Asia                                                                                                                                               Sivu
                                                                                                                                                       
1                    Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valitseminen                                 4
                                                                                                                                  

Yhteinen asia

2                    Lausunto ehdotuksesta Kymijoen-Suomenlahden vesien-                                 4
hoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi

Helsingin Vesi               

3                    Helsingin Veden ajankohtaiskatsaus                                                                  7

4                    Helsingin Veden viranhaltijoiden päätösten seuranta                                       7

5                    Ei julkisuuteen
                      Turpeen hankinnan enimmäisarvon korottaminen vuonna 2008                      7

6                    Ei julkisuuteen
                      Konalan viemäreiden saneeraus kaivamattomalla menetelmällä                     8

Helsingin Energia 

7                    Energiamarkkinakatsaus                                                                                       8
                     
8                    Helsingin Energian ajankohtaiskatsaus                                                               8

9                    Helsingin Energian viranhaltijoiden päätösten seuranta                                     8
                     
10                 Helsingin Energian vuoden 2009 toimintasuunnitelman tarkistaminen              9

11                 Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamista ym. koskevan hanke-
                     suunnitelman ohjelmamuutokset ja kustannuspuitteen tarkistaminen                9
                    
12                 Olavi Lylyn oikaisuvaatimus                                                                                    16

13                 25.11.2008 kokouksessa pöydälle pantu asia
Lausunnon antaminen kuntalaisaloitteesta, joka koskee 110 kV:n                                          18
voimajohdon muuttamista kaapeliksi Kulosaaressa
                     
14                 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano                                                      18                  

Nro 1
KOKOUKSEN AVAUS JA PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN

EHDOTUS
                                            Lautakunta valinnee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

Yhteinen asia

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN
VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI

UUS-2008-R-23-56, 27.10.2008
Khs 2008-2277/812, 29.10.2008
HKV 06-291/670, 4.11.2008

Helsingin kaupungin tekninen lautakunta on vastaanottanut 27.10.2008 päivätyn Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntopyynnön koskien ehdotusta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi, jonka vaikutukset kohdistuvat Helsingin Veden toimialaan. Tekninen lautakunta on 11.9.2007 antanut asian aikaisemmassa valmisteluvaiheessa lausunnon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä.

Helsingin Vesi esittää asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Ympäristöhallinnon koostama ehdotus Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi on kattava ja laajanäkökulmainen ohjelma. Siinä käsitellään valuma-alueen vesistöjen nykytilaa, ongelmia ja suunniteltuja hoitotoimia vesistöjen tilan parantamiseksi ja EU:n vesipuitedirektiivin mukaisen toiminnan toteuttamiseksi. Lausunnolla oleva vesienhoitosuunnitelma käsittelee Kymijoki-Suomenlahti valuma-alueella vaadittavia tulevaisuuden vesienhoidollisia toimia monipuolisesti, joskin tietyltä osin asetettujen tavoitteiden vaikutusta vesistön tilaan ei ole esitetty riittävän selkeästi. Helsingin Vesi esittää ohessa suunnitelmasta toimialaansa sisältyviä näkökohtia, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota suunnitelman jatkovalmistelussa.

Raakaveden hankinta

Helsingin Vesi toteaa ehdotukseen liittyen, että Helsingin Veden käyttämien pintavesilähteiden laadullinen nykytilanne on talousveden-
tuotannon kannalta riittävä. Tehokas vedenpuhdistusprosessi kykenee puhdistamaan käytettävissä olevista raakavesilähteistä korkeatasoista talousvettä. Helsingin Veden kannalta on tärkeää, että nämä raaka-
vesilähteinä toimivat vesistöalueet tullaan turvaamaan, ja kaikessa alueelle suunnitellussa toiminnassa otetaan huomioon vesistön käyttö raakavesilähteenä. Esitetyt vesistöjen tilaa kohentavat toimenpiteet palvelevat poikkeuksetta myös vesihuoltoa.

Suurimmat riskit talousveden tuotannon kannalta liittyvät poikkeustilanteisiin, joita voivat olla esimerkiksi mahdolliset öljy- ja kemikaalionnettomuudet vesistöissä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Helsingin Veden näkökulmasta näihin asioihin tulee kiinnittää huomioita myös pintavesien osalta.

Vesiensuojelusuunnitelmassa ei tule unohtaa koko pääkaupunki-
seudun raakaveden johtamiseksi rakennettua Päijänne-tunnelia. Tunneliin suotautuu pohjavesiä koko tunnelin matkalta. Tämän vuoksi on tärkeää suojata tunnelissa virtaava raakavesi soveltaen Päijänne-tunnelin osalta tärkeiden pohjavesialueiden suojauskäytäntöjä. Varsinaiset Helsingin Veden hallinnassa olevat pohjavesivarannot sijaitsevat alueilla, joissa pilaantumisriski on suuri. Toimenpiteet, mitä ohjelmassa esitetään pohjavesivarantojen suojelemiseksi ja tilan parantamiseksi, ovat lähtökohtaisesti hyviä ja toteutuessaan palvelevat varmasti vesienhoitoalueen vesihuoltoa kokonaisuutena.

