HELSINGIN KAUPUNKI

ESITYSLISTA

14/2008

 

 

TEKNINEN LAUTAKUNTA

 

 

 

 

 

 

4.11.2008

 



TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS

Kokousaika

Tiistai 4.11.2008 klo 16.00

Paikka

Sähkötalo, Kampinkuja 2
Teknisen lautakunnan huone 842

Asia                                                                                                                                               Sivu
                                                                                                                                                       
1                    Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valitseminen                                 4


                                                                                                            
Helsingin Vesi               

2                    Helsingin Veden ajankohtaiskatsaus                                                                  4

3                    Helsingin Veden viranhaltijoiden päätösten seuranta                                       4

4                    Helsingin Veden lakimiehen tehtävän muuttaminen viraksi                              4

5                    Helsingin Veden palvelut –yksikön yksikönjohtajan viran
                      hoitaminen määräaikaisesti                                                                                  5

6                    Höyrytys Oy:n oikaisuvaatimus                                                                              6
                     

 

Helsingin Energia 

7                    Energiamarkkinakatsaus                                                                                       10
                     
8                    Helsingin Energian ajankohtaiskatsaus                                                                10

9                    Helsingin Energian viranhaltijoiden päätösten seuranta                                     11

10                 Lausunto Laura Kukkohovin kuntalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan,
                      että Helsingin kaupunki julistautuisi Euroopan matalaenergia-
                      pääkaupungiksi                                                                                                       11
                     
11                 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano                                                      12                                                            

 

Nro 1
KOKOUKSEN AVAUS JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN

EHDOTUS

Lautakunta valinnee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

Helsingin Vesi

Nro 2
HELSINGIN VEDEN AJANKOHTAISKATSAUS

                                            Helsingin Veden toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

Nro 3
HELSINGIN VEDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                       

Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Veden viranhaltijoiden ajalla 21.10. -  3.11.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.

 

Nro 4
HELSINGIN VEDEN LAKIMIEHEN TEHTÄVÄN MUUTTAMINEN VIRAKSI

Helsingin Vedelle tulee kuntalain muutosten seurauksena 1.1.2009 lukien oma johtokunta teknisen lautakunnan lakatessa toimimasta. Tekninen lautakunta on päättänyt 18.12.2007 esittää kaupunginhallitukselle luonnoksen 1.1.2009 voimaan tulevaksi Helsingin Veden johtosäännöksi, joka korvaisi osaltaan teknisen lautakunnan johtosäännön. Asian käsittely on kaupunginhallituksessa kesken.

Kaupunginhallitukselle esitetyn, sääntötoimikunnan malliin perustuvan Helsingin Veden johtosäännön mukaan, pöytäkirjaa pitää liikelaitoksen määräämä viranhaltija. Helsingin Veden henkilöstöstä on tällä hetkellä virkasuhteessa ainoastaan toimitusjohtaja sekä yksiköiden johtajat. Koska pöytäkirjanpitäjältä edellytetään kuntalain tuntemusta ja ottaen huomioon Helsingin Veden viranhaltijoiden vähyys, on tarkoituksenmukaista muuttaa Helsingin Veden lakimiehen tehtävä virkasuhteiseksi niin, että lakimies voi toimia 1.1.2009 lukien Helsingin Veden johtokunnan pöytäkirjanpitäjänä.

Helsingin Veden lakimies on antanut kirjallisen suostumuksensa virkaan siirtymiseen. Viran tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan.

EHDOTUS                       

Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että se muuttaisi Helsingin Veden työsuhteisen lakimiehen tehtävän lakimiehen viraksi 1.1.2009 alkaen.

