Asia                                                                                                                                               Sivu

1                    Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valitseminen                                     5

2                    Ilmoitusasia                                                                                                             5

Yhteinen asia

3                    Lausunto Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksesta
                      (Nro 11756)                                                                                                             5

                                                                                                            

Helsingin Vesi               

4                    Helsingin Veden ajankohtaiskatsaus                                                                  10

5                    Helsingin Veden viranhaltijoiden päätösten seuranta                                         10

6                    Helsingin Veden vesi- ja jätevesitaksojen tarkistaminen                                    10

7                    Helsingin Veden vuoden 2009 talousarvioehdotus ja talous-
                      suunnitelmaehdotus vuosille 2010-2011                                                            14 

8                    Viikinmäen jätevedenpuhdistamon viidennen kaasumoottorin ja
                      tarvittavien oheislaitteiden hankesuunnitelman hyväksyminen                           14

9                    Ei julkisuuteen
                      Konala-Pasila viemäritunnelin korjaustyön urakkahinta                                      15

10                  Ei julkisuuteen
                      Ferrosulfaatin hankinta jaksolle 1.1.2009–31.12.2010                                        16

Helsingin Energia 

11                 Energiamarkkinakatsaus                                                                                      16         

12                 Helsingin Energian ajankohtaiskatsaus                                                                16

13                 Helsingin Energian viranhaltijoiden päätösten seuranta                                       17                                                                                     

14                 Helsingin Energian vuoden 2009 talousarvioehdotus sekä vuosien
                     2009 - 2011 taloussuunnitelmaehdotus                                                                17    

15                  Ei julkisuuteen
                      Meilahti-Pasila-Käpylä yhteiskäyttötunnelin kolmannen                                 17
                      urakkaosuuden louhintaurakan hankinta                                                                                 

16                 Tämän kokouksen päätösten                                                                                 18              täytäntöönpano                                                                                                                                                                                                                                                                                                                            

Nro 1

KOKOUKSEN AVAUS JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN

EHDOTUS

                                            Lautakunta valinnee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Nro 2

ILMOITUSASIA

                      Kj  27.6.2008, 4196 §: Savuton kaupunki -opasteiden käyttöönotto.                        

EHDOTUS                        Merkittäneen tiedoksi.

Yhteinen asia

Nro 3

LAUSUNTO Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuKSESTA
(nro 11756)

Khs 2008-1039/523

                                        Hallintokeskus on pyytänyt teknisen lautakunnan lausuntoa Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksesta 29.8.2008
                                        mennessä.

Osayleiskaava-alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Laajasalon saaren lounaisosassa. Alue käsittää Tahvonlahden osa-alueen lähes kokonaisuudessaan sekä osat Tullisaaren ja Hevossalmen osa-alueista. Yleiskaava 2002:n mukainen Kruunuvuorenrannan suunnittelualue on jaettu osayleiskaava-alueeksi sekä maankäyttösuunnitelma-alueeksi. Gunillankallion ja Borgströminmäen maankäyttösuunnitelma-alue Koirasaarentien molemmin puolin on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena.

Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 260 ha, josta maa-aluetta on noin 143 ha. Osayleiskaava-alueelle sijoittuu asuntorakentamista

noin 375 000 km² ja toimitiloja noin 50 000 km². Asukasmääränä tämä tarkoittaa noin 7 500 asukasta ja noin 500–700 työpaikkaa. Maankäyttösuunnitelma-alueen pinta-ala on noin 60 ha ja alueella tulee asuntorakentamista noin 125 000 k-m² ja toimitiloja enintään 1000 km². Asukasmääränä tämä tarkoittaa noin 2 500 asukasta ja noin 100 työpaikkaa.

                      Helsingin Vesi esittää asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt yhteistyössä Helsingin Veden kanssa konsulttityönä Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotusalueen sekä Gunillankallion ja Borgströminmäen maankäyttösuunnitelmaehdotusalueen käsittävän vesihuollon yleisjärjestelysuunnitelman. Suunnitelman mukaan osayleiskaava-alueelle tulee vesijohtoa noin 8,5 kilometriä ja jätevesiviemäriä noin 12,7 kilometriä. Maankäyttösuunnitelma-alueelle vesijohtoa tulee noin 2,7 kilometriä ja jätevesiviemäriä noin 5,3 kilometriä. Lisäksi on arvioitu, että sadevesiviemäriä rakennetaan osayleiskaava-alueelle noin 11,5 kilometriä ja maankäyttösuunnitelma-alueelle noin 3,5 kilometriä.

