|
TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS
|
|
|
|
|
|
Kokousaika |
Tiistai 22.1.2008 klo 16.00 |
|
|
|
|
Paikka |
Sähkötalo, Kampinkuja 2
|
Asia Sivu
1 Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 4
2 Ilmoitusasiat 4
Helsingin Vesi
3 Helsingin Veden ajankohtaiskatsaus 4
4 Helsingin Veden viranhaltijoiden päätösten seuranta 4
5 Helsingin Veden tulosbudjetti 2008 5
6 Helsingin Veden palvelut –yksikön avoimeksi tulevan yksikön-
johtajan viran hoitaminen määräaikaisesti 8
Helsingin Energia
7 Energiamarkkinakatsaus 9
8 Helsingin Energian ajankohtaiskatsaus 9
9 Helsingin Energian viranhaltijoiden päätösten seuranta 9
10 Lausunto Jouko
Malisen toivomusponnesta vesivoimaosuuksien
lisähankinnasta ja vesivoimatuotannon
lisäämisestä 10
Salassa pidettävä
11 Kivihiilen
lisähankinnat vuonna
2007 11
Salassa pidettävä
12 Kivihiilen lisähankinnat vuonna
2008 12
13 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 12
Nro 1
KOKOUKSEN AVAUS JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN
EHDOTUS
Lautakunta valinnee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
Ilmoitusasiat
Nro 2
LAUTAKUNNAN KOKOUKSESSA ON NÄHTÄVILLÄ SEURAAVAT KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSET:
1 Khs 17.12.2007, 1606 §: Helsingin Energialta vapautuvien Suvilahden voimala-alueen rakennusten tuleva käyttö.
2 Khs 17.12.2007, 1607 §: Suvilahden alueen ja rakennusten hallinnan siirto kiinteistölautakunnalle.
Helsingin Vesi
Nro 3
HELSINGIN VEDEN AJANKOHTAISKATSAUS
Helsingin Veden toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.
Nro 4
HELSINGIN VEDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA
EHDOTUS
Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Veden viranhaltijoiden ajalla 18.12.2007 – 21.1.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.
Nro 5
HELSINGIN VEDEN TULOSBUDJETTI 2008
Vuoden 2008 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan on laadittava tarkistettu käyttösuunnitelma, joka sisältää laitoksen tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja resurssit sekä toimenpiteistä kertyvät tulot ja niistä aiheutuvat kustannukset. Tarkistetut suunnitelmat hyväksyy lautakunta.
./. Esityslistan tämän asian liitteenä jaetaan lautakunnan jäsenille Helsingin Veden vuoden 2008 tulosbudjetin mukainen tuloslaskelma (liite 1), rahoituslaskelma (liite 2), taloudelliset tavoitteet (liite 3), toiminnalliset tavoitteet (liite 4), suoritteiden määräennuste (liite 5) ja investointisuunnitelma (liite 6) sekä alla oleva sanallinen yhteenveto tulosbudjetista.
Myyntivolyymit ja liikevaihto
Viime vuosina (2001 – 2007) Helsingin vedenkulutuksessa on esiintynyt pientä edestakaista heilahdusliikettä (mm. sääolosuhteista johtuen), mutta perustrendi on ollut laskeva. Vuosittainen vaihtelu on ollut melko pieni, 0,75 % – 1,5 % suuntaan tai toiseen. Syksyllä 2007 valmistuneiden kulutusennusteiden perusteella vedenkulutus tulee hieman pienenemään myös tulevina vuosina. Tähän vaikuttaa lähinnä ominaiskulutuksen pieneneminen, mikä puolestaan johtuu kiinteistöissä suoritettavien putkistoremonttien myötä yleistyvistä vettä säästävistä vesikalusteista.
Aikaisemmissa talousarvioissa Helsingin vedenmyynnin oli ennakoitu laskevan 0,2 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa, mutta viimeisimmässä vuoden 2008 talousarviossa (TA 2008 - 2010) vedenmyynnin ennakoitiin vakiintuvan tasolle 43,3 miljoonaa m3/vuosi. Vuonna 2007 vedenmyynti oli 42,8 miljoonaan m3/vuosi ja vuonna 2006 43,4 miljoonaa m3/vuosi. Tulosbudjetissa 2008 Helsingin Veden myyntivolyyminä on pidetty TAE tasoa 43,3 miljoonaa m3/vuosi.