                                          (Tuomo Heinonen, puhelin 310 33042)

 

Nro 5
HELSINGIN VEDEN PALVELUT -YKSIKÖN YKSIKÖNJOHTAJAN VIRAN HOITAMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI

Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 22.1.2008 ottaa diplomi-insinööri Tuomo Heinosen hoitamaan avoimeksi tullutta palvelut -yksikön yksikönjohtajan virkaa määräajaksi 1.2.2008 - 31.12.2008. Määräaikaisuuden perusteena oli Pääkaupunkiseudun mahdollisen yhteisen vesihuolto-organisaation perustamiseen liittyvät organisaation muutosselvitykset ja yksikönjohtajan viran julkisen haku- ja täyttömenettelyn vaatima aika, mikäli virka säilyisi ennallaan.

Pääkaupunkiseudun yhteisen vesihuolto-organisaation perustamiseen liittyvät muutosselvitykset ovat parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on, että uusi organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Tästä johtuen on tarkoituksenmukaista, että palvelut -yksikön yksikönjohtajan viran nykyinen hoitaja Tuomo Heinonen jatkaa viran hoitamista 31.12.2009 asti nykyisin palkkaeduin.

Teknisen palvelun johtosäännön mukaan Helsingin Veden osastotasoisen yksikön päällikön valitsee tekninen lautakunta. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentin mukaan avoinna olevaan virkasuhteeseen voidaan ottaa määräajaksi ilman hakumenettelyä.

EHDOTUS                       

Lautakunta päättänee, että diplomi-insinööri Tuomo Heinosen määräaikaista palvelut –yksikön yksikönjohtajan virkasuhdetta jatketaan 1.1.2009 – 31.12.2009 välisen ajan virasta maksettavin 5 286,62 euron kokonaiskuukausipalkkaeduin. Määräaikaisuuden perusteena on Pääkaupunkiseudun vesihuollon järjestämistä koskevat muutosselvitykset.

(Jukka Piekkari, puhelin 310 33002)

 

Nro 6
HÖYRYTYS OY:N OIKAISUVAATIMUS
Asian tausta                     

Tekninen lautakunta päätti 12.8.2008 hyväksyä Viikinmäen jätevedenpuhdistamon viidennen kaasumoottorin hankesuunnitelman toteuttamisen ja oikeutti Helsingin Veden tekemään hankesuunnitelman edellyttämät hankintapäätökset. Helsingin Veden toimitusjohtaja päätti 16.9.2008 kaasumoottorin hankinnasta. Päätöksen mukaan kaasumoottori hankitaan Sarlin Oy Ab:ltä kokonaishintaan 767 100 euroa (alv 0 %). Lisäksi toimitusjohtaja päätti varata mahdollisiin lisä- ja muutostöihin yhteensä 50 000 euroa (alv 0 %), jolloin tilauksen kokonaishinta on enintään 817 100 euroa (alv 0 %), (996 862 euroa, alv 22 %).

Hankinnan kilpailuttaminen suoritettiin EU-menettelyn mukaisena rajoitettuna menettelynä ja päätöksen valintaperusteena oli kokonais-taloudellisesti edullisin tarjous. Tarjouskilpailuun ilmoittautui määrä-aikaan mennessä neljä tarjoajaa, joista kaksi jätettiin tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska ne eivät täyttäneet hankinnassa ilmoitettuja osallistumisehtoja. Lopullisessa tarjousvertailussa oli mukana Sarlin Oy Ab:n ja Höyrytys Oy:n tarjoukset, joista Sarlin Oy Ab:n tarjous oli vertailun mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin.

Päätös ja vertailutaulukko on tämän asian liitteenä 1.

Päätöksen johdosta Höyrytys Oy on tehnyt oikaisuvaatimuksen tekniselle lautakunnalle ja hakenut muutosta Helsingin Veden suorittamaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin ja sitä kautta laitteiston toimittajan valintaan.

Oikaisuvaatimus              

Alla oleva on referoitu Höyrytys Oy:n oikaisuvaatimuksesta, joka on tämän asian liitteenä 2.