Osayleiskaava-alueen nykyinen, vähäinen vesihuoltoverkosto korvautuu uudella rakentamisen edetessä. Kaitalahdessa lisärakentaminen voi perustua nykyisten verkostojen hyödyntämiseen. Vesijohtojen syöttöyhteydet liitetään Laajasalon rakennettuihin Päätien, Koirasaarentien, Gunillantien ja Hopeakaivoksentien vesijohtoihin. Jätevesihuolto edellyttää 4-5 uuden pumppaamon rakentamista ja alueen jätevedet tullaan johtamaan Koirasaarentien kautta Laajasalon pumppaamolle. Alueen sade- ja kuivatusvedet johdetaan ympäröiville merialueille. Mahdollisuus hulevesien erilaisiin hulevesistrategian mukaisiin luonnonmukaisiin pidätysratkaisuihin tulee selvittää viimeistään asemakaavoitusvaiheessa.

Suunnittelualueen vesihuoltoverkostojen lopullinen rakenne määräytyy alueen vaiheittain rakentamisen seurauksena. Yleisjärjestelysuunnitelmassa esitetyt vesihuoltoratkaisut tulee ottaa huomioon alueen tarkemmassa asemakaavoitusvaiheessa. Vesihuoltoratkaissut tulee vielä tarkentaa yleissuunnitelmatasolla ennen rakennussuunnittelua.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset ovat noin 12 milj. euroa (alv 0 %) ja Gunillankallion ja Borgströminmäen maankäyttösuunnitelma-alueen noin 6 milj. euroa (alv 0 %), mikä on keskimäärin noin 33 euroa/ km². Kustannustaso on jonkin verran keskimääräistä tasoa korkeampi.

Rakentaminen osa-yleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alueilla alkaa alustavan aikataulun mukaan Koirasaarentien rakentamisella vuonna 2010 ja jatkuu muilla alueilla ajoittuen vuosille 2011–2025.

Helsingin Vesi puoltaa osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Helsingin Energia esittää asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan muutosehdotuksessa ja sen selostuksessa sekä liitteissä esitetään Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan maankäytön, asumisen ja kaupunkikuvallisuuden linjauksia. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on muodostaa korkeatasoinen, urbaani, mutta kuitenkin luonnonläheinen merellinen asuinympäristö palveluineen. Alueelle on suunnitteilla myös keskustatoimintojen ja hallinnon alueita. Alueen kokonaiskoko ja rakentamisen tiheys on varsin riittävä ekotehokkaan kaukolämmön rakentamiselle.

Kuten osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty, tukeutuu Kruunuvuoren- rannan alue teknisen huollon osalta jo Laajasaloon rakennettuihin verkostoihin. Myös alueen kaukolämpöverkko tullaan rakentamaan jo nyt Laajasalossa olevasta runkolinjasta. Pääasiallinen energialähde on tällöin Vuosaaren voimalaitos. Koko Laajasalon ja Santahaminan alueen lämmön saanti tullaan myöhemmin varmistamaan Laajasaloon rakennettavalla huippu- ja varalämpökeskuksella. Tämä lämpökeskus tulee käyttämään mahdollisuuksien mukaan tarkoitukseen sopivia uusiutuvia tuotantomuotoja.

Vuoden 2008 alkupuolella tehostuneesti esille tulleet energiansäästötoimenpiteet ja niiden johdosta tiukentuvat uudisrakennusten rakennusmääräykset tulevat parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Uusien rakennusten lämmitysenergian kulutus pienenee merkittävästi vuonna 2010 voimaan tulevien rakentamismääräysten myötä. Näitä määräyksiä on tarkoitus tiukentaa jo vuoden 2012 alusta. Samalla siirryttäneen kokonaisenergian kulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja primäärienergiakertoimien käyttöön. Alueen suunnittelussa tulee nämä uudet ja tulevat määräykset ottaa huomioon. Lisäksi lämmitysenergian tarvetta pienentää rakennusten varustetason aiheuttamat sisäiset lämpökuormat. Rakennusten sijoittelulla tällä alueella voidaan myös hyödyntää tehokkaasti ns. passiivista aurinkoenergiaa. Samalla tulisi välttää mahdollisimman paljon tuulitunneleiden muodostumista meren rannan läheisyydessä. Nämä toimenpiteet ovat myös Helsingin kaupunginvaltuuston asettamien energiatehokkuustavoitteiden mukaisia.

