Asia                                                                                                                                               Sivu

1                    Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valitseminen                                     4

2                    Ilmoitusasiat                                                                                                             4

Yhteinen asia

3                    Esitys Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelmasta,
                      osa A, julkiset palvelurakennukset                                                                         4

Helsingin Vesi               

4                    Helsingin Veden ajankohtaiskatsaus                                                                  9

5                    Helsingin Veden viranhaltijoiden päätösten seuranta                                        9

6                    Helsingin Veden osavuosikatsaus ajalta 1.1. – 30.4.2008                                9

7                    Asunto Oy Teinitie 9-11:n oikaisuvaatimus koskien kiinteistön vuoto-              9
                      hyvitysanomuksesta tehtyä päätöstä

8                    Ei julkisuuteen
                      Pitäjänmäen viemäreiden saneeraus kaivamattomalla menetelmällä              11

Helsingin Energia 

9                    Helsingin Energian ajankohtaiskatsaus                                                              12

10                 Helsingin Energian viranhaltijoiden päätösten seuranta                                      12

11                 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee uusiutuvan energian 12
                      osuuden lisäämistä Helsingin Energian tuotannossa vuoteen
                      2020 mennessä                                                                                                      

12                 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee energian hinnoitteluperi-               17
                      aatteita ja tulosiirtoa                                                                                               

13                 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano                                                19                                                                                                                                                                                                                      

Nro 1

KOKOUKSEN AVAUS JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN

EHDOTUS

                                            Lautakunta valinnee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Ilmoitusasia

Nro 2

LAUTAKUNNAN KOKOUKSESSA ON NÄHTÄVILLÄ SEURAAVAT KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSET:

1                    Khs 28.4.2008, 621 §: Lausunto ympäristöministeriölle ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostamiseksi sekä lupakäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi perustetun hankkeen osaprojektien I ja III loppuraporteista.

2                    Khs 5.5.2008, 649 §: Helsingin Energian liittyminen Energia- ja ympäristötoimialan huippuosaamisen keskittymän EnYm-SHOK Oy:n osakkaaksi.

EHDOTUS                        Merkittäneen tiedoksi.

Yhteinen asia

Nro 3
ESITYS HELSINGIN EKOLOGISESTI KESTÄVÄN RAKENTAMISEN OHJELMASTA,
OSA A, JULKISET PALVELURAKENNUKSET

Halke 2008-1079/61

Taustaa                              Rakennusvirasto on valmistellut esityksen Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelmasta (EkoRak) osana

                                            kaupunginhallituksen 16.5.2005 hyväksymiä ekologisen kestävyyden ohjelman (HEKO) tavoitteita. Ensimmäisenä on

                                            valmistunut julkisia palvelurakennuksia koskeva ohjelma. Hallintokeskus on pyytänyt asiasta teknisen lautakunnan lausuntoa   

                                            30.5.2008 mennessä.

Ohjelmassa määritetään kaupungin käytettävissä olevat keinot ja mahdollisuudet ekologisesti kestävän rakentamisen edistämiseen ja selvitetään eri toimijatahojen roolit ja vastuut. Julkisia palvelurakennuksia käsitellään niiden koko elinkaaren ajalta maankäytön suunnittelusta purkuun. Ohjelma on laadittu vuosille 2008-2016, väliarviointi suoritetaan 2012. 

Ohjelmaesityksessä kuvataan jo kauan toteutettua kaupungin energiankulutuksen vähentämistä ja toiminnan merkittävää tehostamista tulevina vuosina kaupungin allekirjoittaman sitovan energiatehokkuussopimuksen myötä; yhdeksän vuoden aikana energiansäästötavoite on yhdeksän prosenttia. Lisäksi tulevat vuoteen 2020 tähtäävät Euroopan komission energiapaketin tavoitteet.

EkoRak toimijatahoiksi on valittu kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, rakennusvirasto, talous- ja suunnittelukeskus, tilakeskus, opetusvirasto, Palmia, ympäristökeskus sekä Energian-säästöneuvottelukunta. Velvoitteita ei kohdisteta suoranaisesti Helsingin Energiaan, mutta osalla toimenpiteistä on välillisesti vaikutusta kaupungin energiainfrastruktuurin ekotehokkuuteen.

Tekninen lautakunta on jo aiemmin ottanut kantaa kestävän kehityksen aihepiirin asioihin:

Lausunto pääkaupunkiseudun ilmastostrategialuonnoksesta,
Tlk 3.2.2007 (asia nro 3)

Lausunto uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä,
Tlk 17.4.2007 (asia nro 9)

Lausunto uusiutuvien energialähteiden valtuustoaloitteista,
Tlk 15.5.2007 (asia nro 8)

Lausunto asuntokohtaisesta lämmön mittaamisesta,
Tlk 1.4.2008 (asia nro 16)

Lausunto sähköllä lämmitettävien pientalojen siirtymisestä kaukolämpöön, Tlk 1.4.2008 (asia nro 17)

Lausunto maalämpöpumppujen tukemisesta uusilla asuntoalueilla,
Tlk 22.4.2008 (asia nro 12).