Vesi-, jätevesi- ja perusmaksutaksat pysyvät vuonna 2008 ennallaan ja niiden verottomat hinnat ovat seuraavat: vesimaksu 0,61 euroa / m³, jätevesi 1,0 euroa / m³ ja perusmaksu keskimäärin 0,039 euroa / m² / kuukausi. Viimeinen taksankorotus suoritettiin Helsingissä vuoden 2006 alussa, jolloin kokonaistariffeja nostettiin keskimäärin 4,7 % (veden hintaa nostettiin 0,06 euroa / m³, jäteveden 0,01 euroa/ m³ ja perusmaksua 0,002 euroa / m² / kk).
Helsingin Veden liikevaihdosta noin 91 - 92 % koostuu juomaveden ja jätevesipalveluiden myynnistä ja loppuosa eli noin 8 - 9 % kompostimullan myynnistä, sprinklermaksuista ja oheistoiminnan tuloista. Oheistoiminnan tulot vuorostaan koostuvat pääosin vuokraustoiminnasta ja työn myynnistä.
Tulosbudjetin liikevaihto on 101,1 miljoonaan euroa, mikä on 1,2 miljoonaa korkeampi verrattuna talousarvioon (99,9 milj. euroa).
Liikeylijäämä ja rahoituserät
Talousarvion mukainen vuoden 2008 liikeylijäämä oli 32,8 miljoonaan euroa. Tulosbudjetissa liikeylijäämä on tarkennettu 33,3 miljoonaan euroon. Positiivinen erotus, +0,5 miljoonaa euroa, johtuu suuremmasta liikevaihdosta (+1,2 milj. euroa) ja valmistuksesta omaan käyttöön (+0,1) sekä hieman korkeammista kustannuksista (-0,4) ja poistoista (-0,4).
Tulosbudjetti 2008 ja edellisen vuoden ennuste eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen kustannusrakenteessa ja myyntituloissa tapahtuneista muutoksista. Vuonna 2008 kustannuksia lisäävät erityisesti Päijänne-tunnelin käyttökatkoksesta aiheutuvat poikkeukselliset kulut (+3,4 miljoonaa euroa) ja lietteen jatkokäsittelyn pysyvästi nousseet (+1,5 miljoonaa euroa) menot. Myynnissä euromääräinen vedenmyynti naapurikunnille kasvaa tilapäisesti kun yksikköhintoja korotetaan Päijänne-tunnelin käyttökatkoksesta johtuvia lisäkuluja vastaavasti.
Budjetoitu henkilöstömäärä 327 henkilöä on hyväksytyn talousarvion 2008 mukainen (=320 vakinaista ja 7 määräaikaista työntekijää).
Rahoitustuotot ja -kulut koostuvat miltei kokonaisuudessaan Helsingin kaupungille maksettavista eristä eli perustamislainan korosta (14,9 milj. euroa) ja korvauksesta peruspääomalle (13,0 milj. euroa).
Vesihuollon riskitekijöiden arviointi
Nokian marraskuun lopulla alkaneen vesikriisin johdosta Sosiaali- ja terveysministeriö on kehottanut kuntien terveysviranomaisia yhdessä vesilaitosten kanssa selvittämään 31.3.2008 mennessä onko vesihuoltolaitoksen verkostoon liitetyissä kiinteistöissä käytetty sellaisia ratkaisuja, joista voi olla terveyshaittaa. Helsingin Vesi on käynnistänyt tähän liittyvät selvitystyöt. Helsingin Vesi on myös kartoittanut omien laitostensa kytkennät ja todennut ne asianmukaisiksi. Laitos järjestää lisäksi helmikuussa riskienhallintaa koskevan seminaarin, jonka tavoitteena on oppia Nokian tapauksesta sekä estää vastaavan kaltaisten riskitilanteiden syntyminen.
Investoinnit ja rahoitusasema
Ennusteen mukaan Helsingin Veden kokonaisinvestointimenot vuonna 2007 ovat noin 35,1 miljoonaa euroa (lopulliset luvut koko vuoden tilinpäätöksestä eivät vielä tämän esityksen laatimishetkellä olleet saatavilla). Nettoinvestointimenot eli investoinnit naapurikuntien rahoitusosuuksien vähentämisen jälkeen, ovat noin 32,2 milj. euroa.