Vaikka osayleiskaavan alue ei yllä Kruunuvuorenrannan ulkopuolelle, on kaavaselostuksissa otettu kantaa myös tuleviin joukkoliikennejärjestelyihin. Niissä on esitelty raitiotielinjaus keskustasta Tervasaaren, Kalasataman ja Mustikkamaan kautta Kruunuvuorenrantaan ja edelleen Laajasaloon. Suunnitelmassa on läppäsilta Tervasaaren ja Kalasataman välillä kulkevan laivaväylän poikki. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että Hanasaaren polttoainesataman koko liikenne kulkee kyseistä väylää. Jo nyt liikennemäärä on huomattava ja tarve jatkuvaa.

Kun uusiutuvien polttoaineiden käyttö lisääntyy, kasvavat myös kuljetustarpeet alueelle. Tämän välttämättömän laiva- ja proomuliikenteen sujuminen häiriöttömästi ja turvallisesti näitä ratkaisuja suunniteltaessa on Helsingin koko energiahuollon kannalta olennaista. Liikenneratkaisu kaikkine lisäkuluineen on myös osa kaavataloutta.  

Osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa on maininta myös mahdollisuudesta kiinteistöjen pienimuotoiseen energiantuotantoon. Lämmitysenergian paikallistuotannon primäärienergian tarpeen on tulevien määräysten mukaan oltava pienempi kuin yhteistuotetun kaukolämmityksen, joka on ehdotuksessa alueen pääasiallisin lämmitystapa. Tämän lisäksi lämmitysmuodon elinkaarenaikaisten ympäristövaikutusten on oltava pienemmät kuin yhteistuotantoon perustuvalla kaukolämmityksellä. Lämmön paikallistuotannon tulee lisäksi olla teholtaan ja energiatuotannoltaan riittävä kyseisen kohteen tai kiinteistön koko vuotuiseen lämmöntarpeeseen. Esimerkiksi aurinkoon perustuvaa paikallista sähkön tuotantoa on alueella mahdollista toteuttaa. Kaikissa näissäkin ratkaisuissa on hyvä huomioida myös rakennusten ulkopuolelle tulevien laitteiden kaupunkikuvallinen merkitys.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama mahdollinen lämpötilan nousu, rakennusten parantuva lämmöneristävyys, yleinen energiatehokkuus sekä sisäiset lämpökuormat johtavat yhdessä asuntojen ja toimitilojen ajoittaiseen sisälämpötilan nousuun. Tämän vuoksi Helsingin Energian mielestä jo osayleiskaavan asemakaavoitusvaiheessa on syytä varautua ja edesauttaa keskitetysti tuotetun ekotehokkaan jäähdytysenergian tuotannon ja jakelun toteuttamista kiinteistö- ja tilakohtaisten ratkaisujen sijaan. Tätä tukee myös tavoite Kruunuvuorenrannan korkeatasoisesta rakentamisesta ja asumisesta.

Kruunuvuorenrannan katualueiden, ja etenkin niiden kunnossapidon suunnittelussa merkittävän haasteen antaa aluetta ympäröivä merialue. Helsingin seudulla yhä pidemmäksi muodostuva avovesikausi nostaa ilman suhteellista kosteutta siten, että katualueet ovat meren läheisyydessä suuren osan talvea kosteita. Lämpötilan putoaminen nollarajan alapuolelle aiheuttaa katualueiden, ja erityisesti jalkakäytävien sekä kevyenliikenteen raittien nopean jäätymisen. Talvikunnossapidon merkittävin tehtävä on tämän liukkauden torjunta etenkin kevyen liikenteen väyliltä ja jalkakäytäviltä. Tämä voidaan toteuttaa kaukolämmön tehokkaalla hyödyntämisellä. Kaukolämmityksen keinoin toteutettu liukkaudentorjunta vilkkailla jalkakäytävillä ja kevyen liikenteen väylillä alentaa mekaanisen liukkaudentorjunnan tarvetta, ja tukee näin ollen myös kaupunginvaltuuston asettamia ympäristö- ja päästövähennystavoitteita.