                      Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma, osa A, Julkiset palvelurakennukset on jaettu lautakunnan jäsenille liitetiedostona (93 sivua).

Helsingin Vesi esittää asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Ohjelmassa on määritelty kaupungin käytettävissä olevia tavoitteita ja keinoja, joista pääosin vastaavat rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistöviraston tilakeskus. Lisäksi ohjelmassa on esitetty kaikkia virastoja ja laitoksia koskevia tavoitteita ja keinoja, joiden toteuttamista Helsingin Vesi pitää perusteltuina.

Helsingin Vedellä ei ole huomauttamista laaditusta ohjelmasta.
 

Helsingin Energia esittää asiasta lausuntonaan seuraavaa:

 Helsingin Energia pitää EkoRak ohjelman esitystä julkisesta palvelurakentamisesta elinkaaritarkastelun myötä kattavana kokonaisuutena ja esittää hyvään kokonaisuuteen muutamia rakentavia kehitysehdotuksia ja tarkennuksia.

A. Ohjelman taustat: Huomio laskentamalleihin ja määritelmiin

EkoRak ohjelmassa laskenta on ilmeisesti tehty ns. Kasvener –mallilla.  Vuonna 2002 Helsingissä rakennusten lämmitys aiheutti 37 %, sähkön käyttö 41 % ja liikenne 17 % vuoden 2002 kasvihuonekaasupäästöistä. Kaupunkikonsernin energiankäytöstä 80 % kuluu rakennuksissa. YTV:n johdolla valmistuneessa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030 on hieman eri laskentatapa.

 Lämmitysvaihtojen ja muidenkin energiankäyttöratkaisujen vertailuun on EU:ssa vuonna 2007 otettu standardiksi ns. primäärienergiatarkastelu (tarkemmin linkissä EcoHeatCool). Rakennusten energialuokitukseen 2006 käyttöön otettu Display energia- ja päästömerkki ottaa sen kanssa samansuuntaisesti lämmitysmuodot huomioon.

 Rakennusten, kaupunginosien tai kaupunkien energiankäytön vaihtoehtojen valintaan tulisi Helsingin Energian mielestä ottaa käyttöön yhtenäinen EU:n laskentamalli. Siinä paikallisen tarkastelun lisäksi huomioidaan ratkaisujen vaikutus laajempaan energiajärjestelmään.

 Matalaenergiarakentaminen tai passiivirakennukset ovat nousseet näyttäviksi termeiksi, joille tarvittaisiin yhtenäiset määritelmät. Ekologisesti kestävässä rakennuksessa kaikkia energiamuotoja (lämpöä, sähköä, jäähdytystä, vettä…) kuluu vähemmän kuin perinteisessä rakennuksessa. Tästä koko energiaketjun huomioimisesta kaikki toimijatahot ja Helsingin Energia ovat yhtä mieltä. 

B. Ekologisesti kestävän rakentamisen toimenpideohjelma: Tarkistuksia joihinkin keinoihin

 Toimenpideohjelmassa esitetään 30 sivulla suorittajatahojen ja resurssitarpeitten mukaan luokiteltuja toteutuskeinoja julkisten palvelurakennusten elinkaarivaiheittain. Valtaosin keinot ovat harkittuja ja tarpeellisia, mutta joitakin tarkennuksia tulisi huomioida.

 Varsin monessa kohtaa edistettäviksi asioiksi mainitaan kaukojäähdytys ja kaukolämmitys, mikä on ekotehokkaan kaupunkienergian suositeltava toteutustapa niihin soveltuvilla tiiviillä alueilla. Samoin on kehotettu käytettäväksi uusiutuvia energialähteitä, jos kaukolämpöä ei ole käytettävissä, mikä on ilmaston kannalta hyvä suositus, kun samalla huolehditaan ilman laadun säilymisestä.

 6.1 Ekologisen kestävyyden hyödyntäminen kaavoituksessa.

Mittariksi esitetään kasvihuonekaasupäästöjä rakennettavaa bruttoneliöpintaa kohti. Näitä on tosin mahdotonta ennustaa rakennuksen koko elinkaarelle. Kokonaisuuden huomioiva energiatehokkuus olisi parempi mittari.

 8.3 Suunnittelu

… Kaupungin omissa kohteissa sovelletaan matalaenergia-rakentamista.

… Energiataloudellisen ohjauksen pohjaksi kehitetään systemaattinen malli.

Aiemmin todetusti, yhtenäiset määritelmät eri termeille tarvitaan ja vertailulaskelmissa on huomioitava kaikki vaikutukset kyseisen alueen koko energiajärjestelmään.

