Asia                                                                                                                                               Sivu

1                    Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valitseminen                                 4

2                    Ilmoitusasia                                                                                                               4

Helsingin Vesi               

3                    Helsingin Veden ajankohtaiskatsaus                                                                    4

4                    Helsingin Veden viranhaltijoiden päätösten seuranta                                         4

5                    Helsingin Veden vedenpuhdistus ja jätevedenpuhdistus                                    5
                      –yksikköjen osastonjohtajien virkojen täyttäminen

Helsingin Energia 

6                    Energiamarkkinakatsaus                                                                                       6

7                    Helsingin Energian ajankohtaiskatsaus                                                                6

8                    Helsingin Energian viranhaltijoiden päätösten seuranta                                     6                                                                                     

9                    Lausunto Jouko Malisen aloitteesta Mustikkamaan                                            7
                      luolastojen hyödyntämisestä polttoaineiden varastointiin

10                 Lausunto Pekka Haaviston valtuustoaloitteesta koskien                                     9
                      jalankulkuturvallisuuden parantamista Munkinpuistossa

11                 Lausunto valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään selvitettäväksi 10
                      onko taloudellisia ja muita edellytyksiä johtaa Loviisasta
                      ydinvoimalan hukkalämpöä Helsinkiin kaukolämpönä käytettäväksi               

12                 Salassa pidettävä Salassa pidettävä (L viranomaisten toiminnan julkisuudesta
24 § 17-kohta)
Energiakaupan toimintaperiaatteet ja riskienhallinta –käsikirja                         11

13                  Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano                                                     14

Nro 1

KOKOUKSEN AVAUS JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN

EHDOTUS

Lautakunta valinnee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Ilmoitusasia

Nro 2

LAUTAKUNNAN KOKOUKSESSA ON NÄHTÄVÄNÄ SEURAAVA KAUPUNGIN-HALLITUKSEN PÄÄTÖS:

                      Khs 19.5.2008, 736 §: Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohje.  

EHDOTUS                        Merkittäneen tiedoksi.

Helsingin Vesi

Nro 3
HELSINGIN VEDEN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Veden toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

Nro 4

HELSINGIN VEDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Veden viranhaltijoiden ajalla 27.5. – 16.6.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.

Nro 5
HELSINGIN VEDEN VEDENPUHDISTUS JA JÄTEVEDENPUHDISTUS
–YKSIKKÖJEN OSASTONJOHTAJIEN VIRKOJEN TÄYTTÄMINEN

Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 22.4.2008 muuttaa Helsingin Veden organisaatiota siten, että veden ja jäteveden käsittely –yksikkö jaetaan 1.9.2008 lähtien kahdeksi osastotasoiseksi yksiköksi - vedenpuhdistus ja jätevedenpuhdistus. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi vedenpuhdistus-yksikön ja jätevedenpuhdistus-yksikön osastotasoiset johtajan virat 5.500 euron kokonaispalkkaeduin sekä lakkauttaisi veden ja jäteveden käsittely -yksikön yksikön johtajan viran. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 5.5.2008 hyväksynyt teknisen lautakunnan esityksen.

Uudelleenorganisointiin liittyvistä vakanssijärjestelyistä ja palkoista on neuvoteltu henkilöstökeskuksen kanssa, joka on ilmoittanut (17.4.2008), ettei sillä ole huomauttamista esityksen johdosta. Helsingin Veden laajennettu johtoryhmä käsitteli osastojen uudelleenorganisointia 8.4.2008 pidetyssä kokouksessa ja on puoltanut sen toteuttamista.

Esityksessään kaupunginhallitukselle tekninen lautakunta toteaa, että organisointi toteutetaan sisäisin henkilöjärjestelyin, jolloin voidaan hyödyntää ko. tehtäviä ennestään hoitaneiden henkilöiden erityinen kokemus ja asiantuntemus. Uusia henkilöitä ei palkata. Esitetty organisointijärjestely on myös parempi lähtökohta ja malli parhaillaan valmisteilla olevalle pääkaupunkiseudun yhteiselle vesihuolto-organi­saa­tiolle, jossa vastaavien toimintojen yksikkökoot tulevat suurenemaan ja johtamisvaatimukset kasvamaan.

