TEKNISEN LAUTAKUNNAN JÄSENET JA VARAJÄSENET

Asia                                                                                                                                               Sivu

1                    Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valitseminen                                 4

2                    Ilmoitusasia                                                                                                              4

Helsingin Vesi               

3                    Helsingin Veden ajankohtaiskatsaus                                                                  4

4                    Helsingin Veden viranhaltijoiden päätösten seuranta                                      4

5                    Veden ja jäteveden käsittely –yksikön yksikönjohtajan
                      Esko Tiaisen ero 1.9.2008 lukien                                                                          5

6                    Helsingin Veden osastotason uudelleenorganisointi vedenpuhdis-
                      tuksen ja jätevedenpuhdistuksen osalta ja siihen liittyvät virkojen
                      lakkautus- ja perustamisesitykset                                                                          5

7                    Ei julkisuuteen
                      Ferrosulfaatin hankinnan enimmäisarvon korottaminen                                     7

8                    Ei julkisuuteen                  
                      Helsingin Veden työkonepalveluiden hankinta jaksolla                                       7
                      1.4.2008 - 31.3.2011

 

Helsingin Energia 

9                    Energiamarkkinakatsaus                                                                                       8

10                 Helsingin Energian ajankohtaiskatsaus                                                                8

11                 Helsingin Energian viranhaltijoiden päätösten seuranta                                     8

12                 Lausunto toivomusponnesta, joka koskee maalämpöpumppujen
                      tukemista uusilla asuntoalueilla                                                                              8

13                 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano                                                      10                                                            

Nro 1

KOKOUKSEN AVAUS JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN

EHDOTUS

                                            Lautakunta valinnee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tämän                               kokouksen pöytäkirjan.

Ilmoitusasia

Nro 2

LAUTAKUNNAN KOKOUKSESSA ON NÄHTÄVILLÄ SEURAAVA KAUPUNGIN-HALLITUKSEN PÄÄTÖS:

1                                       Khs 25.3.2008, 395 §: Lausunto YTV:n, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien ilmansuojelun toimintaohjelmien luonnoksista.

EHDOTUS                        Merkittäneen tiedoksi.

Helsingin Vesi

Nro 3
HELSINGIN VEDEN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Veden toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

Nro 4

HELSINGIN VEDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Veden viranhaltijoiden ajalla

                                            1. – 21.4.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.

Nro 5
VEDEN JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY –YKSIKÖN YKSIKÖNJOHTAJAN
ESKO TIAISEN ERO 1.9.2008 LUKIEN

                                            Helsingin Veden veden ja jäteveden käsittely –yksikön yksikönjohtaja Esko Tiainen on anonut eroa yksikönjohtajan virasta 1.9.2008 lukien jäädäkseen varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Eroanomus on tämän

./.                   asian liitteenä 1.

                                            Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 §:n mukaan virkasuhteen päättämisestä päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Teknisen palvelun johtosäännön mukaan tekninen lautakunta valitsee osastotasoisten yksiköiden päälliköt, joten se päättää myös yksiköiden päälliköiden erosta.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee myöntää Helsingin Veden veden ja jäteveden käsittely –yksikön yksikönjohtaja Esko Tiaiselle eron 1.9.2008 lukien.

                                            (Miikka Pekkarinen, puh 310 28346) 

Nro 6
HELSINGIN VEDEN OSASTOTASON UUDELLEENORGANISOINTI VEDENPUHDISTUKSEN JA JÄTEVEDENPUHDISTUKSEN OSALTA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKOJEN LAKKAUTUS- JA PERUSTAMISESITYKSET

                      SEQ Figure  \* ARABIC1

                                            Helsingin Veden nykyinen organisaatio koostuu tällä hetkellä kolmesta osastotasoisesta yksiköstä, veden ja jäteveden käsittely, verkko sekä palvelut. Tämä esitys koskee veden ja jäteveden käsittely -yksikköä, joka vastaa Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamoiden toiminnasta ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminnasta sekä jätevesilietteen jatkojalostuksesta. Kyseisen osastotasoisen yksikön johtaja Esko Tiainen on pyytänyt eroa virastaan 1.9.2008 lukien siirtyäkseen eläkkeelle.