8.5. Edistetään vaihtoehtoisten energianlähteiden käyttöä

… Varustetaan kouluja ja päiväkoteja aurinkoenergiajärjestelmillä

Yhteisesti tulisi määritellä tarkoitetaanko aurinkoenergialla rakennuksen edullisinta sijoittamista auringon suhteen, aurinkosähköä vai aurinkolämpöä. Viimemainitun enin saanti on koulujen loma-aikoina, jolloin muutenkin kaukolämpöä olisi tarjolla yli kulutuksen.

C. Nykytilan kuvaus ja analyysi: Helsingin Energia on mukana asiakkaiden energiatehokkuudessa

Julkisia palvelurakennuksia koskevan EkoRak -ohjelman viimeisessä osassa esitellään siihen valittujen kaupungin toimijatahojen roolit ja käytännöt.  Näitä ovat siis kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, rakennusvirasto, talous- ja suunnittelukeskus, tilakeskus, opetusvirasto, Palmia, ympäristökeskus sekä Energiansäästöneuvottelukunta.

Helsingin Energia on mukana kaupungin Energiansäästöneuvottelu-kunnassa, mutta ei ole muuten mainittu EkoRak- toimijatahona. Energiapalveludirektiivin toteutuksessa kaupungilla on oma sopimuksensa ja Helsingin Energialla on energiatehokkuussopimusten mukaisesti energiantuotannon sitova toimenpideohjelma sekä energiapalveluja koskeva sitova toimenpideohjelma. Jälkimmäiseen kuuluu oman energiankäytön tehostamisen lisäksi vahvasti myös asiakkaiden energiansäästötoimenpiteiden edistäminen ja neuvonta.

Julkisia palvelurakennuksia koskevan ekologisesti kestävän rakentamisen toimenpideohjelmassa tulisi hyödyntää yhtenevin tavoittein ja menetelmin Helsingin Energian energiapalvelutoimet.

 

Yhteenveto                        

Helsingin Energia pitää EkoRak-ohjelman esitystä julkisesta palvelurakentamisesta elinkaaritarkastelun myötä kattavana kokonaisuutena ja esittää hyvään kokonaisuuteen muutamia rakentavia ehdotuksia.

-          Rakennusten, kaupunginosien tai kaupunkien energiankäytön vaihtoehtojen valintaan tulisi Helsingin Energian mielestä

           ottaa käyttöön primäärienergiatarkastelu.

 

-          Yhtenäiset määritelmät ns. matalaenergiarakentamisen eri termeille tarvitaan ja vertailulaskelmissa on huomioitava

           kaikki vaikutukset kyseisen alueen koko energiajärjestelmään.

 

-          Energiatehokkuus olisi suotavampi mittari kaavoituksen ja rakentamisen ekologisen kestävyyden määrittelyyn kuin kuin

           kasvihuonekaasupäästöt pinta-alaa kohti.

 

-         Helsingin Energian palveluihin kuuluu myös asiakkaiden energiansäästötoimenpiteiden edistäminen ja neuvonta, mitä  

          kannattaisi hyödyntää myös julkisia palvelurakennuksia koskevan ekologisesti kestävän rakentamisen

          toimenpideohjelmassa.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijöiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

                                            Kirje Khlle.

                                           (Tuomo Heinonen, HKV, puhelin 310 33042 ja Martti Hyvönen, Helen, puhelin 617 2075).

Helsingin Vesi

Nro 4
HELSINGIN VEDEN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Veden toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

 
Nro 5

HELSINGIN VEDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Veden viranhaltijoiden ajalla

                                            6. - 26.5.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.

 
Nro 6
HELSINGIN VEDEN OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 1.1.–30.4.2008

                      Esityslistan ohella jaetaan lautakunnan jäsenille Helsingin Veden osavuosikatsaus ajalta 1.1.–30.4.2008.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin Veden osavuosikatsauksen ajalta 1.1.–30.4.2008 ja todeta, ettei ennuste toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista anna aihetta toimenpiteisiin.

(Johan Holmberg, puhelin 310 33088)

 

Nro 7
ASUNTO OY TEINITIE 9 -11:n OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN KIINTEISTÖN VUOTOHYVITYSANOMUKSESTA TEHTYÄ PÄÄTÖSTÄ

                      Helsingin Veden toimitusjohtaja on 19.6.2007 tekemällään päätöksellä

./.                   (71 §, liite 1), hyväksynyt As Oy Teinitie 9-11:n jätevesilaskutusta koskevan vuotohyvitysanomuksen 100 m3:n ylittävältä vuodon osalta puolesta vuotovesimäärästä. Hyvitetty vuotovesimäärä on 550 m3 ja hyvityksen suuruus on 671 euroa.

                      Tyytymättömänä Helsingin Veden toimitusjohtajan tekemään vuotohyvityspäätökseen As Oy Teinitie 9 -11 lähetti Helsingin Veteen 13.7.2007

./.                   päivätyn kirjeen (liite 2), jossa pyydettiin harkitsemaan hyvityksen kohtuullistamista taloyhtiön kannalta edullisempaan suuntaan.