Helsingin kaupungilla on useita säännöstelykohteita, joiden avulla turvataan riittävä raakaveden saanti Päijänne-tunnelin ollessa poissa käytöstä. Näistä säännöstelyvelvoitteista huolehtii Helsingin Vesi. On lähtökohtaisesti tavoiteltavaa, että säännöstelyn haittavaikutuksia pyritään lieventämään käytäntöjä kehittämällä. Helsingin Veden hoitamat säännöstelykohteet liittyvät varavedenhankintaan, joten normaalitilanteissa säännöstely voidaan toteuttaa vesistön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vedenhankintatilanteissa säännöstelyn ensisijainen tarkoitus on turvata riittävä raakavedensaanti Pääkaupunki-
seudun talousvedentuotantoon ja näissä poikkeuksellisissa tilanteissa raakaveden määrän turvaaminen tulee asettaa etusijalle.

Jätevesiviemärit, jätevedenpumppaamot ja –puhdistus

Helsingin Vesi on vuonna 2006 laatinut verkostosaneerauksen pitkäntähtäimen suunnitelman (PTS), jonka mukaisesti ennen vuotta 1970 rakennetut vesijohto- ja viemäriverkostot tulee saneerata ennen vuotta 2030. Helsingin Vesi saneerasi vuonna 2006 16 km viemäri-
verkostoa ja vuonna 2007 saneerausmäärä nostettiin 28 km:iin. PTS:n tavoitteiden saavuttamiseksi tulee vuotuinen saneerausmäärä nostaa noin 35 km:iin vuoteen 2020 mennessä. Helsingin Vesi katsoo, että saneerausmäärien kasvattaminen PTS:ssa esitetystä tasosta olisi sekä taloudellisesti että henkilöresurssien kannalta kestämätöntä saavutettuun vesistönsuojelulliseen hyötyyn nähden.

Ehdotetussa ohjelmassa on esitetty nostettavaksi Uudenmaan alueella viemäriverkon vuotuisia saneerausmääriä nykyisestä 360 km:stä 1 260 km:iin (taulukko 11.2.1) eli 3,5-kertaiseksi vuoden 2010 tasoon verrattuna. Helsingin Veden keskimääräinen viemäriputken saneerauskustannus on vuonna 2008 ollut noin 300 euroa/m. Suunnitelmassa määritetty viemäriverkon saneerausmäärien kasvattaminen on edellä esitetty huomioiden erittäin mittava taloudellinen panostus, jonka hyöty-panossuhde ei ole yksiselitteinen. Viemäriverkoston kestävää saneerausta ohjaavia toimia tulee Helsingin Veden mielestä ohjelmassa arvioida uudelleen ja tarkistaa saneerattavaksi esitettävä viemäriverkoston pituus sekä realistiset saneerauksen kustannukset alueen vesihuoltolaitoksille.

Ravinteiden poiston osalta ohjelmassa keskitytään typen poiston tehostamiseen, mikä Uudenmaan alueella tarkoittaa 600 vuotuisen typpitonnin vähennystarvetta vuosien 2010 - 2015 aikana (taulukko 11.2.1). Lisäksi typen poiston osalta keskeisenä ohjauskeinona esitetään merialueelle purkaville laitoksille 90 %:n typen poisto-
vaatimusta. Helsingin Vesi on toiminut vuodesta 2004 70 %:n typen poistovelvoitteen perusteella ja vapaaehtoisten, kaupungin omien tavoitteiden kautta typen poistoteho on nostettu noin 90 %:iin. Helsingin Vesi katsoo, että 90 %:n ehdoton ja jatkuva ympärivuotinen typenpoistovelvoite on kuitenkin erittäin haasteellinen saavuttaa, ja laitosten omilla sisäisillä tavoitteilla on mahdollista ohjata vesistön suojelun kannalta myönteisiä ratkaisuja 70 %:n velvoitetason yläpuolella. Uudenmaan alueelle kohdistuvan typen 600 tonnin vuotuisen vähentämistarpeen osalta tulee Helsingin Veden mielestä arvioida alueen typenpoistopotentiaali uudelleen huomioiden Helsingin Veden jo olemassa oleva korkea typenpoistotaso. Samalla tulee tarkistaa koko suunnittelualueen osalta ravinteidenpoistossa oleva potentiaali niin yhdyskuntien kuin teollisuudenkin osalta. Pääkaupunkiseudun puhdistamoiden jätevesien paikallisilla vaikutuksilla purkualueella ei ole merkitystä, vaan kyse on Itämeren suojelemisesta laajemmalla tasolla. Helsingin Vesi katsoo, että koko Itämeren valuma-alueella tulee olla yhtenevä tavoitetaso ravinteiden poistossa. Mikäli yleisesti käytössä olevasta tasosta poiketaan juuri Uudenmaan alueen osalta, tulee ratkaisu perustella tarkemmin.