Vuoden 2008 tulosbudjetissa
nettoinvestoinnit ovat 36,7 milj. euroa, mikä on noin 2,0 milj. euroa
talousarvion mukaista investointitasoa (34,6 milj. euroa) korkeampi. Korkeampi
investointitaso rahoitetaan kertyneillä säästöillä ja likviditeetin arvioidaan
kuluvan vuoden loppuun mennessä putoavan karkeasti kolmannekseen lähtötasostaan.
Verkoston saneeraus- ja vedenpuhdistuksen investointiohjelmat
Edellisiin vuosiin verrattuna onnistuttiin vuonna 2007 nostamaan vesi- ja viemäriverkostojen saneerausinvestointien määrää selvästi. Vesijohtoverkostoa saneerattiin 12 km ja viemäriverkostoa 28 km vastaavien lukujen ollessa vuonna 2006 vesijohtojen osalta 1 km ja viemäreiden 16 km. Euromääräisesti saneeraustoimintaan investoitiin vuonna 2007 noin 12,5 miljoonaa euroa, mikä on runsaat kolmanneksen enemmän kuin mitä käytettiin uuden alueverkoston rakentamiseen. Vuonna 2008 verkostojen saneerausinvestointeihin on budjetissa varattu 12,5 miljoonaa euroa siten, että tavoite vesijohtojen osalta on 7 km ja viemäriverkostojen osalta 31 km.
Investointibudjetin kokonaissumma vuonna 2008 on 39,7 miljoonaa euroa, josta valtaosa (27,7 milj. euroa) kohdistuu vedenjakeluun ja viemäröintiin. Saneerausinvestointien lisäksi myös uuden alueverkoston rakentamiseen kohdistuvat investointimäärärahat ovat kasvaneet aiemmasta.
Päijänne-tunnelin käyttökatkoksen aikana, jolloin raakavesi otetaan Vantaanjoesta, saneerataan myös Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitosten välinen vanha yli 40 vuotta käytössä ollut raakavesitunneli. Toimenpiteen kustannusarvio on 3 miljoonaa euroa. Varareititys Pitkäkosken laitokselle saatetaan päätökseen ennen Päijänne-tunnelin käyttökatkosta.
Sitovat tulostavoitteet
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin Veden sitovat tulostavoitteet talousarviokäsittelyn yhteydessä. Taloudelliset tavoitteet on esitetty liitteessä 3 ja toiminnalliset tavoitteet liitteessä 4.
Yhteenveto Kuluva vuosi 2008 tulee olemaan poikkeuksellinen Helsingin Veden toiminnassa. Haasteena on ylläpitää sekä vesihuoltopalveluiden korkea laatu- ja palvelutaso samalla kun jatketaan käyttöomaisuuden järjestelmällistä uusimista, minkä tarkoituksena puolestaan on turvata häiriöttömät ja laadukkaat vesihuoltopalvelut kaupungin asukkaille pitkälle tulevaisuuteen.
EHDOTUS Lautakunta päättänee hyväksyä Helsingin Veden vuoden 2008 tulosbudjetin liitteen mukaisesti.
(Johan Holmberg, puhelin 310 33088)
Nro 6
HELSINGIN VEDEN PALVELUT -YKSIKÖN AVOIMEKSI TULEVAN
YKSIKÖNJOHTAJAN VIRAN HOITAMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI
Palvelut -yksikön nykyinen yksikönjohtaja Esko Hevonoja jää osa-aikaeläkkeelle ja alkaa hoitamaan osa-aikaisena 1.2.2008 lukien Helsingin Veden riskienhallintapäällikön työsuhteista tehtävää. Kaupunginhallitus on hyväksynyt järjestelyt 3.12.2007, 1 530 §.
Avoimeksi tuleva yksikönjohtajan virka olisi
tarkoituksenmukaista täyttää määräaikaisena 1.2.2008 alkaen 31.12.2008 saakka.