 

Sähkön- ja lämmöntuoton huomioiminen vertailussa

Höyrytys Oy:n käsityksen mukaan sen tarjoama vaihtoehto on ollut kokonais-taloudellisin ratkaisu ottaen huomioon isomman laitteiston paremman sähkön-/lämmöntuoton. Höyrytys Oy:n mukaan kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa on jätetty huomioimatta tarjottujen laitteiden eroavaisuudet tuottojen osalta, on vain huomioitu käyttökulut ja varaosahinnat, jotka luonnollisesti ovat isomman laitteiston osalta suuremmat.

Höyrytys Oy:n esittämien laskelmien mukaan

  1. käyttökulujen ollessa suuruusluokaltaan samanarvoiset on varaosahintojen ero 8 vuoden ajalle yhteensä noin 8 000 euroa
  2. sähköntuoton erona samalle 8 vuoden (60 000 käyttötuntia) tarkastelujaksolle on yli 4 500 MWh, mikä varovaisesti laskettuna käyttäen sähköenergian hintana arvoa 50 euroa/MWh on 225 000 euroa. Lisäämällä sähköenergian siirtokustannukset yms. on kyseessä hyvin varteenotettava summa ylittäen 300 000 euroa.

 

Höyrytys Oy:n mukaan nyt tehty hankintapäätös tarkoittaa Helsingin Veden osalta vähintään yli 250 000 euron lisäkustannuksia. KTM:n asettama työryhmä on selvittänyt biokaasulla tuotetun sähkön tariffijärjestelmää ja tämän mekanismin myötä edellä mainittu summa saattaa nousta tulonmenetyksenä 2-3 kertaiseksi.

Tarjousten pisteytyksen muuttaminen toimittajien huollon osalta

Höyrytys Oy toimii valmistajan valtuutettuna maahantuojana ja varaosa-/huoltopalvelujen toimittajana 1999 GE Jenbacher Gmbh:n kanssa solmitulla sopimuksella. Höyrytys Oy on panostanut vuosikausia kouluttamalla huoltotiiminsä GE Jenbacherin training centerissä ja kenttäolosuhteissa Suomessa ja huoltomiehet omaavat näin tänä päivänä vuosien kokemuksen ja ovat suorittaneet asiakkailla vaativia asennus-, huolto- ja korjaustoimenpiteitä.

Edellä mainitut asiat huomioon ottaen, Höyrytys Oy:n mukaan on aivan kohtuutonta, että valittu toimittaja saavuttaa saman pistemäärän, vaikka on vailla kokemusta ja koulutettua aiheeseen liittyvää huolto-organisaatiota.

Tarjousten pisteytyksen muuttaminen teknisen ratkaisun toimivuuden osalta

Höyrytys Oy:n mukaan tarjouskyselyssä oli jätetty ilmoittamatta kaasunpuhdistuslaitteiston osalta tuotekaasun lämpötila-arvo.
Tarjottu kokoonpano on suunniteltu olettamalla ilmoitetun tuotekaasun suhteellinen kosteuspitoisuus tuotekaasulämpötilalle alle 30°C. Tarjottu laitteisto täyttää täten kaikilta osin tarjouskyselyn vaatimukset ja näin ollen Höyrytys Oy:n tulisi mielestään saada myös kilpailijaa vastaava pistemäärä.
                                           
Edelleen Höyrytys Oy:n mukaan konelaitteiston osalta pisteytyksessä on jätetty huomioimatta ainakin toisen (maakaasu-) kaasuryhmän ja lämmönvaihtimen tekninen ratkaisu/kokonaisuus. Mainittu lämmönvaihdin tuo teknisen ratkaisun kautta mahdollisuuden käyttää laitteistoa täydellä teholla, vaikka pääjärjestelmä eli vedenpuhdistamon vesikierto olisi käyttökelvoton.  Edellä mainitut ratkaisut ovat Höyrytys Oy:n käsityksen mukaan Helsingin Veden edun mukaisia ja varsin rahanarvoisia lisälaitteita. Jos nämä tekniset edut tai laajempi toimituskokonaisuus ei vaikuta pisteytykseen, tulisi tämä asia Höyrytys Oy:n mielestä huomioida tasavertaisuuden nimissä ainakin investointihintaa vertaillessa sillä kyse on kuitenkin noin 20 000 euron laitteista.