                      As Oy Teinitie 9-11:n kirjeeseen antamassaan vastineessa 31.7.2007 Helsingin Vesi toteaa, että kiinteistö ei ole täyttänyt sopimusehtojen mukaisia velvoitteita seurata vedenkulutustaan ja ylläpitää kiinteistön kvv-laitteistojen kuntoa. Vaikka perusteet hylätä As Oy Teinitie 9 -11:n vuotohyvitysanomus kokonaisuudessaan ovat olleet vahvat, anomus on hyväksytty osittain lähinnä sosiaalisista syistä. Vastine on tämän

./.                   esityslistan liitteenä 3.

                      Helsingin Veden voimassa olevien yleisten toimitusehtojen kohdan 8.6 mukaan asiakkaan on suunniteltava, rakennettava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistölle, laitokselle eikä kolmannelle osapuolelle. Haittana pidetään esimerkiksi vuotavia vesijohtoja ja viemäreitä.

                      ./.                   As Oy Teinitie 9 -11 toimitti Helsingin kaupungin tekniselle lautakunnalle 1.10.2007 oikaisuvaatimuksen (liite 4) koskien taloyhtiön vuotohyvitysanomuksesta tehtyä päätöstä. Oikaisuvaatimuksessaan As Oy Teinitie 9-11 pyytää hyvittämään taloyhtiölle koko maastoon menneen jätevesimäärän puolentoista vuoden ajalta.                                          

                                           Helsingin Vesi toteaa As Oy Teinitie 9 -11:n oikaisuvaatimuksen johdosta seuraavaa:

                      As Oy Teinitie 9-11:n oikaisuvaatimuksessa ei ole tuotu esiin mitään sellaisia uusia seikkoja, joilla voisi olla vaikutusta Helsingin Veden toimitusjohtajan As Oy Teinitie 9 -11:n jätevesilaskutusta koskevaan vuotohyvityspäätökseen. Vuotohyvitykset on tarkoitettu myönnettäviksi äkillisistä, ennalta arvaamattomista vuodoista, joita asiakas ei ole voinut kohtuudella välttää, vaikka olisikin huolehtinut kiinteistönsä kvv-laitteiden kunnosta asianmukaisesti.

                      Helsingin Veden vuotohyvitysanomukseen liittyvien ohjeiden mukaan ”jäteveden käyttömaksun osalta vuotohyvitystä voidaan harkita viemäriverkostoon palautumattomasta, asiakkaan toteen näyttämästä vuotovesimäärästä.” Ohjeita sovellettaessa voi harkinta johtaa myös siihen, että vuotohyvitystä ei myönnetä, vaikka vuotovesi ei olisikaan palautunut viemäriverkostoon.

Vesihuoltolaitos ei ole myöskään velvollinen myöntämään vuotohyvityksiä asiakkaille voimassa olevan vesihuoltolain tai muunkaan lainsäädännön perusteella. Vuotohyvitysten myöntäminen on siten laitoksen omassa harkinnassa. 

Lisäksi voidaan todeta, että As Oy Teinitie 9 -11:n oikaisuvaatimus on tehty liian myöhään. Toimitusjohtajan 19.6.2007 tekemä päätös oikaisuvaatimusohjeineen on postitettu As Oy Teinitie 9 -11:lle 21.6.2007. Oikaisuvaatimus on kuntalain (365/1995) 93 §:n mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Oikaisuvaatimus olisi tullut tehdä näin ollen viimeistään 12.7.2007. As Oy Teinitie 9 -11:n Helsingin Vedelle osoittama kirje on päivätty 13.7.2007 ja toimitettu Helsingin Veden kirjaamoon määräajan jälkeen. Lisäksi kirje on osoitettu Helsingin Veden yksittäiselle työntekijälle. Oikaisuvaatimusohjeen mukaisesti tekniselle lautakunnalle osoitettu oikaisuvaatimus on saapunut Helsingin Veden kirjaamoon vasta 1.10.2007.

Koska As Oy Teinitie 9 -11:n oikaisuvaatimusta ei ole tehty määräajassa eikä siinä tuoda esiin mitään uusia perusteita aikaisemman päätöksen muuttamiselle, oikaisuvaatimus tulee hylätä. 

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee hylätä As Oy Teinitie 9 -11:n oikaisuvaatimuksen, joka koskee Helsingin Veden  toimitusjohtajan kiinteistön As Oy Teinitie 9 -11 vuotohyvitysanomuksesta tekemää päätöstä (19.6.2007, 71 §).

                                        Kirje Khlle.  