Määräaikaisuuden perusteena on Pääkaupunkiseudun mahdollisen yhteisen
vesihuolto-organisaation perustamiseen liittyvät organisaation muutosselvitykset
ja yksikönjohtajan viran julkisen haku- ja täyttömenettelyn vaatima aika, jos
virka säilyy ennallaan.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan pysyvään
virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Saman pykälän 3
momentin mukaan avoinna olevaan virkasuhteeseen voidaan ottaa määräajaksi ilman
hakumenettelyä.
Teknisen palvelun johtosäännön mukaan Helsingin Veden osastotasoisen yksikön
päällikön valitsee tekninen lautakunta.
Esittelijä ehdottaa, että palvelut -yksikön yksikönjohtajan avoimeksi tulevaa
virkaa otetaan hoitamaan väliaikaisesti diplomi-insinööri Tuomo Heinonen, joka
on toiminut Helsingin Veden verkkopalveluiden toimistopäällikkönä vuodesta 2003
lähtien. Heinonen täyttää viralle asetetut
kelpoisuusvaatimukset. Laitoksen palvelukseen hän on tullut vuonna 1987. Ottaen
huomioon Heinosen asiantuntemuksen ja kokemuksen esittelijä katsoo, että hänelle
tulisi maksaa samaa palkkaa kuin viran nykyiselle
hoitajallekin.
EHDOTUS Lautakunta päättänee, että verkkopalveluiden päällikkö, diplomi-insinööri Tuomo Heinonen otetaan hoitamaan avoimeksi tulevaa palvelut -yksikön yksikönjohtajan virkaa ajaksi 1.2.2008 - 31.12.2008 virasta maksettavin 5 162,71 euron kokonaiskuukausipalkkaeduin. Määräaikaisuuden perusteena on Helsingin Veden organisaatiota koskevat muutosselvitykset ja, jos yksikönjohtajan virka säilyy tässä vaiheessa ennallaan, sen julkisen haku- ja täyttömenettelyn vaatima aika.
(Jukka Piekkari, puhelin 310 33002)
Helsingin Energia
Nro 7
ENERGIAMARKKINAKATSAUS
Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle energiamarkkinakatsauksen.
Nro 8
HELSINGIN ENERGIAN AJANKOHTAISKATSAUS
Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.
Nro 9
HELSINGIN ENERGIAN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA
EHDOTUS
Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Energian viranhaltijoiden ajalla 18.12.20007 – 21.1.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.
Nro 10
LAUSUNTO JOUKO MALISEN TOIVOMUSPONNESTA VESIVOIMAOSUUKSIEN LISÄHANKINNASTA JA VESIVOIMATUOTANNON LISÄÄMISESTÄ
Khs 2007-2626/719
Kaupunginvaltuusto on 28.11.2007 hyväksynyt seuraavan toivomusponnen:
”Aloite 3
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ja Helsingin Energia tutkivat mahdollisuutta vesivoimaosuuksien lisähankintaan ja myös oman vesivoimatuotannon lisäämiseksi, esim. Vuosaaren lämpövoimalaitoksen lauhdevesitunnelin yhteyteen. (Jouko Malinen, äänin 60-0).”
ESITTELIJÄ Vesivoima on alhaisten muuttuvien kustannustensa
ja ympäristöimagonsa takia erittäin kilpailukykyistä. Koko Suomen vesivoimateho
oli
3 000 MW vuonna 2006. Vesivoima vastasi noin13 % Suomen kyseisen vuoden
sähköntuotannosta.
Helsingin Energialla on vesivoimakapasiteettia 104 MW tytär- ja osakkuusyhtiöiden Kymijoen, Kemijoen ja Iijoen vesivoimaloissa. Lisäksi tuotetaan pienvesivoimaa Helsingissä Vanhankaupungin museovesivoimalassa. Vesivoiman osuus oli noin 5 % Helsingin Energian vuoden 2006 sähköntuotannosta.
Suomen potentiaaliset vesivoimavarat ovat pääosin joko valjastettuja tai suojeltuja. Mahdolliset uudet allashankkeet ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen voimakkaan poliittisen debatin.