Kyseessä on vesihuoltotoiminnan kannalta keskeisten ydintoimintojen johtaminen, mistä syystä virat tulee täyttää pysyvästi. Virkojen täyttämisestä päättää teknisen palvelun johtosäännön mukaan tekninen lautakunta.

Sen lisäksi, mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa säädetään, voidaan Helsingin kaupungin hallintosäännön 13 §:n mukaan henkilö ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut vähintään kuusi kuukautta Helsingin kaupungin virka- tai työsuhteessa tai johon kaupunki on hänet kouluttanut.

Veden ja jäteveden käsittely -yksikön johtajan 1.9.2008 tapahtuvaan eläkkeelle siirtymiseen on varauduttu jo pitkään siirtämällä vastuuta nykyisille toimistopäälliköille.  Vedenpuhdistuksen toimistopäällikön tehtäviä on hoitanut diplomi-insinööri Veli-Pekka Vuorilehto 1.10.2003 alkaen ja jätevedenpuhdistuksen toimistopäällikön tehtäviä tekniikan lisensiaatti Tommi Fred 1.5.2005 alkaen. Molemmat henkilöt täyttävät myös virkojen muut kelpoisuusvaatimukset. Valtion virkamieheltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 422/87 nojalla vaadittava ruotsin kielen taito on molempien osalta osoitettu kielikokeessa osana diplomi-insinöörin tutkintoa.

Ehdotettujen henkilöiden ansioluettelot ovat nähtävissä lautakunnan jäsenille lautakunnan kokouksessa. Molemmat henkilöt ovat lautakunnan haastateltavina lautakunnan kokouksessa.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee täyttää vedenpuhdistus ja jätevedenpuhdistus -yksikköjen osastonjohtajan virat ilman julkista hakumenettelyä ja ottaa Veli-Pekka Vuorilehdon vedenpuhdistus -yksikön johtajan virkaan ja Tommi Fredin jätevedenpuhdistus -yksikön johtajan virkaan toistaiseksi 1.9.2008 alkaen viroista maksettavin 5 500 euron kokonaiskuukausipalkkaeduin.

(Jukka Piekkari, puhelin 310 33002)

Helsingin Energia

Nro 6

ENERGIAMARKKINAKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle energiamarkkinakatsauksen.

Nro 7
HELSINGIN ENERGIAN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtais-katsauksen.

Nro 8

HELSINGIN ENERGIAN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Energian viranhaltijoiden ajalla 27.5. – 16.6.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.
 

Nro 9

LAUSUNTO JOUKO MALISEN ALOITTEESTA MUSTIKKAMAAN LUOLASTOJEN
HYÖDYNTÄMISESTÄ POLTTOAINEIDEN VARASTOINTIIN

Khs 2008-1097/716
Tlk 37-111/2008

Jouko Malinen ja 10 muuta valtuutettua ovat tehneet 23.4.2008 seuraavan valtuustoaloitteen:

”Sörnäistenrannan–Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaavan hyväksymisen yhteydessä nousi esiin huoli siitä, miten kaavassa energiahuoltoalueeksi varattu alue tulee riittämään mm. biopolttoaineiden lisääntyvän käytön yhteydessä. Biopolttoaineet tulevat vaatimaan huomattavan paljon varastotilaa. Alueella nyt sijaitsevat kivihiilikasat tullaan poistamaan nykyiseltä paikaltaan ja kivihiilen varastointiin ollaan suunnittelemassa omia säiliöitään. Polttoaineiden varastoinnin vaatimaa tilaa on hyvin vaikea sovittaa tulevan asunto- ja liikerakentamisen yhteyteen.