Helsingin Veden vastine

Helsingin Vesi toteaa oikaisuvaatimuksen johdosta seuraavaa:

Helsingin Vedellä on hankintalainsäädännön mukaan harkintavalta, millaisia vertailuperusteita se käyttää tarjousten vertailuun, edellyttäen että asetetut vertailuperusteet eivät ole tarjoajia syrjiviä. Lisäksi arvioinnissa saa käyttää vain etukäteen ilmoitettuja vertailuperusteita ja niille ilmoitettuja painoarvoja. Tarjouspyyntöasiakirjassa on ilmoitettu vertailuperusteiksi investointihinta 60 %, kaasumoottorin käyttökustannukset 20 % (käyttö 10 % ja huolto 10 %) ja lopputuloksen tekninen kokonaistoimivuus 20 % (referenssien laatu 5 %, huolto 5 %, teknisen ratkaisun toimivuus 10 %).

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointi

Helsingin Vesi on painottanut tarjouspyynnössään kaasumoottorin investointikustannuksia sekä käyttö- ja huoltokustannuksia. Näiden investointiin ja käyttöön liittyvien kustannusten perusteella on mahdollista tehdä selkeä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu.

Kaasumoottorin sähköntuotantotehokkuus on huomioitu tarjous-pyyntöasiakirjan koneistoerittelyssä antamalla valittavalle laitteistolle teknisiä sähkö- ja lämmöntuottotehokkuuteen liittyviä vaatimuksia. Molemmat tarjotut laitteistot ovat täyttäneet tekniset vaatimukset ja laitteistojen sähköhyötysuhde on ollut vaadittu 41 %. Koska hyötysuhde molemmilla laitteistoilla on sama, ja kaasun määrä on rajallinen, on näin ollen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla tapahtuva sähkön-tuottokin molemmilla laitteilla sama. Tehty tarjousvertailu on ollut siten tarjouspyynnön mukainen.

Helsingin Vesi toteaa Höyrytys Oy:n käyttökulujen ja sähköntuoton osalta esittämien laskelmien olevan virheellisiä, eikä niissä ole huomioitu esimerkiksi kaasun arvoa.

Toimittajan tarjoaman huollon arviointi
                                           
Toimittajan järjestämä huolto on otettu huomioon tarjouspyynnössä antamalla sille 5 % painoarvo osana lopputuloksen teknistä kokonaistoimivuutta. Huollon arviointia varten toimittajaa on pyydetty erityisesti ilmoittamaan tiedot huoltopisteiden sijainnista, huoltovälistä, henkilökunnan määrästä ja huollon kestosta.

Höyrytys Oy on esittänyt perusteluissaan, että on kohtuutonta pisteyttää vertailussa molemmat tarjoajat samalle pistemäärälle, kun tarjoaja katsoo itsellään olevan Sarlin Oy:tä parempi kokemus kaasumoottoreiden huollosta.

Helsingin Vesi on antanut molemmille tarjoajille kyseisessä vertailukohdassa täydet pisteet. Helsingin Vesi on katsonut vertailua tehdessään, että molempien tarjoajien kohdalla pyydetyt selvitykset huoltotoiminnoista ovat hyvällä tasolla. Höyrytys Oy:n vastineessaan mainitsema pitkä kokemus laitteistojen huollosta on otettu huomioon arviota tehdessä, ja se on vaikuttanut positiivisesti tarjoajan saamaan pisteytykseen. Vastaavasti Sarlin Oy:n kohdalla katsotaan olevan erityistä osaamista automaatiotekniikassa ja yleiskoneteknisessä huoltotoiminnassa. Lisäksi henkilökuntamäärässä Sarlin Oy:llä oli osoittaa enemmän resursseja kuin Höyrytys Oy:llä. Helsingin Vesi on katsonut, että molemmat tarjoajat ovat teknisessä mielessä päteviä hoitamaan tarjoamansa laitteiston huollon Helsingin Veden tarvitsemassa laajuudessa. Tarjousvertailu on ollut myös tältä osin tarjouspyynnön mukainen.