Helsingin Energia esittää asiasta lausuntonaan seuraavaa:

Helsingin Energialla ei ole lausuttavaa asiassa.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee antaa asiasta esittelijöiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Kirje Khlle.
(Mari Heinonen, HKV, puhelin 310 33187 ja Seppo Ruohonen, Helen, 617 2000)

Helsingin Vesi

Nro 3
HELSINGIN VEDEN AJANKOHTAISKATSAUS

                                            Helsingin Veden toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

Nro 4
HELSINGIN VEDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Veden viranhaltijoiden ajalla 25.11. – 15.12.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.

Helsingin Energia

Nro 7
ENERGIAMARKKINAKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle energiamarkkinakatsauksen.

Nro 8
HELSINGIN ENERGIAN AJANKOHTAISKATSAUS

Helsingin Energian toimitusjohtaja antaa lautakunnalle ajankohtaiskatsauksen.

Nro 9
HELSINGIN ENERGIAN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN SEURANTA

EHDOTUS                          Lautakunta päättänee, ettei Helsingin Energian viranhaltijoiden ajalla 25.11. – 15.12.2008 tekemiä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi.

Nro 10
HELSINGIN ENERGIAN VUODEN 2009 TOIMINTASUUNNITELMAN TARKISTAMINEN

Taloussäännön 7 §:ssä edellytetään, että toimintavuotta varten laadittu budjetti sisältää talousarvioon perustuvat tulostavoitteet, tarvittavat toimenpiteet ja niistä kertyvät tulot ja aiheutuvat kustannukset. Esityslistan tämän asian liitteenä jaetaan lautakunnan jäsenille Helsingin Energian vuoden 2009 talousarviolukuihin tehty talouden kehitysvertailu ja vuosibudjetti.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee hyväksyä Helsingin Energian toimintasuunnitelman tarkistuksen ja vuosibudjetin 2009.

                                           (Antti Hellaakoski, puhelin 617 2278)

Nro 11
HANASAAREN A-VOIMALAITOKSEN PURKAMISTA YM. KOSKEVAN HANKESUUNNITELMAN OHJELMAMUUTOKSET JA KUSTANNUSPUITTEEN TARKISTAMINEN

Taustaa                            

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.12.2006 (§ 319) hankesuunnitelman Hanasaari A-voimalaitoksen purkamisesta, nykyisen avokivihiilivaraston vapauttamisesta muuhun käyttöön ja avovarastoa korvaavan kivihiililogistiikan toteuttamisesta voimalaitosalueelle maanpinnalle rakennettavan ns. puskurisiilovaihtoehdon pohjalta. Kaupunginhallitus teki 18.12.2006 toimeenpanopäätöksen asiassa. Helsingin Energia käynnisti projektin heti kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen.

Projekti jaettiin viideksi alaprojektiksi; Hanasaari A-voimalaitoksen purku, puskurisiilot ja kuljettimet, polttoainesatama ja kuljetintunnelit, etävarasto- ja logistiikkajärjestelyt sekä viimeisenä nykyisen avovarastoalueen vapauttaminen muuhun käyttöön.

Hanasaari A-voimalaitoksen purku on pääosin tehty, maanalaisten perustusten purku jatkuu tammikuulle 2009. Purkumateriaalit on voitu hyötykäyttää yli 90-prosenttisesti. Purkutyöt on tehty alkuperäisen aikataulun ja kustannusarvion puitteissa.

Hermanninrannan-Sörnäistenrannan osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2008. Asemakaavoitus on jatkunut energiahuoltoaluetta ympäröivien asemakaava-alueiden osalta, ja kaavoituksen eteneminen on aiheuttanut muutoksia ja täydennyksiä kivihiilen varastointimuutoshankkeeseen sen alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Asemakaavat tullevat valtuuston päätettäviksi vuoden 2009 alkupuolella.

Yleissuunnittelu          

                             
Varastorakenteiden yleissuunnittelussa on tehty useita vaihtoehtoisia suunnitelmia perusratkaisusta. Kaupunginvaltuustolle nyt tehtävän muutossuunnitelmaesityksen pohjana ovat kaupunkisuunnittelun toimesta tehdyt suunnittelupäätökset ja linjaukset koskien julkisen liikenteen järjestelyä ja ympäröivien alueiden kaupunkisuunnitteluratkaisuja. Vasta suunnittelun kuluessa on ratkennut eräitä pääsuunnitteluun vaikuttavia asioita, kuten mm. 110 kV:n ilmajohdon johtokatu Mustikkamaalta voimalaitosalueelle, polttoainesataman sijoitus ja tyyppi ”pistolaituri” sekä varastojen räystäskorkeudet.