                                       (Jussi Pirinen, puhelin 310 33033, Miikka Pekkarinen, puhelin 310 28346)

Helsingin Energia

Nro 9

HELSINGIN ENERGIAN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

Nro 10

HELSINGIN ENERGIAN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                          Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Energian viranhaltijoiden ajalla 6. - 26.5.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan

 käsiteltäväksi.

Nro 11

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE UUSIUTUVAN ENERGIAN OSUUDEN LISÄÄMISTÄ HELSINGIN ENERGIAN TUOTANNOSSA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ

Khs 2008-702/719

Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen on tehnyt 12.3.2008 seuraavan valtuustoaloitteen:

”Helsingin energialinjauksissa asetettiin tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energiantuotannosta vuoteen 2020 mennessä. Nykyisin uusiutuvan energian osuus on noin kuusi prosenttia Helsingin Energian sähkön hankinnoista ja vieläkin vähemmän sen omasta tuotannosta.

Valtuuston hyväksymissä energialinjauksissa tuodaan esille muun muassa biopolttoaineiden käytön mahdollisuus esimerkiksi Hanasaaren B-voimalassa. Muuttamalla voimalan nykyinen pölypolttokattila leijukerroskattilaksi voidaan kivihiilen käyttö korvata Hanasaaressa biomassalla, kuten pelleteillä. Tämä edellyttää myös satamaan liittyviä kuljetus- ja varastointijärjestelyjä.

Toinen iso mahdollisuus uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen energiantuotannossa on tuulivoimalapuiston rakentaminen. Sille löytyy mahdollisia sijoituspaikkoja ulkomereltä ja ne voidaan valita siten, että ei pilata rannikon tai saariston luontoarvoja. Lisäksi voidaan selvittää muitakin uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksia, kuten biokaasun ja biomassan käyttö huippulämpölaitoksissa, biokaasulaitoksen perustaminen, lämpöpumput ja aurinkoenergia.

Edellä esitetyn perusteella esitämme, että talousarvion 2009 raamiin ja taloussuunnitelmaan 2009–2011 lisätään riittävä määräraha suunnitelmien tekemiseen ja hankkeiden käynnistämiseen vuosina 2009–2013 uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi Helsingin Energian tuotannossa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.”

Hallintokeskus on pyytänyt teknisen lautakunnan lausuntoa asiasta 29.5.2008 mennessä.

ESITTELIJÄ

                    Uusiutuvan energian lisääminen Suomessa

EU on energiapakettinsa yhteydessä asettanut Suomelle uusiutuvan energian osuuden lisäämisvelvoitteeksi 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä. Valtio (TEM) valmistelee parhaillaan kansallisia ohjausmekanismeja uusiutuvan energian hankkeiden toteuttamismahdollisuuksien luomiseksi. Nämä ohjausmekanismit voivat olla esimerkiksi eri tuotantomuotoja koskevia sertifikaattijärjestelmiä tai syöttötariffeja. Valmistelutyö on käynnissä ja päätöksiä odotetaan vuoden 2010 aikana. Vielä ei tiedetä mitä ohjausmekanismeja Suomessa tullaan toteuttamaan.

 

Kaupunginvaltuusto on asettanut Helsingille tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen 16 prosenttiyksiköllä.

 

                    Biomassojen käyttö nykyisissä kivihiilivoimalaitoksissa

Valtuuston energialinjauksissa tuodaan esille biomassojen käytön mahdollisuus esimerkiksi Hanasaaren B-voimalaitoksessa. Helsingin Energian Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset on suunniteltu kivihiilen pölypolttoon. Näiden voimalaitosten prosessit on toteutettu korkeille höyryn lämpötila- ja painetasoille, jolloin niillä päästään parhaaseen mahdolliseen energiatehokkuuteen. Nykyisten kattilalaitosten muuttaminen biopolttoon soveltuviksi leijukerroskattiloiksi muun prosessin edellyttämille korkeille höyryn arvoille olisi teknisesti hyvin hankala ja kallis toteuttaa. Muutostöiden takia voimalaitosblokki olisi pois käytöstä pitkän ajan eikä siten sähkön- ja lämmöntuotannossa lämmityskauden aikana. Nykyisten kattiloiden muuttamista täysimittaisesti biomassoille ei voida pitää teknistaloudellisesti perusteltuna.

 

Helsingin Energia on tutkinut pellettien rinnakkaispolttoa Salmisaaren hiilipölykattilassa. Teknisesti on mahdollista korvata noin 5 prosenttia hiilestä pelleteillä. Helsingin Energia tutkii kevään – syksyn 2008 aikana myös metsätähderouheen rinnakkaispolttoa Hanasaaren voimalaitoksella. Hankkeessa tutkitaan metsätähderouheen rouhimista tarpeeksi hienoksi pölyksi hiilipölykattilassa poltettavaksi. Hankkeessa on mukana rouhimen valmistaja kehittämässä laiteteknologiaa. Hanke saa TEKES-rahoitusta. Hankkeessa pyritään selvittämään polttoteknisesti voidaanko ja kuinka suuri osa kivihiilestä korvata metsätähteellä rinnakkaispoltossa kivihiilen kanssa. Tutkittavia ja kokeiltavia asioita ovat metsätähteen rouhimisen lisäksi tarvittava poltintekniikka sekä biopohjaisen polttoaineen ominaisuuksien vaikutukset kattilan toimintaan ja korroosioon. Vaikka rinnakkaispoltossa metsätähteen osuus jäänee suuruusluokaltaan noin viiteen prosenttiin, on tämänkin biomassamäärän saaminen ja varastoiminen Helsingissä logistisesti haastavaa.