Mustikkamaan alla on käyttämättömänä entinen kriisiajan polttoaineluolasto. Sen palauttamista Hanasaaren voimalaitoksessa käytettävien polttoaineiden, esimerkiksi hiilen ja/tai biopolttoaineiden, varastointiin olisi selvitettävä muuttuneessa tilanteessa uudestaan. Luolastosta olisi maanalainen kuljetusjärjestelmä voimalaitokselle. Salmisaaressa on jo toteutettu polttoaineen varastointi luolassa ja saatu alue tehokkaasti kaavoitettua liikerakentamiselle. Mustikkamaan luolaston hyödyntäminen voisi myös antaa mahdollisuuden tehostaa asunto- ja liikerakentamista Kalasataman osayleiskaava-alueella.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki selvittäisi mahdollisuuden ottaa Mustikkamaan luolasto esim. biopolttoaineiden ja/tai kivihiilen varastointikäyttöön.”

 

ESITTELIJÄ

Helsingin Energia on selvittänyt Mustikkamaan öljysäiliöiden käyttö-mahdollisuuksia kivihiilen varastointiin keväällä 2006. Selvitys tehtiin Hanasaaren alueen kokonaistarkasteluun liittyen. Asiaa on käsitelty teknillisen lautakunnan kokouksessa 12.9.2006 ja kaupunginvaltuustossa 4.12.2006. 

Maanalaisista vaihtoehdoista ratkaisut, joissa käytetään hyväksi Mustikkamaan nykyisiä öljyluolia, todettiin turvallisuusteknisesti erittäin ongelmallisiksi. Olemassa olevien öljyluolien rakentaminen kivihiilen varastointikäyttöön vaatisi hyvin raskaita investointeja eikä vaatimusten edellyttämästä palo- ja työturvallisuustason saavuttamisesta ole teknologista varmuutta. Lisäksi vaihtoehto, jossa varastointi toteutettaisiin avovarastomaisena nykyisissä Mustikkamaan luolissa, edellyttäisi jatkuvaa työskentelyä maanalaisissa varastoissa.

Mustikkamaan tyyppisen vaakavaraston paloturvallisuusongelma hiilen varastoinnissa on hiilen itsesyttymisominaisuudesta johtuva paloriski. Varaston vieminen maan alle tekee perinteisen palonehkäisyn ja torjunnan menetelmien käytön vaikeammaksi kuin mitä se on maan pinnalla, koska varaston tiivistämistä ja mahdollisen palon sammuttamista rajoittaa käytettävä tila sekä muodostuvat palokaasut. Vaakavaraston suurin riski on se, että varasto joudutaan sulkemaan pitkäaikaisesti kivihiilen syttymisen vuoksi, jolloin Hanasaari B-voimalaitos ei saa kivihiiltä käyttöön varastostaan. Tällaista riskiä ei voida teknisesti eikä taloudellisesti ottaa.

Riskien arvioinnin ja kustannustarkastelujen perusteella päädyttiin esittämään hiilen varastointiin siiloihin perustuvaa ratkaisua, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.12.2006.

Biomassan varastointi on kivihiilen varastointia hankalampaa. Siinä on otettava huomioon kohonnut palo- ja häkäriski sekä biomassan suuri itsesyttymisriski. Puupöly aiheuttaa paloriskin lisäksi myös pölyongelmia. Biomassan, etenkin pellettien, kosteudensietokyky on myös yksi huomioon otettava seikka. Luolaston käyttämiseen kiinteiden biopolttoaineiden varastona liittyy kivihiilen varastointiakin enemmän riskejä ja turvallisuusongelmia, eikä sitä voi tästä syystä pitää toteuttamiskelpoisena ratkaisuna.

Öljyluolissa säilytetään öljyn varastointimahdollisuus myös tulevaisuudessa.