Suunnittelun reunaehdot

Uuden kivihiililogistiikan suunnittelua Hanasaaressa rajaavat mm. seuraavat reunaehdot: 

• kaupunginvaltuuston hankepäätös 13.12.2006 (§ 319)
• kaavoituksen alkuvuodesta 2008 määräämät energiahuoltoalueen rajat ja kaupunkisuunnittelun osoittamat uudet toiminnot energiahuoltoalueen ympärillä ja lähistöllä
• kaupunginvaltuuston 2008 tammikuussa hyväksymät energiapoliittiset linjaukset
• energiahuoltoalueen tuleva maankäyttö sekä tuotannon ja jakelun kehittäminen
• nykyiset ja valmistuvat tuotanto- ja jakelulaitokset
• rakennus-, ympäristö-, kemikaali- ja turvallisuuslait sekä niistä johtuvat määräykset ja viranomaistulkinnat päätöksineen
• alueen maaperä, sen geotekniset ominaisuudet ja pilaantuneisuus
• kaupunkikuvallisten tekijöiden korostuminen.

Kaupunkisuunnittelunäkökulma

                     
Osayleiskaavassa 2008 energiahuoltoalueelle on määritetty kahdet ajallisesti eroavat rajat. Laajempi (vaihe 1) Hanasaarenkatuun etelässä rajautuva alue on käytössä nykyisen Hanasaari B -voimalaitoksen toiminta-ajan. Sen jälkeen (vaihe 2) alue rajautuu etelästä hyväksytyn lainvoimaisen yleiskaavan mukaan B-voimalaitoksen eteläseinään. Pohjoisessa alue rajautuu entisen Suvilahden voimalaitoksen ja kaasutehtaan alueeseen, jotka muuttuvat kulttuuri- ja virkistystoiminnan alueeksi.

Hanasaaren kärjen asemakaavaluonnos määrittää tulevan polttoainesataman sijainnin Hanasaarenkadusta lähtien Sompasaaren altaan pohjukkaan. Asemakaavassa nykyinen laiturilinja jää kaavaan lisätylle yleiselle kadulle ja polttoainelaiturille on kaavassa osoitettu paikka vesialueelta uuden rantakadun edustalta.
Sörnäistenniemen asemakaavassa on kantakaupungin 110 kV:n avolinjalle varattu yhteys Mustikkamaalle alueen poikki kulkevaan kanava- ja katualueeseen. Linjavaraus päättyy Sompasaaren pohjukkaan energiahuoltoalueen pohjoiskulmaan.

Energiahuoltoalueen toimintojen kehittäminen

                                           
Hanasaaren energiahuoltoalueen toimintoja on kehitettävä jatkossa kaavoituksen vaiheen 2 osoittamalla alueella. Nykyisiä toimintoja uudistettaessa niille on löydettävä sijoitus ko. aluerajauksen puitteissa. Hanasaaren energiahuoltoalueen päätoimintoja ovat tällä hetkellä kivihiileen perustuva sähkön- ja kaukolämmön yhteistuotanto, raskaaseen polttoöljyyn perustuva lämmöntuotanto, lämpöpumppuihin ja puhdistetun jäteveden energiasisältöön perustuvat lämmön- ja jäähdytyksen tuotannot, sähkö- ja kaukolämpöjakeluverkkojen keskukset, voimalaitosten huolto- ja korjaustoiminnot keskuskonepajoineen, kaukolämpöverkkojen huolto- ja korjaustoiminnot sekä energiamittauksen ja kiinteistöhuollon toiminnot.

Tulevaisuudessa on välttämätöntä, että mainituille toiminnoille varataan riittävä alue, jotta niitä voidaan kehittää kaupunginvaltuuston hyväksymien energiapoliittisten linjausten pohjalta.

Varastosiilojen geotekninen toteutettavuus

Vaiheen 2 energiahuoltoalueen maaperä on välittömästi B-laitoksen pohjoispuolella erilaisten täyttömaiden ja pehmeiden maakerrosten aluetta. Kalliopinta syvenee laitoksesta poispäin nopeasti. Nykyiset rakennukset ja rakenteet on perustettu suurpaaluille ja sijoitettu aikanaan paikkaan, jossa kalliopinta on korkeimmillaan. Kallio on syvimmillään 20-30 metrin päässä voimalaitosrakennuksesta yli kaksikymmentä metriä maapinnan alapuolella. Pohjaveden korkeus noudattaa alueella merenpinnan korkeutta. Yleiskaavan vaihe 2:n pohjoisimmalla osalla kalliopinta nousee taas lähemmäs nykyistä maanpintaa.