Yhteenveto

-          Alueen energianhuolto tullaan järjestämään esityksen mukaisesti nykyisistä energiaverkoista Laajasalosta

-          Alueen kokonaissuunnittelussa tulee ottaa huomioon vuosina 2010 ja 2012 voimaan tulevat tiukentuvat  rakentamismääräykset ja primäärienergia laskenta.

-          Osayleiskaavan selostuksessa on otettu kantaa myös liikenneratkaisuihin. Hanasaaren voimalaitoksen meriliikennetarve säilyy ja mahdollisesti lisääntyy tulevaisuudessa. Laivaväylän poikki suunniteltu, läppäsiltaan perustuva raitiotieratkaisu on vaativa, turvallisuuden varmistaminen osalta haastava ja kokonaiskustannuksiltaan kallis ratkaisu.

-          Pienimuotoisen lämmitysenergian paikallistuotantoa tulee toteuttaa vain, mikäli näin primäärienergian käyttö ja ympäristövaikutukset ovat alhaisemmat kuin yhteistuotetun (CHP) kaukolämmityksen.

-          Pienimuotoisen lämmitysenergian paikallistuotannon tehon ja energiantuotannon on oltava riittävä koko kohteen tai rakennuksen vuositarpeeseen

-          Alueen suunnittelussa tulisi varata edellytykset myös mahdolliselle kaukojäähdytystoiminnalle.

Helsingin Sähköverkko Oy antaa asiasta kaupunginhallitukselle oman lausuntonsa.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee antaa asiasta esittelijöiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

                                          Kirje Khlle.

                                         (Saara Neiramo, HKV, puhelin 310 33047 ja Veikko Hokkanen, Helen, puhelin 617 2900)    

Helsingin Vesi

Nro 4
HELSINGIN VEDEN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Veden toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

 

Nro 5

HELSINGIN VEDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Veden viranhaltijoiden ajalla

                                            17.6.–11.8.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.

Nro 6
HELSINGIN VEDEN VESI- JA JÄTEVESITAKSOJEN TARKISTAMINEN ­

Yleistä                                Helsingin kaupunginvaltuuston viime vuonna hyväksymä talousarvio vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2009 - 2010 sisältävät Helsingin Veden vesi- ja jätevesitaksojen noin 5 %:n korotuksen. Hinnantarkistukset on suunniteltu tehtäviksi 1.1.2009 alkaen.

                                           Nykyiset veden ja jäteveden hinnat ovat olleet voimassa 1.1.2006 alkaen. Kokonaistaksa on jäänyt jälkeen sekä yleisen kustannustason kehitykseen että naapurikaupunkien Espoon ja Vantaan taksoihin verrattuna.

                                            Esitetyt korotukset ovat välttämättömiä kustannustason yleisen nousun sekä investointien rahoittamisen takia. Taloussuunnitelmakaudella 2009 - 2011 Helsingin Veden investointiohjelma tulee painottumaan niin vanhan verkoston saneeraukseen ja uuden alueverkoston rakentamiseen kuin myös veden- ja jätevedenpuhdistuslaitosten investointeihin.

Veden hinnan toteutunut kehitys ja yleinen kustannustason nousu

Helsingin vesi- ja jätevesitariffien nimellishintataso on noussut

                      ./.                   ajanjaksona 1994 - 2008 vain 6 %:lla (liite 1). Samalla aikavälillä veden ja jäteveden reaalihintataso on elinkustannusindeksillä laskettuna

                      ./.                   pudonnut 13 %:lla (liite 2).