Laitteiston teknisen ratkaisun toimivuus

Laitteiston teknisen ratkaisun toimivuudelle on annettu tarjouspyynnössä 10 % painoarvo osana lopputuloksen teknistä kokonaistoimivuutta. Teknisen ratkaisun toimivuutta on arvioitu kahdeksan teknisen arviointikriteerin perusteella, jotka ilmenevät tarjouspyynnöstä.

Höyrytys Oy:n mukaan sen tulisi saada vertailukohdasta valitun toimittajan kanssa sama pistemäärä. Perusteluina Höyrytys Oy esittää mm. kaasunpuhdistuslaitteiston osalta, että laitteisto täyttää esitetyt vaatimukset. Lisäksi tarjoaja esittää arviointikriteeristön ulkopuolisia teknisiä ominaisuuksia, jotka tuovat lisäarvoa tarjottuun hankintaan suhteessa Sarlin Oy:n tarjoamaan laitteistoon.


Helsingin Vesi on pisteytystä tehdessään käynyt läpi arviointikriteeris-tön molempien tarjoajien osalta. Varsinaisen kaasumoottorin osalta molemmat laitteistot saavuttavat vaaditut kriteerit ja olivat teknisen toteutuksen osalta laadukkaita. Kaasumoottoriin liittyvän kaasunpuhdistuslaitteiston osalta Höyrytys Oy täytti vaaditun 12 kk huoltoväli- ja 70 % siloksaanireduktiovaatimuksen. Kaasunpuhdistuslaitteiston tekninen toteutus oli kuitenkin kilpailijaan nähden heikompi. Helsingin Vesi antoi tästä syystä Höyrytys Oy:lle teknisen ratkaisun toimivuudesta 9/10 pistettä ja Sarlin Oy:lle 10/10 pistettä. Höyrytys Oy:n oikaisuvaatimuksessa esittämiä muita teknisiä ominaisuuksia ei ole mainittu teknisen ratkaisun toimivuuden vertailukohdan arviointikriteeristössä, minkä johdosta niistä ei ole voinut saada lisäpisteitä.

Koska Helsingin Vesi on suorittanut tarjousten vertailun tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti ja tarjoajia syrjimättä, ei sen suorittamaa arviointia ole syytä muuttaa. Helsingin Vesi toteaa päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen aiheettomaksi ja ehdottaa lautakunnalle sen hylkäämistä.

 

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee hylätä Höyrytys Oy:n oikaisuvaatimuksen.

                                           Pöytäkirjanote muutoksenhakijalle valitusosoituksin.

                                           (Tommi Fred, puhelin 310 33451, Miikka Pekkarinen, puhelin 310 28346)

 



Helsingin Energia

Nro 7
ENERGIAMARKKINAKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle energiamarkkinakatsauksen.

 

Nro 8
HELSINGIN ENERGIAN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

 

Nro 9
HELSINGIN ENERGIAN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                      Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Energian viranhaltijoiden ajalla 21.10. – 3.11.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.


Nro 10
LAUSUNTO LAURA KUKKOHOVIN KUNTALAISALOITTEESTA, JOSSA EHDOTETAAN, ETTÄ HELSINGIN KAUPUNKI JULISTAUTUISI EUROOPAN MATALAENERGIAPÄÄKAUPUNGIKSI

Khs 2008-1966/719
Tlk 39-202/2008


Koululainen Laura Kukkohovi on tehnyt kuntalaisaloitteen kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin julistautumisesta matalaenergiapääkaupungiksi.