Yhteenveto

Mustikkamaan öljyluolien muuttamiseen biomassan tai kivihiilen varastointiin sopiviksi liittyy suuria käyttö- ja työturvallisuusriskejä, joiden takia kivihiilen varastointi on jo päätetty toteuttaa siilotyyppisillä varastoilla. Suljetut luolastot soveltuvat biomassan varastointiin palo- ja työturvallisuusriskien takia vielä kivihiilen varastointiakin heikommin. Edellä mainituista syistä Mustikkamaan luolien muuttaminen kiinteän biopolttoaineen tai kivihiilen varastointiin soveltuvaksi ei ole teknillisesti eikä taloudellisesti perusteltua.   

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

                                                                 Kirje Khlle.

                                                                 (Ari Laine, puhelin 617 3200)

Nro 10 
LAUSUNTO PEKKA HAAVISTON VALTUUSTOALOITTEESTA KOSKIEN
JALANKULKUTURVALLISUUDEN PARANTAMISTA MUNKINPUISTOSSA

Halke 2008-1101/635
Tlk 00-110/2008

Kaupunginvaltuutettu Pekka Haavisto on tehnyt kaupunginvaltuustolle aloitteen jalankulkuturvallisuuden parantamiseksi Munkinpuistossa.

Aloitteessa on todettu, että valaisematon kävely-yhteys Tuulaspolulta Nuottapolun päähän tulee valaista. Kyseinen reitti on suosittu, mutta pimeällä ja liukkaalla vältellään kulkua sen kautta. Muutamalla valaisinpylväällä helpotetaan Ritokalliontien ja Munkkiniemenrannan asukkaiden pimeän ajan kulkua Munkinpuiston pääväylälle ja siitä edelleen Munkkiniemen puistotien palveluihin ja liikennevälineisiin.

Hallintokeskus on pyytänyt asiasta teknisen lautakunnan lausunnon kaupunginhallitukselle 30.6.2008 mennessä.

./.                Valtuustoaloite on tämän asian liitteenä.

Kyseinen yhteys on kuljettavissa valaistua ja talvikunnossapidettyä reittiä katuverkon kautta Tuulaspolkua ja Nuottapolkua pitkin. Reitti on vain noin 30 metriä pidempi kuin aloitteessa esitetty puistopolku. Valaistavaksi esitetty puistopolku kulkee pienen, mutta melko tiheän metsän halki. Valaistuksen tarvitseman maakaapeloinnin toteutus olisi hankalaa vaurioittamatta puuston juuristoa. Myös oksistoa tulisi karsia voimakkaasti.

Helsingin Energia ei pidä aloitteessa mainitun kävely-yhteyden valaisemista tarkoituksenmukaisena.

Rakennusvirastossa käynnistetään syksyllä Munkkiniemen aluesuunnitelman laadinta ja työ valmistuu vuonna 2009. Suunnitelma tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Aluesuunnitelmassa tullaan tarkistamaan myös alueen puistoreittien talvikunnossapidon ja valaistuksen tarve sekä esittämään tarvittavat parannustoimenpiteet.

 

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje Khlle.
(Olli Markkanen, puhelin 617 2578)

Nro 11
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESEEN, JOSSA ESITETÄÄN SELVITETTÄVÄKSI ONKO TALOUDELLISIA JA MUITA EDELLYTYKSIÄ JOHTAA LOVIISASTA YDINVOIMALAN HUKKALÄMPÖÄ HELSINKIIN KAUKOLÄMPÖNÄ KÄYTETTÄVÄKSI

Khs 2008-1188/719

Hallintokeskus on pyytänyt tekniseltä lautakunnalta lausuntoa 30.6.2008 mennessä valtuutettu Jyrki Lohen ym. aloitteeseen.
Aloite on kokonaisuudessaan seuraava:

”Loviisan nykyisessä ydinvoimalaitoksessa syntyvästä reaktiolämmöstä vain kolmasosa voidaan muuttaa sähköksi. Kaksi kolmasosaa lämmöstä on hukkalämpöä, joka ajetaan mereen. 1980-luvulla tutkittiin varsin ylimalkaisesti mahdollisuutta johtaa hukkalämpö putkea pitkin Helsingin lämmittämiseen. Asiassa ei edetty, koska energian hinta kääntyi laskuun. Nyt, kun energian hinta on noussut ja nousu varmasti jatkuu, olisi syytä päivittää laskelmat tällaisesta vaihtoehdosta. Koko Suomen energiatalouden kannalta on erittäin kyseenalaista valuttaa tuotettua energiaa mereen, jos se on järkevästi hyödynnettävissä.