Helsingin Veden vesi- ja jätevesitaksat ovat Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen (VVY) suorittaman taksavertailun (1.2.2008) mukaan Suomen viidestä suurimmasta kaupungista selkeästi alhaisimmat. Esimerkiksi Espoossa vesilaitosasiakkaan kokonaistaksa on asumismuodosta riippuen 21 - 30 % ja Vantaalla 23 - 29 % korkeampi kuin Helsingissä.

(liite 3).

                      ./.            

                                           Vesi- ja jätevesilaskun osuus kotitalouden kokonaismenoista on Helsingissä keskimäärin vain 1,0 % ja rahallisesti keskimäärin 140 euroa henkilöä kohti vuodessa

Helsingin Vesi on tähän asti kyennyt sopeuttamaan toimintansa reaalisesti laskevien tulojen mukaan mm. toimintaa rationalisoimalla ja tehostamalla. Toiminnan tehostamisella saavutettavat säästöt eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös taksojen tarkistuksia.

Tariffien korotustarpeeseen vaikuttaa myös yleinen kustannustason nousu, joka on kiihtynyt viimeisten kahden vuoden aikana. Hintatason nousu vuoden 2006 alusta vuoden 2008 alkuun oli elinkustannusindeksillä mitattuna yli 6 %. Raaka-aineiden kohonneet maailmanmarkkinahinnat näkyvät Helsingin Vedessä erityisesti kemikaali-, kuljetus-, energia- ja investointihyödykkeiden hintatason nousuna.

Helsingin Veden lähivuosien investointiohjelman pääkohteet  

Vesihuoltoverkoston saneerauksen pitkän tähtäimen suunnitelman mukaan Helsingin vesihuoltoverkosto saataisiin saneerattua vuoteen 2030 mennessä ennen vuotta 1970 rakennettujen johtojen osalta. Voimakkaimman kaupungistumisen aikakautena rakennetut verkostot alkavat tulla taloudellisen ja toiminnallisen käyttöikänsä päähän. Vilkkaimman rakentamisen aikakautena 1950-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun rakennettiin uusia vesijohto- ja viemäriverkostoja vuosittain keskimäärin 90 km eli huomattavasti enemmän verrattuna nykyisiin vuosittaisiin verkostojen saneerausmääriin. Lisäksi nopeutuneen kaupunkirakentamisen myötä uutta alueellista vesijohto- ja viemäriverkostoa joudutaan rakentamaan aikaisempaa selkeästi enemmän ja kohteet ovat vuosina 2009 - 2011 pääasiassa Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Ilmalassa, Alppikylässä ja Vuosaaressa.

Taloussuunnitelmakaudella 2009 - 2011 vesijohtoja arvioidaan saneerattavan yhteensä 40 kilometriä ja viemäreitä yhteensä 80 kilometriä.

Vesijohtojen aluesaneeraus jatkuu v. 2009 Lauttasaaressa ja Kannelmäessä ja viemäreiden saneerauksen alueurakat sijoittuvat Konalaan, Kannelmäkeen ja Pohjois-Haagaan. Vuosina 2009 - 2011 uusia vesijohtoja rakennetaan yhteensä noin 24 km ja viemäreitä noin 50 km.

Vedenpuhdistuksen investoinnit kasvavat lähivuosina merkittävästi. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen vanhimmat käytössä olevat osat ovat valmistuneet vuonna 1928 ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen vanhimmat osat ovat vuodelta 1959. Ikääntyneen rakennus- ja laitekannan ylläpitäminen vaatii jatkuvaa saneerausta.  Vedenpuhdistuksen tärkein yksittäinen lähivuosien investointi koskee Pitkäkosken alavesisäiliötä, joka on tarpeen toimintavarmuuden turvaamiseksi ja jonka suuruus on noin 20 miljoonaa euroa.

Myös jätevedenpuhdistuksen investointitarpeet ovat nousseet. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ravinnekuorma (kiintoaineet, orgaaniset aineet, fosfori- ja typpiravinteet) on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana noin 2 - 3 % vuodessa ja kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin mitä puhdistamon mitoituksessa aikoinaan ennakoitiin. Tämän vuoksi joudutaan hyvin todennäköisesti puhdistustehon varmistamiseksi vuosina 2013 - 2015 rakentamaan aiemmin louhittu yhdeksäs biologinen linja käyttökuntoon. Investointi olisi suuruudeltaan 7 - 8 miljoonaa euroa.                                   