Vaiheessa 2 käytettävissä olevalle alueelle on selvitetty monia vaihtoehtoisia varaston sijoitusratkaisuja. Voimalaitoksen yhteyteen maaperään upotettuina sijoittuvat vaihtoehdot osoittautuivat useiden eri arviointitekijöiden perusteella toteutuskelvottomiksi:

• Peruskallion syvä sijainti tekisi tarvittavista rakennusaikaisista tukiseinistä erittäin korkeita. Voimalaitoslaitteistojen perustusrakenteiden vaurioitumisen riski olisi suuri.
• Maaperä ja pohjavesi ovat alueella entisen kaupunkikaasutuotannon voimakkaasti likaamia. Toteutusriskit, vaikutukset ympäristön toiminnoille, toteutuksen aikatauluriskit ja kustannukset olisivat muodostuneet merkittävän suuriksi.
• Varastoratkaisun hihnakuljettimet, joilla kivihiili nostettaisiin siilojen pohjalta voimalaitoksen ns. päiväsiiloihin, olisivat tulleet monimutkaisiksi ja vaatineet merkittävästi maa-alaa, jota on niukasti käytettävissä uuden kaavaratkaisun jälkeen. Lisäksi kaikki rakenteet olisi jouduttu rakentamaan maanalaisilta osiltaan vesipainerakenteina.
• Jäljelle jäävän energiahuoltoalueen jatkokehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin olisi vaikeutunut merkittävästi.
• Arkkitehtonisesti arvokas Hana-B -voimalaitosrakennus olisi jäänyt varaston peittämäksi Kulosaaren sillan suunnasta katsottuna.

 

Voimalaitoksen yhteyteen sijoittuneiden vaihtoehtojen karsiutuessa em. syistä pois pääsijoituspaikaksi määräytyi voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä oleva tulevan energiahuoltoalueen pohjoisosa, jossa kallio on selvästi lähempänä maanpintaa. Yleissuunnittelussa tutkittiin osittain upotetut ja kokonaan maanpinnalle sijoittuvat vaihtoehdot. Osittain upotetut vaihtoehdot osoittautuivat selvästi epäedullisemmiksi kuin maanpinnalle sijoittuvat vaihtoehdot. Vaikka kallio on osalla aluetta varsin lähellä maanpintaa, varastojen koon vuoksi vähäisilläkin upotussyvyyksillä niiden eteläpuolelle pitäisi rakentaa syvimmillään n. 25 metriä korkea porapaaluseinä. Kyseisen alueen maaperä ja pohjavesi ovat voimakkaasti pilaantuneet.

Koska kaupunkikuvallisista syistä upottamista pidettiin tärkeänä varastojen kokonaiskorkeuden alentamiseksi, selvitettiin maaperän ja pohjavesien käsittelykysymykset tavanomaista yleissuunnittelutasoa tarkemmin. Selvitykset valmistuvat lopullisesti vuoden 2008 joulukuussa.

Pintaan sijoittuvien varastojen korkeuden pienentämiseksi tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja. Kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti hyväksyttävä ratkaisu saatiin kasvattamalla varastojen läpimittaa ja vähentämällä jonkin verran varastointitilavuutta. Ratkaisu kasvattaa varaston investointikustannusta.

Yleissuunnitelman mukaisesti varastosiilot on ryhmitetty kolmen siilon muodostamaan tasasivuiseen kolmioon. Tällä ratkaisulla varastojen taakseen peittämä alue on pienin mahdollinen mistä tahansa katselusuunnasta tarkasteltuna. Riviin asetettuina siilot muodostaisivat massiivisen korkean seinämän poikittaiseen katselusuuntaan. Valitun yleissuunnitelman pohjalta tullaan järjestämään avoin suunnittelukilpailu, jolla haetaan mahdollisimman hyvää kaupunkikuvallista ratkaisua. Varastojen koko on niin suuri, että niistä muodostuu yksi alueen maamerkeistä. Hallitsevuutta vähentää se, että itse voimalaitos on samaa suuruusluokkaa. Hanasaaren kärkeen kaavoitettavat uudet asuintalot ovat kokonaisuutena vieläkin suurempi rakennusmassa. Myös Kulosaaren sillan päähän ollaan kaavoittamassa useampaa korkeaa rakennusta. Näistä huolimatta varastojen kaupunkikuvaan vaikuttavissa ratkaisuissa on varauduttu budjetoinnissa merkittäviin kustannuksiin.

Polttoainesatama

Nykyinen polttoainesatama sijaitsee Hanasaaren kärjessä. Kärjen alue on tulevassa asemakaavassa osoitettu asuntorakentamiselle, mikä sulkee pois sataman sijoittumisen nykyiseen kohtaan. Kaupunkirakenteen laadun kannalta kaupunkisuunnittelu on pitänyt tärkeänä rantaan sijoittuvaa jalankulkuväylää Merihaan suunnasta kohti Vanhankaupungin lahtea sekä myös rantaan sijoittuvaa raitioliikenneyhteyttä tulevalle Sompasaaren alueelle.