Koska Loviisan seudulle on mahdollisesti tulossa uusi ydinvoimalayksikkö, olisi järkevää sen suunnitteluvaiheessa tutkia hukkalämmön hyödyntämistä. Laskelmien mukaan uuden ydinvoimalan lämpö voisi lämmittää koko pääkaupunkiseudun sekä asutustaajamia Loviisan ja Helsingin välillä. Teknisesti noin 70 kilometrin pituinen lämmönsiirtoputki on mahdollista rakentaa.

Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esittävät, että selvitettäisiin, olisiko taloudellisia ja muita edellytyksiä johtaa Loviisasta ydinvoimalan hukkalämpöä Helsinkiin kaukolämpönä käytettäväksi.”

ESITTELIJÄ

Kaukolämmön toimittaminen Loviisan ydinvoimalaitoksilta pääkaupunkiseudulle

Kaukolämmön mahdollisesta toimittamisesta Loviisan ydinvoimalaitoksilta pääkaupunkiseudulle on tehty selvityksiä jo vuosina 1973-1986. Asiaan liittyviä selvityksiä on päivitetty 1990 luvulla. Ydinkaukolämmön taloudellisuuteen ja kannattavuuteen vaikuttavat useat seikat.

Ydinvoimalaitoksen jäähdytysveden lämpötila on talvella noin 10 astetta, näin kylmää vettä ei voi käyttää lämmittämiseen. Kaukolämpöön tarvitaan huomattavasti korkeampaa yli sadan asteen lämpötilaa. Kun lämpö otetaan ydinvoimalaitokselta kaukolämmön vaatimassa korkeassa lämpötilassa, menetetään samalla merkittävä osa voimalaitoksen tuottamasta sähkötehosta. Jos ydinkaukolämmöllä korvataan osa nykyisin pääkaupunkiseudun yhteistuotantovoimalaitoksilla tuotetusta kaukolämmöstä, menetetään samalla näiden laitosten sähköntuotantoteho lämpökuorman poistuessa. Näin mahdollisesti rakennettava ydinvoimalaitos ei kaukolämpölaitoksena juurikaan lisäisi sähköntuotantotehoa Suomessa.

Merkittävä ydinkaukolämmön talouteen vaikuttava tekijä on raskas kaukolämpöyhteysinvestointi. Osana tätä investointia tulee tarkastella myös lisääntyvää varalämmöntuotantokapasiteettitarvetta. Jotta kaukolämmön toimitusvarmuus pääkaupunkiseudulla voitaisiin säilyttää nykyisellä tasolla, jouduttaisiin rakentamaan merkittävästi uusia varalämmöntuotantolaitoksia.

Kuten aloitteessa todetaan, on Loviisan seudulle mahdollisesti tulossa uusi ydinvoimalaitosyksikkö. Kun selviää, tullaanko Loviisan alueelle rakentamaan uusi laitos ja koska laitos tultaisiin toteuttamaan, on mahdollista selvittää myös kaukolämmön tuotantoedellytykset ydinvoimalaitoksella ja lämmön toimitusedellytykset pääkaupunkiseudulle. Vastaavaa teknistä toteutusta ei ole maailmassa tehty. Selvitys mahdollisen hankkeen teknisen toteutettavuuden ja taloudellisten reunaehtojen osalta voidaan tehdä, mikäli kaikki mahdollisen hankkeen osapuolet siihen osallistuvat.

EHDOTUS                         Lautakunta päättänee antaa aloitteesta esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje Khlle.

(Pekka Manninen, puhelin 617 3300)

Nro 13

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.