Hinnankorotusten kohdentaminen

                                           Veden käyttömaksua esitetään korotettavaksi 9 sentillä, 0,61 eurosta/m³, 0,70 euroon/m³ ja jäteveden käyttömaksua yhdellä sentillä, 1,00 eurosta/m³, 1,01 euroon/m³ (hinnat ilman alv).  Perusmaksun yksikköhinnat ja maksurakenne esitetään pidettäväksi ennallaan. Esitys korottaisi veden käyttömaksua 14,8 % ja jäteveden käyttömaksua 1,0 %.

Hinnankorotuksen kohdentaminen veden käyttömaksuun on perusteltua siksi, että Helsingin nykyinen veden käyttömaksu 0,61 euroa/m³ on poikkeuksellisen alhainen sekä valtakunnallisesti että naapurikuntiin verrattuna. Esitetyn korotuksen jälkeenkin veden käyttömaksu Helsingissä (0,70 euroa/m³) tulisi olemaan huomattavasti alhaisempi kuin Espoossa (1,08 euroa/m³) Kauniaisissa (1,43 euroa/m³) ja Vantaalla (1,06 euroa/m³), joiden kanssa Helsingin on tarkoitus muodostaa yhteinen vesihuolto-organisaatio 1.1.2010 alkaen.  

                                           Kotitalouksien vesi- ja jätevesimaksut nousisivat em. korotusten jälkeen kokonaisuutena keskimäärin noin 7 euroa henkilöä kohti vuodessa.

                                           Nykyisellä taksarakenteella veden käyttömaksun ja veden perusmaksun suhteellinen osuus koko vesi- ja jätevesilaskusta on 38,3 %, ja jäteveden käyttömaksun sekä jäteveden ja huleveden perusmaksujen osuus on 61,7 %.

                                            Edellä esitetyllä hinnankorotusrakenteella veden käyttömaksun ja veden perusmaksun suhteelliseksi osuudeksi koko vesi- ja jätevesilaskusta muodostuisi 40,8 % ja jäteveden käyttömaksun sekä jäteveden ja huleveden perusmaksujen osuudeksi 59,2 %. Kustannusvastaavassa hinnoittelussa vesikustannusten osuus taksasta tulisi olla noin 40 % ja jäte- ja hulevesikustannusten osuus noin 60 %, joten esityksen mukainen taksa on hieman lähempänä kustannusjakoa 40/60 kuin nykyinen taksa.

Hinnankorotusten vaikutus Helsingin Veden maksutuloihin

                                           Esitetyt hinnankorotukset lisäävät toteutuessaan Helsingin Veden vesi- ja jätevesimaksutuloja arviolta 4,31 milj. eurolla vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008. Arvio on laskettu Helsingin vuoden 2009 ennustetun vedenmyynnin 43,1 milj. m³ mukaan.                                                                                                                                      

Esitetyt hinnankorotukset nostaisivat Helsingin Veden kokonaistaksaa 5,1 %:lla.

Esityksen taustaa ja perusteluja selostetaan tarkemmin lautakunnan kokouksessa.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee, että Helsingin Veden vesi-, jätevesi- ja hulevesitaksat ovat 1.1.2009 alkaen seuraavat:

1                   Veden käyttömaksu on 0,70 euroa/m³ jokaista vesilaitoksen mittaamaa tai muutoin määritettyä kiinteistön kuluttamaa vesikuutiometriä kohti. Sitä sovelletaan 1.1.2009 alkaen ilman erillistä mittarinlukua käyttäen aikasuhteessa laskettua vuosikulutusennustetta.

                    2                     Jäteveden käyttömaksu on 1,01 euroa/m³ jokaista vesilaitoksen mittaamaa tai muutoin määritettyä kiinteistön kuluttamaa vesikuutiometriä kohti. Sitä sovelletaan 1.1.2009 alkaen ilman erillistä mittarinlukua käyttäen aikasuhteessa laskettua vuosikulutusennustetta.