Hanasaaren kärjen uudessa asemakaavassa polttoainesatamalle on osoitettu sijoitusalue nykyisen rantaviivan edestä Sompasaaren altaan pohjukasta. Laituri tulee rakentaa vesialueelle irti rannasta. Nykyiselle laiturille tulee kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen katu raitioliikenneyhteyksineen. Polttoainesataman edellyttämät laiteratkaisut sijoittuvat rakennettavalle pistolaiturille. Laiturin yhdistää rantaan kaksi yhdyssiltaa, joiden kautta laiturin huolto järjestetään. Polttoaineiden kuljetinrakenteet ylittävät kadun ja raitioliikenteen ajojohtimet kahdessa kohtaa. Laiturille sijoitetaan myös nosturi, jolla voidaan hoitaa sellaisten laivojen purku, joissa ei ole omaa purkulaitteistoa tai jolla voidaan nopeuttaa itsepurkavien laivojen purkausta. Polttoainesatamasta aiheutuvat turvallisuusriskit julkiselle kadulle ja ympärille muodostuville asuinalueille on selvitetty huolellisesti yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja ao. viranomaisten kanssa. Suunnitelmissa on otettu huomioon selvityksen tulokset.

Maaperän kunnostukset

Alueen maaperäselvityksiä on jatkettu sitä mukaa kuin pohjatutkimuksia on voitu suorittaa alueen nykyisten toimintojen puitteissa. Nykyisen hiilivaraston alue on pääosin vielä tutkimatta, joten sen puhdistusten osalta tämä selvitys perustuu alkuperäisen hankesuunnitelman tietoihin. Muilla alueilla lopulliset puhdistusten lupa-asiat ovat vielä hyväksymättä, joten selvitys perustuu asiantuntija-arvioihin tarvittavista toimenpiteistä.

Alueen puhdistaminen vanhan kaupunkikaasutuotannon jäljiltä on vaativa ja kallis toimenpide. Puhdistuksen laajuus ja laatu määräytyvät lopullisten lupaehtojen perusteella. Tässä esityksessä on oletettu, että lupaehdoissa noudatetaan samoja periaatteita kuin lähialueilla suoritettujen energiahuollon rakennusprojektien luvissa ja että alue toimii jatkossakin energiahuoltoalueena.

Energiahuoltoalueesta vuokrattava alue

Suvilahden vanhojen voimalaitos- ja kaasutehdasrakennusten luovutuksen yhteydessä kaupunginhallitus päätti (Khs 17.12.2007, § 1606), että Helsingin Energia vuokraa energiahuoltoalueen pohjoisosasta kenttätilaa virkistys- ja kulttuuritoiminnan käytettäväksi. Rakennusten ja alueen käyttöä operoi Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Varastohankkeen suunnittelun edettyä nykyiseen vaiheeseen on vuokrattava alue voitu tarkentaa. Tarvittavien suojaetäisyyksien vuoksi vuokrattava alue pienenee. 

Varastointiin liittyvät riskit

Kivihiilen varastointiin liittyy kytöpaloriski. Hiilen itsesyttymisominaisuus ja siitä aiheutuvat kytöpalot on ollut yksi päätekijöistä suljetun varastotyypin valinnassa. Salmisaaren voimalaitoksen kytöpaloista saatujen kokemusten perusteella kivihiilen varastointisuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Valitun suljetun pystysiilon kytöpalon syttymisen ehkäisyominaisuudet ovat parhaat tutkituista vaihtoehdoista. Varaston kydön havainnointi ja sammutusjärjestelmät ovat hyvät. Jotta tulevaisuudessa kytöpalojen todennäköisyyttä voidaan edelleen pienentää, hankkeen suunnittelussa on jo varauduttu eräisiin teknisten järjestelmien täydennyksiin ja varaston ilmatiiveyden parantamiseen entisestään. Hanasaaren varastossa kytöpalosta aiheutuvat haitat ympäristölle olisivat pienemmät kuin maanalaisissa ratkaisuissa ja kydön hallinta muutenkin helpompaa.

Kustannukset                  

Kaupunginvaltuuston hyväksymä kustannusarvio hankkeelle on 127  milj. euroa arvolisäverottomana rakennuskustannusindeksin tammikuun 2006 tasossa (indeksin arvo 113,4). Rakennuskustannusindeksin lokakuun 2008 arvo on 129, joten nykyisellä indeksitasolla kustannusarvio olisi noin 144 milj. euroa. Hankkeen kokonaisuudesta on kustannusten osalta toteutettu vain vähäinen osa, joten indeksin nousu kohdistuu lähes koko kustannusarvioon. Budjetin kokonaiskustannuksen nousua on pienentänyt muutossuunnitelmassa esitetty varaston sijoitus ja korkeusasema. Laitteistokustannukset ja arviot maaperäpuhdistuskustannuksista ovat säilyneet lähes ennallaan.

Kaupunginvaltuuston hyväksymään hankesuunnitelmaan on perusteltua tehdä edellä esiin tuoduista syistä ohjelmamuutoksia. Ne lisäävät hankkeen kustannuksia, siten että uusi kustannusarvio koko projektille on 157 milj. euroa rakennuskustannusindeksin tasossa lokakuu 2008=129. Kokonaisuudessaan kustannukset ovat kohonneet kustannustason nousun lisäksi 8,7 %. Merkittävimmät kustannusriskit liittyvät hankkeen lupaprosesseihin ja maaperän puhdistuslupien sisältöön sekä itse puhdistustoimenpiteisiin.