Veden ja jätevedenkäsittely-yksikkö on tehtäväkentältään liikelaitoksen suurin. Se sisältää kaksi toisistaan eroavaa toimintaa, juomaveden puhdistamisen ja jäteveden puhdistamisen. Tässä tilanteessa 1.9.2008 lähtien olisi tarkoituksenmukaista jakaa osasto kahdeksi osastoksi, vedenpuhdistus ja jätevedenpuhdistus. Näin kummankin toiminta-alueen vastuun selkeyttäminen mahdollistaa niiden tehokkaamman johtamisen ja kehittämisen. Organisointi olisi tarkoitus toteuttaa sisäisin henkilöjärjestelyin, jolloin voitaisiin hyödyntää ko. tehtäviä ennestään hoitavien henkilöiden erityinen kokemus ja asiantuntemus. Uusia henkilöitä ei tällöin palkattaisi. Esitetty organisointijärjestely olisi myös parempi lähtökohta ja malli uudelle pääkaupunkiseudun yhdistetylle vesihuolto-organi­saa­tiolle, jossa vastaavien toimintojen yksikkökoot tulisivat suurenemaan ja johtamisvaatimukset kasvamaan. Osastojaosta ja osastotasoisten yksiköiden johtajien valinnasta päättää tekninen lautakunta.

                                            Uuden organisaation toimeenpaneminen edellyttää nykyisen veden ja jäteveden käsittely -yksikön johtajan viran lakkauttamista ja kahden uuden osastotasoisen yksikön johtajan, vedenpuhdistusyksikön ja jätevedenpuhdistusyksikön johtajan viran perustamista. Osastotasoisten yksikön johtajien tehtävät ovat Helsingin Vedessä virkasuhteisia. Niissä tehdään merkittäviä investointi- ja hankintapäätöksiä, vastataan palvelujen laadusta sekä toimitaan toimitusjohtajan sijaisena. Uusien esitettävien virkojen pätevyysvaatimukset tulisivat olemaan samat kuin olemassa olevien yksikön johtajien virkojen. Virkojen perustamisesta päättää kaupunginhallitus. Virkojen perustamisen jälkeen tekninen lautakunta käynnistää niiden täyttämisen.

Helsingin Veden laajennettu johtoryhmä käsitteli osastojen uudelleenorganisointia 8.4.2008 pidetyssä kokouksessa ja puoltaa sen toteuttamista. Uudelleenorganisointiin liittyvistä vakanssijärjestelyistä ja palkoista on neuvoteltu henkilöstökeskuksen kanssa ja henkilöstökeskus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa perustettavaksi esitettyjen virkojen nimikkeistä eikä palkasta.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee

-          että Helsingin Veden organisaatio käsittää 1.9.2008 lukien neljä osastotasoista yksikköä: vedenpuhdistus, verkko, jätevedenpuhdistus ja palvelut.

-          esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi vedenpuhdistusyksikön ja jätevedenpuhdistusyksikön osastotasoiset johtajan virat 5.500 euron kokonaispalkkaeduin sekä lakkauttaisi veden ja jäteveden käsittely -yksikön yksikön johtajan viran.

Kirje Khlle.

(Esko Hevonoja, puhelin 310 33111, Päivi Mäkeläinen, puhelin 310 64844)

Helsingin Energia

Nro 9

ENERGIAMARKKINAKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle energiamarkkinakatsauksen.

Nro 10

HELSINGIN ENERGIAN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

Nro 11

HELSINGIN ENERGIAN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                          Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Energian viranhaltijoiden ajalla            1. – 21.4.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.

Nro 12

LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA, JOKA KOSKEE MAALÄMPÖPUMPPUJEN TUKEMISTA UUSILLA ASUNTOALUEILLA

Halke 2008–554/719

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (äänin 44-5) valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligin toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen selvittävän mahdollisuuksia tukea sitä, että alueliitosalueille ja uusille alueille rakennettavat talot valitsisivat maalämmön.

ESITTELIJÄ                     Ponnessa tarkoitetaan kiinteistökohtaista lämmitysratkaisua, jossa lämpöpumpputekniikkaa käyttäen hyödynnetään maan pintakerrosta ja/tai  pohjavettä lämmön lähteenä. Kyseessä on hyvällä hyötysuhteella toimiva sähkölämmitys. Ratkaisu on suositeltava haja-asutus-alueilla, joissa vaihtoehtona on kiinteistökohtainen kattilalaitos tai ns. suora sähkölämmitys. Tavallisin tapa toteuttaa esitetty ratkaisu talon sisällä on vesikiertoinen lämmitys, joka mahdollistaa rakennukseen hyvät ja terveelliset olosuhteet. Tällöin myös märkätilojen lämmitys tulee toteuttaa vesikiertoisena. Maalämpöpumppua käytettäessä on aina varmistettava, että laitteiden mitoitus vastaa kiinteistön todellista huipputehon tarvetta, ja tontilta sekä alueelta on mahdollista saada maasta riittävästi lämpöenergiaa ympärivuotisesti. Muutoin kiinteistöä joudutaan lisälämmittämään yleensä sähköllä. Tiiviillä kaupunkimaisella pientaloalueella ei maalämpöä voida hyödyntää kuin osassa taloja, koska lämmön lähde on rajallinen.