Helsingin Energia on 2000-luvulla onnistunut kasvattamaan vesivoimatehoaan jonkin verran. Vuosaaren voimalaitoksia koskeneiden osaomistusjärjestelyjen yhteydessä Kymijoessa sijaitsevat Abborforsin, Klåsarön ja Ediskosken voimalaitokset siirtyivät Helsingin Energian omistukseen. Voimalaitokset on sittemmin fuusioitu Mankala Oy:hyn.
Vesivoimaloita ei ole ollut Suomessa merkittävästi myytävinä. Lähinnä niiden omistussuhteissa on tapahtunut vaihdoksia yrityskauppojen yhteydessä. Vesivoimaloiden tehon korotuksia tehdään normaalisti laitosten modernisointien yhteydessä. Helsingin Energian uusiutuvan energian kehitysohjelmaan kuuluu selvitysten teko lisärakentamisesta ja tehonkorotuksista sekä Kymijoessa että Kemijoessa. Helsingin Energia toimii aktiivisena tarjoajaosapuolena tilanteissa, joissa sen tuotantorakenteeseen soveltuvia vesivoimaloita mahdollisesti tulee myyntiin. Myös vesivoimaosuuksia osakkuusyhtiöissä Pohjolan Voima Oy, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy ja Kemijoki Oy pyritään mahdollisuuksien mukaan kartuttamaan.
Vuosaaren A- ja B-voimalaitokset kuuluvat maailman tehokkaimpien ja puhtaimpien joukkoon. Voimalaitosten sähkön tuotantoteho on 630 MW ja kaukolämpöteho 580 MW. Voimalaitokset ovat tyypiltään ns. kombilaitoksia, joissa energiaa tuottavat kaasu- ja höyryturbiiniprosessit on yhdistetty. Kombitekniikan ansiosta voimalaitosten hyötysuhde on yli 90 %. Maakaasun energiasisältö pystytään hyödyntämään tuotannossa lähes kokonaan.
Ponnessa ehdotetaan esim. Vuosaaren B-voimalaitoksen toiminnan tehostamista lauhduttimien merivesikanavaan sijoitettavan turbiinin avulla. Asiaa on selvitelty jo v. 2006 tehdyssä opinnäytetyössä. Vesiturbiinin mahdolliseksi sähkötehoksi tutkimuksessa saatiin 0,25 MW. Tutkimustyön ja hankkeen suunnittelun yhteydessä löydettiin kuitenkin toinen tehokkaampi ja vähemmän riskejä sisältävä keino lisätä energiatehokkuutta. Investoimalla eräisiin putkistomuutoksiin ja käyttämällä hyväksi jo olemassa olevaa pumppua voidaan jäähdytysveden pumppaamiseen tarvittavaa sähkötehoa vähentää n. 0,4 MW. Prosessin muutoshanke toteuttaa osaltaan Helsingin Energian Energiatehokkuussopimuksessa tekemää sitoutumista tuotannon tehokkuuden kehittämiseen.
EHDOTUS Lautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.
Kirje Khlle.
(Osmo Rännäri, puhelin 617 2110)
Salassa pidettävä
Nro 11
KIVIHIILEN LISÄHANKINNAT VUONNA 2007
Selvitys Helsingin Energian vuoden
2007 aikana suorittamista
kivihiilen lisähankinnoista on esitetty lautakunnan jäsenille jaetun
./. esityslistan tämän asian liitteessä.
EHDOTUS Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin Energian toimitusjohtajan, lautakunnan 16.1.2007 (§ 17) päätöksen antamin valtuuksin vuoden 2007 aikana päättämät, tämän asian liitteessä esitetyt kivihiilen lisähankinnat.
(Kauno Kaija, puhelin 617 2100)
Salassa pidettävä
Nro 12
KIVIHIILEN LISÄHANKINNAT VUONNA 2008
Selvitys kivihiilen lisähankintojen tarpeellisuudesta sekä Helsingin Energian ehdotus hankinnan toteutustavasta on esitetty lautakunnan jäsenille jaetun
esityslistan tämän asian liitteessä.
EHDOTUS
Lautakunta oikeuttanee Helsingin Energian toimitusjohtajan päättämään vuoden 2008 aikana kivihiilen lisähankinnoista esityslistan tämän asian liitteessä esitetyllä tavalla.
(Kauno Kaija, puhelin 617 2100)
Nro 13
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
EHDOTUS
Lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätöksen voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.