                      3                   Veden, jäteveden ja huleveden perusmaksut pysyvät ennallaan. Vesilaskutuskohteen perusmaksu on aina vähintään 3,9 euroa/kk. Kerrosalavälillä 101 – 8 000 m² perusmaksu nousee tasaisesti yksikköhinnan 0,039 euroa/kerros-m²/ kk mukaan laskettuna. Niissä vesilaskutuskohteissa, joiden kerrosala ylittää 8 000 m², perusmaksu määräytyy seuraavasti: 312 euroa/kk + 0,01 euroa/ kerros-m²/ kk, 8 000 m²:n ylittävältä osalta.   

4                   Edellä mainittuihin käyttömaksujen ja perusmaksun hintoihin lisätään arvonlisävero kulloinkin voimassa olevan arvonlisäveroprosentin mukaisena.

5                   Muilta osin em. maksuihin sovelletaan kaupunginvaltuuston 18.6.2003 (152 §) sekä teknisen lautakunnan 10.2.2004 (31 §) ja 30.8.2005

                      (130 §) tekemien tariffipäätösten mukaisia ehtoja.

                                           Kirje Khlle.

                                           (Jussi Pirinen, puhelin 310 33033)

Nro 7

HELSINGIN VEDEN VUODEN 2009 TALOUSARVIOEHDOTUS JA

TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE 2010 - 2011

                      Esityslistan ohella jaetaan lautakunnan jäsenille Helsingin Veden vuoden 2009 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2010 - 2011.

Helsingin Veden laajennettu johtoryhmä, joka toimii laitoksen ja henkilöstön yhteistyöryhmänä ja johon kuuluvat myös henkilöstö­järjestöjen edustajat, on kokouksessaan 16.6.2008 käsitellyt talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotusta ja päättänyt puoltaa sen hyväksymistä.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee hyväksyä Helsingin Veden vuoden 2009 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2010 - 2011 sekä esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle.

Kirje Khlle.

(Johan Holmberg, puhelin 310 33088)

Nro 8

VIIKINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VIIDENNEN KAASUMOOTTORIN JA TARVITTAVIEN OHEISLAITTEIDEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Helsingin Vesi on laatinut viidennen kaasumoottorin hankintaa koskeneen hankesuunnitelman, jossa esitetään hankkeen perustelut ja

./.                   kustannusennuste. Hankesuunnitelma on esitetty lautakunnan jäsenille tämän asian liitteenä. 

Kaasumoottori hankitaan erillisenä hankintana ja kilpailutus toteutuu EU-hankintamenettelynä. Hankkeen muut hankinnat tullaan toteuttamaan hankesuunnitelman mukaisina erillishankkeina. Kaasumoottorihankinnan ja erillisten hankeosien osakustannukset jäävät alle 1 000 000 euron hankesuunnitelman kustannusennusteen mukaisesti.

 EHDOTUS                        Lautakunta päättänee

-                 hyväksyä Viikinmäen jätevedenpuhdistamon viidennen kaasumoottorin hankesuunnitelman toteuttamisen sekä hankkeen kustannusennusteen 1 400 000 euroa (alv 0 %)

-                  oikeuttaa Helsingin Veden tekemään hankesuunnitelman edellyttämät hankintapäätökset.

(Esko Tiainen, puhelin 310 33087)

Helsingin Energia

Nro 11

ENERGIAMARKKINAKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle energiamarkkinakatsauksen.

Nro 12
HELSINGIN ENERGIAN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

Nro 13

HELSINGIN ENERGIAN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                          Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Energian viranhaltijoiden ajalla 17.6.–11.8.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan
                                            käsiteltäväksi.

 Nro 14

HELSINGIN ENERGIAN VUODEN 2009 TALOUSARVIOEHDOTUS SEKÄ VUOSIEN
2009–2011 TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS

Lautakunnan jäsenille on jaettu esityslistan ohella vuoden 2009 talousarvioehdotus sekä vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelmaehdotus.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee hyväksyä Helsingin Energian vuoden 2009 talousarvioehdotuksen sekä vuosien 2009 - 2011
                                          taloussuunnitelmaehdotuksen ja lähettää ne edelleen kaupunginhallitukselle käsiteltäviksi.

                                            Kirje Khlle.

                                            (Antti Hellaakoski, puhelin 617 2278)

Nro 16

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EHDOTUS                         Lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei                                            erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.