Kuten ponnessakin on esitetty, tulee lämpöpumppulämmityksessä tehdä ero maalämmityksen ja ilmalämpöpumppujen kesken. Jälkimmäiset ovat lisälämmitykseen ja tilojen jäähdyttämiseen, ei peruslämmitykseen tarkoitettuja laitteita, joten niiden energiataloudellinen hyöty ja vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään on kyseenalainen ja kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ainakin Helsingissä negatiivinen.

Suomen kaupunkien yleisin, energiatehokkain ja ympäristömyönteisin lämmitysratkaisu on sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuva kaukolämmitys. Helsingin rakennuskannasta lämpiää kaukolämmöllä noin 93 prosenttia ja yhteistuotannolla (CHP) tuotetaan sähköä yli pääkaupungin koko tarpeen. Jos Helsingin kaukolämmitystä verrataan esitettyyn maalämpöön, on se kaksi kertaa tehokkaampi sekä ilmaston että energiatalouden kannalta. Tämän kaltaisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) lisääminen aina, kun se on suinkin mahdollista ja järkevää, on myös EU:n ja Suomen energiapolitiikan tavoite. Ympäristöministeriö esittääkin ehdotetussa rakennus- ja maankäyttölaissa jopa kaavoittajalle mahdollisuutta määrätä alueellisesti velvoite liittyä kaukolämmitykseen, jotta sitä voitaisiin levittää tehotiheydeltään harvemmille (pientalot, matalaenergiatalot) alueille. Vaikka näillä alueilla on kaukolämmityksen korkea lähes 100 prosenttinen liittymisaste erittäin tärkeää kokonaisuuden kannalta, Helsingin olosuhteissa tällainen kaavaohjaus ei ole välttämätön. Kantakaupungin uudet kaupunginosat tullaan rakentamaan kaukolämpöön ja mahdolliseen kaukojäähdytykseen hyvin soveltuviksi, joten energia- ja ympäristötehokkain yhteistuotantoon perustuva ratkaisu on niissä hyvin mahdollista, kunhan sen muista toteutusedellytyksistä pidetään huolta. Tämän lisäksi tulee huolehtia, että alueliitosalueiden ja lähiöalueiden kaavoitus on riittävän tehokasta ja keskitetyt alueet riittävän kokoisia yhteistuotantokaukolämmitykselle. 

Mikäli alueelle ei kannata suunnitella eikä rakentaa kaukolämmitystä on esitetty maalämpöpumppuratkaisu energiatehokas ja ympäristön kannalta suositeltava. Eri lämmitysmuotojen välisessä kilpailussa ovat maalämpöpumput osoittautuneet viimeaikoina varsin kilpailukykyisiksi, joten niiden suora tukeminen ei ole tarpeen. Monissa tapauksissa tarvitsevat pientalorakentajat ja -saneeraajat neuvontaa ja opastusta tehdessään näitä rakennuksen elinkaaren pituisia ratkaisuja. Helsingin Energia tulee panostamaan tähän alueeseen entistäkin enemmän neuvonnassaan.   

Yhteenveto                      Helsingin Energian mielestä:

-          Maalämpöpumppuihin perustuva oikein toteutettu lämmitys on suositeltava ratkaisu haja-asutusalueilla energiatalouden ja ilmaston kannalta.

-          Uusia alueita kaavoitettaessa tulee kuitenkin ensisijaisesti huolehtia siitä, että alueelle on mahdollista ja järkevää rakentaa kaukolämpöverkko ja että kiinteistöt liittyvät CHP - kaukolämmitykseen. Sama koskee kaukojäähdytystä, jos sille on luontainen tarve.

-          EU:n ja Suomen energia- ja ilmastopolitiikan mukaisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) toiminnan ja laajenemisen edellytykset tulee turvata kaikessa yhdyskunnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

-          Lämmitysmarkkinoilla vallitsee hyvä kilpailu eri lämmitysmuotojen kesken, ja maalämpö on kilpailukykyinen, joten sen tukeminen ei ole tarpeen.

-          Pientalorakentajat ja talojen uudistajat tarvitsevat jatkuvaa puolueetonta neuvontaa ja tukea päätöksilleen. Helsingin Energia on osaltaan vuosia tehnyt tätä työtä ja panostaa siihen tulevaisuudessa entistäkin enemmän.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän  
                                            ehdotuksen mukaisen lausunnon.

                                            Kirje Khlle.

                                            (Veikko Hokkanen, puhelin 617 2900)

Nro 13

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EHDOTUS

Lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset  voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.