 

                    Uusiutuvan energian käyttöön suunniteltu voimalaitos

Helsingin Energia käynnisti yhdessä Pohjolan Voima Oy:n kanssa vuonna 2007 Tekesin tukeman tutkimushankkeen uusimpaan teknologiaan perustuvan suuren monipolttoainevoimalaitoksen toteuttamisesta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää konsepti korkeahyötysuhteiselle ja vähäpäästöiselle voimalaitokselle, jossa uusiutuvan energian osuus maksimoidaan. Lisäksi tutkitaan hiilidioksidin talteenottoa. Tutkimushankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä.

 

                             Tuulivoiman lisärakentaminen

Helsingin Energian tuulivoimahankkeet on toistaiseksi toteutettu Suomen Hyötytuuli Oy:n puitteissa, jossa Helsingin Energia on yksi yhdeksästä osakkaasta. Hyötytuuli on laatimassa ympäristövaikutusten arviointia Porin Reposaaren edustan merituulipuistolle. Kyseinen hanke sisältäisi noin 30 kappaletta 2,5 MW:n tehoisia tuulivoimalaitoksia. Helsingin Energian osuus Hyötytuulen hankkeista on sen omistusosuuden mukainen 1/9, eikä Hyötytuulen kautta näin ollen ole mahdollisuuksia lisätä Helsingin Energian tuulivoimantuotantoa merkittävästi.

 

Kaupunginvaltuuston linjaamien uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa on Helsingin Energian osalta mittava tuulivoiman lisääminen yksi merkittävä keino. Esimerkiksi 500 MW tuulivoimakapasiteetin lisäys (150 tuulivoimalaa) Helsingin Energian tuotantorakenteessa kasvattaisi Helsingin Energian uusiutuvan energian osuutta noin 8 prosenttiyksikköä.

 

Helsingin Energia selvittää mahdollisuuksia ja menettelyjä merituulivoiman toteuttamisen osalta.

 

   Lämpöpumput

Helsingin Energia on rakentanut Katri Valan puiston alle louhittuihin tiloihin lämpölaitoksen, joka on lajissaan maailman suurin lämpöpumppulaitos tuottaen sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä samassa prosessissa. Katri Valan lämpölaitos hyödyntää lämmönlähteenä jäteveden purkutunnelin puhdistettua jätevettä sekä kaukojäähdytyksen paluuvettä. Kaukojäähdytyksen tuotantoon hyödynnetään myös kylmää merivettä. Laitoksen kaukolämpöteho on 90 MW ja kaukojäähdytysteho 60 MW.

Lämpöpumput mahdollistavat jäteveden hukkalämmön hyödyntämisen tuotannossa. Katri Valan lämpölaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat yli 80 % pienemmät kuin vaihtoehtoisissa tuotantoratkaisuissa.

Katri Valan lämpölaitoksen toteutuksen jälkeen jäteveden sisältämä lämpö on täysimääräisesti hyödynnetty energiantuotannossa.

 

                    Metsäpohjaiset bioöljyt

Helsingin Energia selvittää ja tutkii kaukolämmön huippu- ja varalämpökeskusten käyttämän raskaan polttoöljyn korvaamista metsäpohjaisilla bioöljyillä. Mäntyöljypien tai muiden metsäpohjaisten bioöljyjen teknisiä käyttömahdollisuuksia selvitetään. Haasteelliseksi ovat osoittautuneet mm. bioperäisten öljyjen säilyvyys lämpökeskuskäytölle tyypillisessä lyhyen käyttöjakson ja suuren polttoainevarastokapasiteetin aiheuttamassa hitaassa varastokierrossa sekä metsäpohjaisten bioöljyjen kaupallinen saatavuus. 

                    Biokaasu

Vuosaaren suljetun kaatopaikan tuottamaa metaanikaasua alettiin hyödyntää 2 MW:n tehoisessa lämpökeskuksessa kaukolämmön tuotantoon jo 1990-luvun alussa. Biokaasun käytön jatko riippuu kaatopaikan haltijoiden toimenpiteistä.