Helsingin Energia rahoittaa hankkeen omalla tulorahoituksellaan. Hanke on Helsingin Energialle taloudellisesti merkittävä investointi, minkä vuoksi hankkeen rahoitukseen varaudutaan normaalin tilinpäätöskäytännön mukaisesti vuoden 2008 tilinpäätöksessä, vuoden 2009 vuosibudjetissa ja vuosien 2010 - 2011 taloussuunnitelmissa.

Aikataulu                          

Hankkeen toteutus käynnistettiin välittömästi kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen. Osaprojekti 1 Hanasaari A-voimalaitoksen purku on suoritettu vähäisiä viimeistelytöitä lukuun ottamatta. Varaston ja polttoainesataman suunnittelu on pitkällä. Hankkeen rakennuslupa-asiakirjat ovat valmiit vuoden loppuun mennessä. Alkuperäisen aikataulun mukaisesti varastoalueen maanpuhdistustyöt oli tarkoitus aloittaa jo vuoden 2008 keväällä, mutta sataman Saksan liikenteen jatkuminen vuoden 2008 loppuun esti töiden aloittamisen. Tästä syystä hankkeen valmistumista siirrettiin alkuperäisestä tavoitteesta vuodella vuoden 2011 syksyyn.

Alueen kaavoitustilanteen takia hankkeen toteutus edellyttää poikkeamispäätöksen tekemistä. Poikkeamispäätös jakautuu kahteen hyväksymislinjaan, itse varastorakenteiden osalta päätösvalta on Helsingillä, mutta murskaamorakennuksen osalta päätöksen tekee Uudenmaan ympäristökeskus. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee poikkeamispäätösasiaa, projekti laatii hakemusasiakirjat.

Merkittävimmät aikatauluriskit liittyvät hankkeen lupaprosesseihin ja luvista mahdollisesti tehtävien valitusten käsittelyyn sekä maaperän puhdistuslupien sisältöön ja itse puhdistustoimenpiteisiin. Hankkeen aikataulutavoitteena on aloittaa uuden varaston käyttöönotto syksyllä 2011 ja vapauttaa nykyinen avovarastoalue muuhun käyttöön vuoden 2012 aikana.

Yhteenveto                       

Hankesuunnitelmaa on perusteltua muuttaa ja sen kustannuspuitetta tarkistaa seuraavista syistä:

• kaupunkisuunnittelun satamapaikasta edellyttämä ratkaisu, jossa   Hanasaaren kärjen uudessa asemakaavassa polttoainesatamalle on osoitettu sijoitusalue nykyisen rantaviivan edestä Sompasaaren altaan pohjukasta ja nykyiselle laiturille rakennettava kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen katu raitioliikenneyhteyksineen, edellyttävät uuden polttoainelaiturin rakentamista vesialueelle irti rannasta.
• kaupunkikuvallisten vaatimusten täsmentyminen siten, että pintaan sijoittuvien hiilivarastosiilojen korkeutta alennetaan kasvattamalla varastojen läpimittaa ja vähentämällä jonkin verran varastointitilavuutta.
• geoteknisen toteutettavuuden reunaehdot aiheuttavat hankkeen laajenemisen ja siten kustannusten lisäyksen, hiilivarastosiilot sijoitetaan voimalaitoksen yhteydestä sen välittömään läheisyyteen, tulevan energiahuoltoalueen pohjoisosaan, jossa kallio on selvästi lähempänä maanpintaa.

Hankkeen uusi kokonaiskustannuspuite on 157 miljoonaa euroa rakennuskustannusindeksin tasossa lokakuu 2008 = 129 (alv 0 %),
Hankkeen käyttöönottotavoite on syyskuu 2011 edellyttäen, että hankkeen lupamenettely tai pilaantuneiden maiden puhdistus eivät aiheuta merkittäviä viiveitä hankkeen etenemiselle.

EHDOTUS                                             

Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy edellä esitetyt hankesuunnitelmamuutokset ja että hankkeen arvonlisäveroton kokonaiskustannuspuite  on lokakuun 2008 hintatasossa (RI 2000 = 129) enintään 157 000 000 euroa (arvonlisäverollinen kustannuspuite 191 540 000 euroa, alv 22 %).

Kirje Khlle.

(Olavi Saarinen, puhelin 617 2550)

Nro 12
OLAVI LYLYN OIKAISUVAATIMUS

Tlk 06-237/2008

                                            
Olavi Lyly on toimittanut tekniselle lautakunnalle oikaisuvaatimuksen, jossa vaaditaan oikaisua teknisen lautakunnan 27.10.2008 (165 §) tekemään päätökseen, jolla lautakunta hylkäsi Helsingin Energian esityksen tarjouksen jättämiseksi YTV:lle ja Rosk’n Roll Oy Ab:lle jätteen energiahyötykäytön järjestämisestä. Oikaisuvaatimus on tämän asian liitteenä.

