti mukana yhtenä tekijänä kaukolämmön hinnoittelun kehitystyössä ja asiakasneuvonnassa, kuten myös kaupunginvaltuusto on edellyttänyt.  


Sähkön myyntihinnoissa Helsingin Energian käytössä olevat nykyiset perusmaksutasot ovat valtakunnallisessa vertailussa alhaiset ja kilpailukykyiset. Tämä johtuu mm. siitä, että Helsingin Energian sähkön myyntihintojen hinnoittelurakenteessa energiansäästönäkökulman huomioon ottaminen on pidetty eräänä tärkeänä tekijänä. Esimerkiksi yleissähkön perusmaksu on alle puolet siitä tasosta, joka Suomen suurimmalla sähkönmyyjällä on käytössä. Nykyistä alhaista perusmaksumitoitusta ei ole mahdollista aiheuttamisperiaatetta merkittävästi loukkaamatta ja liiketoiminnan kannattavuutta vaarantamatta enää alentaa. Hinnoittelurakenteen rinnalla Helsingin Energia edesauttaa sähköasiakkaitaan energiansäästöön lukuisilla muilla keinoilla, kuten maksuttomalla kulutusmittareiden lainauspalvelulla, monipuolisilla energiansäästöneuvontapalveluilla ja raportoinnilla.            
 

Nro 6

KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EHDOTUS                       

Johtokunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.