                    Aurinkoenergia

Helsingin Energia on mukana aurinkoenergian tutkimuksessa ja hyödyntämisessä Viikissä. Aurinkosähkön koetalossa parvekekaiteiden aurinkopaneelit tuottavat osan kiinteistön valaistuksen ja ilmanvaihdon sähköstä. Aurinkolämmitysjärjestelmän piirissä on 380 asuntoa, jotka saavat osan lämmöstään katoille rakennetuista aurinkokeräimistä.

                    Määrärahojen lisääminen

Helsingin Energia on käynnistänyt kaikki edellä mainitut hankkeet omaehtoisesti ja rahoittaa ne tulorahoituksellaan. Avoimessa kilpailutilanteessa toimiva liikelaitos ei toimi määrärahataloudessa. Jatkossakaan ei ole tarvetta suunnata kaupungin erillisiä määrärahoja energiantuotannon kehityshankkeisiin.

                     Yhteenveto

Helsingin Energia on selvittänyt ja selvittää uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen mahdollisuuksia energiantuotannossaan.

Uusiutuvaan energiaan pohjautuvan energiantuotannon vaihtoehtoja ovat mm. valtuustoaloitteessakin mainitut Helsingin Energian tutkimat biomassan käyttö nykyisellä hiilivoimalaitoksella, tuulivoiman lisärakentaminen, metsäpohjaisten bioöljyjen käyttö, biokaasu sekä aurinkoenergia. Lisäksi Helsingin Energia kehittää tutkimusyhteistyössä uusiutuvan energian hyödyntämisen maksimoivaa monipolttoainevoimalaitoskonseptia.

 

Kilpailutilanteessa toimivana liikelaitoksena Helsingin Energia ei toimi määrärahataloudessa, vaan rahoittaa energiantuotannon kehityshankkeet tulorahoituksellaan, eikä hankkeisiin siten ole tarpeen suunnata erillisiä kaupungin määrärahoja.

EHDOTUS                        

Lautakunta päättänee antaa aloitteesta esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

 

Kirje Khlle.

 

(Pekka Manninen, puhelin 617 3300)

Nro 12
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE ENERGIAN HINNOITTELUPERIAATTEITA JA TULOSIIRTOA

Khs 2008-467/231
Tlk 11-109/2008

   Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen on tehnyt 27.2.2008 seuraavan talousarvioaloitteen:

” Energiamarkkinoiden kehitys on johtanut siihen, että Helsingin Energia on tehnyt viime vuosina jatkuvasti huomattavasti talousarviossa ennakoitua parempaa tulosta. Tähän on vaikuttanut erityisesti se, että kuluttajahinnat on sidottu tuotantokustannusten lisäksi tukkuhintojen markkinakehitykseen ja mm. pohjoismaisen sähköpörssin spekulatiivisiin ylihintoihin.

Helsingin Energian hyvät tulokset ovat antaneet mahdollisuuden investoida energiatuotannon kehittämiseen. Lisäksi energialaitoksen liikevoitoista on voitu ohjata osa kaupungin muiden palvelujen rahoitukseen. Kun näistä tuloutuksista ei ole kirjattu mitään talousarvioon vaan ne on tehty vasta tilinpäätösvaiheessa, on talousarvion tulopuolesta syntynyt virheellinen, alimitoitettu kuva.

Kunnallisena liikelaitoksena Helsingin Energian tarkoituksena ei ole liikevoittojen tekeminen. Tässä mielessä on perusteltua, että energialaitoksen voitoista tehdään jatkossakin tuloutuksia kaupungin muun palvelutoiminnan rahoittamiseen. Toisaalta Helsingin Energian edessä olevissa investoinneissa muun muassa uusiutuvaan energiaan on kyse pitkäaikaisista tuottavista investoinneista, jotka maksavat itse itsensä takaisin.

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että talousarvioon 2009 ja taloussuunnitelmaan 2009–2011 otetaan tulopuolelle Helsingin Energian voittovaroista tehtävä siirto vastaavan suuruisena osuutena energialaitoksen liikevoitosta kuin se on tehty tänä vuonna. Helsingin Energian hinnoitteluperusteet muutetaan kohtuullisemmiksi irrottamalla ne kytkennästä markkinahintoihin. Lisäksi esitämme, että talousarvion valmistelun lähtökohtiin tai perusteluihin ei oteta linjausta, jonka mukaan Helsingin Energian voittovaroista tehtävät tuloutukset puretaan asteittain ja palvelutoiminta sopeutetaan varsinaiseen tulorahoitukseen."

Hallintokeskus on pyytänyt teknisen lautakunnan lausuntoa asiasta 29.5.2008 mennessä.