Tekninen lautakunta käsitteli tarjouksen jättämistä koskevaa asiaa ensimmäisen kerran kokouksessaan 14.10.2008. Esityksen mukaan Helsingin Energia olisi jättänyt Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n ja Rosk’n Roll Oy Ab:n 30.5.2007 tekemän ”jätteen energiahyötykäytön järjestäminen polttamalla” -tarjouspyynnön mukaisen sitovan tarjouksen Kivikko-vaihtoehdon ja esityslistatekstistä ilmenneen ja lautakunnalle esitellyn jätevoimalaratkaisun pohjalta. Edelleen esityksen mukaan lautakunta olisi hyväksynyt tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelusopimuksen sisältöiset palvelusopimukset ja oikeuttanut Helsingin Energian allekirjoittamaan tarvittavat asiakirjat, mikäli Helsingin Energia olisi voittanut tarjouskilpailun.

Lautakunta päätti 14.10.2008 (146 §) panna asian pöydälle käsiteltäväksi 21.10.2008 pidettävässä kokouksessa. Lautakunta päätti kuitenkin äänestyksen jälkeen 21.10.2008 (158 §) panna asian edelleen pöydälle käsiteltäväksi lautakunnan ylimääräisessä kokouksessa 27.10.2008.

Lautakunta päätti 27.10.2008 pitämässään kokouksessa äänin 5-4 hylätä esittelijän ehdotuksen. Ylimääräinen kokous järjestettiin siten, että kaupunginhallituksella oli mahdollisuus halutessaan käyttää otto-oikeutta asiassa. Kaupunginhallitus ei käyttänyt otto-oikeuttaan.

Olavi Lyly on vaatinut, että päätös tulisi oikaista ja esittelijän ehdotus hyväksyä, koska päätös on Lylyn mukaan Helsingin kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2002 hyväksymän Helsingin kestävän kehityksen ohjelman, kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2005 hyväksymän Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman (HEKO) ja sen sisältämän Helsingin ympäristöpolitiikka 2005-2008 -ohjelman sekä kaupunginvaltuuston tammikuussa 2008 hyväksymän energiapoliittisen linjauksen vastainen.

Tarjous YTV:lle tuli jättää 31.10.2008 kello 12.00 mennessä. Tarjousaika on umpeutunut, eikä Helsingin Energia voi olla enää mukana tarjouskilpailussa, vaikka päätöstä muutettaisiin. Päätöksen oikaisulla ei ole merkitystä asiassa. Näin ollen oikaisuvaatimus tulee hylätä.

EHDOTUS                         

Lautakunta päättänee hylätä Olavi Lylyn oikaisuvaatimuksen, joka koskee teknisen lautakunnan 27.10.2008 (165 §) tekemää päätöstä. Päätöksen oikaisulla ei ole merkitystä asiassa, sillä tarjouspyynnön jättämistä koskeva määräaika on umpeutunut.
                                            
                                             (Tiina Nyström, puhelin 617 2030)

                                           Valitusosoituksin varustettu pöytäkirjanote oikaisuvaatimuksen tekijälle.

Nro 13

25.11.2008 kokouksessa pöydälle pantu asia
LAUSUNNON ANTAMINEN KUNTALAISALOITTEESTA, JOKA KOSKEE 110 kV:N VOIMAJOHDON MUUTTAMISTA KAAPELIKSI  KULOSAARESSA

Khs 2008-1994/673
Tlk 04-209/2008

Kulosaarelaiset ry Brändöborna rf niminen kaupunginosayhdistys on lähettänyt kaupungille 20.9.2008 päivätyn kuntalaisaloitteen koskien 110 kV:n voimajohdon muuttamista kaapeliksi Kulosaaressa.

Hallintokeskus on pyytänyt  9.10.2008 päivätyssä kirjeessä asiasta teknisen lautakunnan lausuntoa.

Kuntalaisaloite on tämän asian liitteenä.

Esittelijä muutti esitystään seuraavasti:

Helsingin Energian yhteistuotantovoimalaitokset sijaitsevat Helsingissä. Voimalaitokset on yhdistetty Helen Sähköverkko Oy:n verkon välityksellä valtakunnan kantaverkkoon. Voimalaitosten käyttövarmuus, jonka olennainen osa voimajohdot ovat, edellyttää, että yhteistyö Helsingin Energian, Helen Sähköverkko Oy:n ja kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kanssa toimii saumattomasti.

Helen Sähköverkko Oy vastaa Helsingin alueen sähkönsiirtoverkon kehittämisestä. Sähkönsiirtojärjestelmä kattaa koko Helsingin kaupungin alueen ja järjestelmäteknisesti kysymys on pääkaupunkiseudullisesta kokonaisuudesta. Helen Sähköverkko Oy vastaa alueensa verkon teknisestä toteutuksesta. Helen Sähköverkko Oy antaa asiassa lausuntonsa suoraan hallintokeskukselle.

EHDOTUS                        Lautakunta päättänee antaa asiasta esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.
                                           Kirje Khlle
                                           (Pekka Manninen, puh. 617 3300).

Nro 14
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EHDOTUS                         Lautakunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman,
                                            ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.