Hallintokeskus on pyytänyt asiasta teknisen lautakunnan lausunnon kaupunginhallitukselle 14.11.2008 mennessä.

Kuntalaisaloite on tämän asian liitteenä.


ESITTELIJÄ                     

Helsingin Energian mielestä on erittäin kannatettavaa parantaa kaupungin uudisrakennusten energiatehokkuutta aloitteen mukaisesti. Nykyisellä tiedolla ja rakentamiskokemuksella pystytään rakennusten energian kokonaiskulutusta huomattavasti alentamaan elämisen, viihtyisyyden ja työnteon laadun kärsimättä. Aloitteen tekijä aivan oikein korostaa rakennusten suurta osuutta energian kulutuksesta ja myös kasvihuonekaasupäästöistä. Olemassaolevien ja erityisesti 1960-70 luvulla rakennettujen talojen korkean lämmönkulutuksen alentamisella saataisiin suuret säästöt päästöihin.

Valittujen energiaratkaisujen vaikutusta koko energiaketjuun pitää tarkastella kaikissa rakennuksissa. Energiaketju alkaa lämmitystarpeesta, sähkönkulutuksesta ja myös liikkumistarpeesta. Osaan matalaenergiataloja on tulossa sekalämmitys, kun sähköä käytetään esim. lattioiden ja tuloilman lämmitykseen, vaikka alueella on kaukolämmitys. Passiivitaloissakin tarvitaan ulkoista energiaa veden lämmitykseen kylmänä kautena.

Parhaiten rakennusten energiatehokkuuden ja Helsingin keskitetyn energian tuotanto- ja jakelujärjestelmän energiatehokkuuden samanaikainen edistäminen onnistuu primäärienergiatarkastelulla. Tällöin tulee esiin kulutuspään (rakennukset) ratkaisujen vaikutus myös tuotantopään (voimalaitokset) polttoaine-energian käyttöön.
Lisätietoja primäärienergiatarkastelusta linkistä http://www.helen.fi/energia/lammitystapa.html

Energian tuotanto Helsingissä perustuu ekotehokkaaseen yhdistettyyn sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon sekä tehokkaaseen energian jakeluverkostoon. Lämmitetystä rakennuskannasta peräti 93 % on kaukolämmön piirissä. Yhteistuotannon ja kaukolämmityksen ansiosta energiantuotannon polttoaineen kulutus on noin 40 % erillistuotantoa pienempi. Yhteistuotannon mahdollisimman tehokas hyödyntäminen Helsingissä on sekä päästöjen että energiatehokkuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Ekotehokkuudesta Helsinki on saanut tunnustusta: YK:n ympäristöpalkinto jo vuonna 1990 ja tänä vuonna Helsinki on ehdolla European Championship Award-palkinnon saajaksi. Valtakunnalliset energiansäästöpalkinnot kaikilta toimialoilta (kaukolämpö, sähkö, tuotanto) on myönnetty Helenille vuosina 2002 ja 2006.

Helsingin Energia on aloitteen tekijän kanssa samaa mieltä siitä, että energiatehokkaassa uudessa tai vanhassa rakennuksessa kaikkia käytettäviä energiamuotoja (sähkö, lämpö, jäähdytys, polttoaine) kuluu vähemmän kuin ”tavallisessa” rakennuksessa. Matalaenergiapääkaupungin imago olisi hieno, mutta julistautuminen itsessään ei edistä energiatehokkuutta. Asiaa kannattaa harkita, jos EU päättää virallisesti ruveta valitsemaan energiapääkaupunkeja kulttuuripääkaupunkien tapaan.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

                                           Kirje Khlle.

                                           (Martti Hyvönen, puhelin 617 2075)

 

Nro 11
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EHDOTUS                         Lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman,
                                            ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.