 

ESITTELIJÄ

Helsingin Energian tuloksesta tehtävät siirrot

Helsingin kaupungin talousarviossa Helsingin Energialta tuloutettavia eriä ovat perustamislainan korot, peruspääoman tuotto ja perustamislainan lyhennys. Perustamislainan korkokanta (10 %) ja peruspääoman tuottotavoite (10 %) ovat talousarviossa ja taloussuunnitelmassa perustamispäätösten mukaisina. Yhteensä nämä ovat noin 90 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Talousarvioon sisältyvien tuloutuserien lisäksi kaupunginvaltuusto on Helsingin Energian esityksestä vuosien 2002–2007 tilinpäätösten yhteydessä päättänyt siirtää Helsingin Energian kertyneistä voittovaroista yhteensä 710 milj. euroa kaupungin omaan pääomaan. Nämä ylimääräiset pääoman siirrot tehdään tilinpäätösvuotta seuraavana vuonna.

 

Helsingin Energialle asetetaan talousarviossa sitova tavoite sijoitetun pääoman tuoton prosenttimääräksi. Avoimessa kilpailutilanteessa toimivan energiayrityksen tulosta ei voi jakaa ennen kuin se on tehty. Tuloksen jakomahdollisuuksia rajaavat merkittävästi myös energia-alaa koskeva regulaatio ja kilpailulainsäädäntö. Erillisenä tehdyt ylimääräiset tuloutukset Helsingin Energian voittovaroista ovat siten vuosittaisia voitonjakoeriä, joista päätöksiä ei voida tehdä ennen tilinpäätöksen valmistumista.

 

Hinnoitteluperusteet

Helsingin Energia harjoittaa sähkömarkkinalain mahdollistamaa, valtakunnallista sähkön vähittäiskauppaa normaalin liiketoiminnan periaattein.

 

Helsingin Energialla on pitkät perinteet tasapuolisessa ja syrjimättömässä hinnoittelussa. Jo ennen sähkömarkkinoiden vapautumista tariffit olivat vapaavalintaisia; asiakas sai valita hänelle edullisimman tariffin sen sijaan, että tariffi olisi määräytynyt kulutustyypin mukaan (esim. sähkölämmitys).

Syrjimätön ja yhtenäinen hinnoittelu on todettu parhaaksi vaihtoehdoksi myös vapailla markkinoilla. Tämä selkeä menettely on tuonut Helsingin Energialle kaikkialla Suomessa merkittävän määrän uusia asiakkaita. Yhtenäishintaperiaate koetaan asiakaskunnassa reiluna ja tasapuolisena. Tällä hetkellä Helsingin ulkopuolelle myytävä sähkömäärä vastaa runsasta kolmannesta siitä määrästä, jonka kotitaloudet Helsingissä vuosittain käyttävät. Yhtenäishintajärjestelmän hallinnointi on Helsingin Energian kannalta myös kustannustehokasta.

 

Helsingin Energian sähkön vähittäismyynti on kannattavaa liiketoimintaa, vaikka se on erittäin voimakkaasti kilpailtua ja katetaso on alhainen. Helsingin Energia on onnistunut säilyttämään myymänsä kotitaloussähkön hintatason koko vapaiden sähkömarkkinoiden ajan alle valtakunnallisen keskiarvotason, ja jos tarkastellaan suurimpia valtakunnallisesti toimivia sähkönmyyjiä, on Helsingin Energia ollut jatkuvasti edullisimpien joukossa ja pitkiä aikoja jopa edullisin.

 

Aloitteessa ehdotetaan, että hinnoitteluperusteet tulisi muuttaa siten, että niitä ei enää sidota muun muassa sähköpörssissä muotoutuviin tukkumarkkinahintoihin. Mitään suoraa hintasidonnaisuutta sähköpörssin hintoihin ei ole olemassa, mutta toisaalta tukkusähkön hintataso vaikuttaa merkittävästi vähittäishintojen määräytymiseen, koska Helsingin Energian sähkönmyyntiliiketoiminto hankkii kaiken myymänsä sähkön edelleen tukkumarkkinoilta markkinahintaisesti siten kuin sähkömarkkinoiden eriyttämissäädöksillä edellytettiin markkinoiden vapauttamisen yhteydessä.

 

Helsingin Energia vahvistaa toiminnallaan koko kaupungin liiketoiminnan ja asumisen edellytyksiä synnyttämällä kaupunkilaisten käyttöön toimivan energiamarkkinan, joka takaa energian kilpailukykyisen hinnan ja saatavuuden. Kuntalaiset hyötyvät terveestä liiketoiminnasta kilpailukykyisen energian (sähkö, lämpö, jäähdytys) hinnan ja laadukkaiden energiapalveluiden lisäksi kuntataloutta tukevien merkittävien tuloutusten muodossa.

 Yhteenveto

Helsingin Energian liiketoimintaa ja liiketoiminnasta tehtäviä tuloutuksia on aloitteessa esitetystä poiketen tarkoituksenmukaista jatkaa nykyisin käytössä olevin periaattein.

EHDOTUS                       Lautakunta päättänee antaa aloitteesta esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje Khlle.

(Kauno Kaija, puhelin 617 2100 ja Jukka Niemi, puhelin 617 2700)

Nro 13

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EHDOTUS                         Lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman,

ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.