Artikkeli / 19.12.2016

Aurinko­energiaa Suomen pitkästä kesästä

Helsingin Suvilahden aurinkovoimala aloitti toimintansa ­maaliskuussa 2015. Helen rakentaa lisää vastaavalla konseptilla toimivia voimaloita, ­seuraava tehdään Kivikkoon.
Teksti: Kati Särkelä Kuvat: Miika Kainu ja Roope Permanto

Tänään ei aurinko paista Suvilahdessa. Mutta ei se mitään, nykyaikaiset aurinkopaneelit keräävät aurinkoenergiaa pilvisenäkin päivänä. Itse asiassa noin puolet voimalan tuottamasta energiasta saadaan talteen hajasäteilystä, kertoo projektinjohtaja Atte Kallio Helen Oy:stä.

Kallio esittelee tyytyväisenä upouutta aurinkovoimalaa toimittajajoukolle, joka on päässyt tutustumaan Suvilahden voimalaan. Suvilahti on toistaiseksi Suomen suurin aurinkovoimala, sen tuotto − noin 275 MWh vuodessa − on kymmenen prosenttia koko maan verkkoon kytketystä aurinkoenergian tuotosta. Maailman mittakaavassa löytyy huomattavasti isompiakin laitoksia, mutta Suvilahti todistaa osaltaan, että Suomen leveysasteilla voidaan kannattavasti tehdä energiaa auringon säteistä.

Suomen pitkä, valoisa kesä kesää sopii hyvin auringon voiman keräämiseen. Talvella tuotto on vaatimatonta. Jos lumi pääsee kinostumaan aurinkopaneelien päälle, sitä ei kannata puhdistaa pois. On suurempi kulu lakaista paneelit kuin mitä tuotto lyhyinä talvipäivinä olisi. Lisäksi putsauksessa on riskinä paneelin pinnan ja kaapeloinnin vahingoittuminen.

Auringonvaloa riittää

Suvilahden 1 194 aurinkopaneelia on asennettu paikalla aiemminkin toimineen sähköaseman katolle. Katon ­pinta-ala on noin 3 000 m2 ja yhden paneelin koko ­1 x 1,65 m.

Samassa rakennuksessa toimii myös Helenin merivesipumppaamo. Merivettä johdetaan läheiseen Katri Valan laitokseen ja sen viileyttä hyödynnetään Helsingin alueen kiinteistöjen kaukojäähdytyksessä. Kaukojäähdytysverkoston kautta johdetaan viileää vettä asuinkerrostaloihin ja toimistoihin, ja paluumatkalla otetaan talteen tilojen hukkalämpö.

Koska aurinkopaneeleita ei maasta käsin näe, Helen Oy on tilannut paikalle nosturin, jonka korista paneeleita pääsee pällistelemään. Paneelit ovat katolla, asetettuna noin 15 asteen kulmassa ja suunnattuna likimain lounasta kohti. Auringon suunnan mukaan kääntyviä paneeleita ei harkittu, koska lisämekanismista aiheutuu vastaavasti kuluja ja niihin voi tulla vikaa. Enemmän liikkuvia osia – enemmän mahdollisuuksia mennä rikki.

Kuvaajat ja toimittajat kohoavat katselemaan Hanasaaren voimalaitosalueen maisemia, joihin Suvilahtikin kuuluu. Lähettyvillä rakentuu myös uusi Kalasataman kaupunginosa, josta on määrä tulla Helsingin nykyaikaisin täyden palvelun asumisympäristö. Alueen uudiskerrostaloissa asukkaan arkea helpottavat älykkäät kotiautomaatioratkaisut.

Energiaa omasta nimikkopaneelista

Uusi voimala toimii uudenlaisella konseptilla. Jokainen voimalan aurinkopaneeli on vuokrattu muutaman euron kuukausivuokraa vastaan. Vuokraajien sähkökuluja hyvi­tetään nimikkopaneelinsa tuoton verran. Esimerkiksi kerrostalokaksion kulutuksesta yhden paneelin tuotto vastaa noin 11 prosenttia.

Suosio yllätti energiayhtiönkin. Kaikki paneelit varattiin muutamassa päivässä. Uusiutuva energiankäyttö kiinnostaa ja miellyttää suomalaisia.

Uusiutuva energiankäyttö kiinnostaa ja miellyttää suomalaisia.

”Sähköä on mukavampi käyttää, kun tietää että se on uusiutuvaa alkuperää.”
Samalla konseptilla toimivia aurinkovoimaloita voidaan rakentaa muuallekin Suomeen. ”Selvitämme aurinkopaneelien asennukseen sopivia rakennuksia. Neuvotteluja on käyty myös asuinkerrostalojen katoille laitettavista paneeleista”, Atte Kallio kertoo.

Seuraa suorana verkossa

Aurinkopaneelit keräävät auringon säteet, ja sähkö muodostuu yhdeksän invertterin avulla. Rakennuksen sisällä seinään kiinnitetyistä inverttereistä sähkö siirretään sähköverkkoon. Todellisuudessa aurinkoenergia ei sentään kulje suoraan paneelien vuokraajien pistorasioihin, mutta he edistävät näin osaltaan uusiutuvan energian tuotantoa.

Paneelien vuokraajat ja kaikki muutkin voivat seurata paisteen vaikutusta Suvilahden sähköntuottoon Helen Oy:n verkkosivuilla. Nettikamera kuvaa paneeleita reaaliaikaisesti, myös rakennusvaihetta saattoi seurata netissä. Rakentaminen oli suhteellisen nopea projekti, suunnittelu aloitettiin vuonna 2013 ja alueen kiinteistöjen remontin jälkeen asentamiseen päästiin vuoden 2015 tammikuussa. Sähköntuotanto alkoi maaliskuun alussa.

”Paras tuotto paneeleista saadaan iltapäivällä”, Kallio kertoo. ”Hyvä aurinkojakso kestää noin klo 11:stä jopa ­klo 19:ään saakka.”

Energiateollisuuden Kestävän kehityksen foorumi osoitti Vuoden ilmastoteko 2015 -kunniamaininnan Suvilahden ­aurinkovoimalalle. Asiantuntijaryhmä piti aurinkopaneelien vuokraamismahdollisuutta hyvänä toimintamallina. ­”Helenin hanke on hieno osallistava oivallus ja kustannustehokas ratkaisu aurinkosähkön lisäämistä ajatellen.”

Lue lisää: www.vuodenilmastoteko.fi

Oma nimikkoaurinkopaneeli

Jarmo Blomberg varasi heti Suvilahden aurinkopaneelin, kun näki Helenin ilmoituksen Facebookissa. Myöhemmin hän otti vielä toisen energiankerääjän kaveriksi ensimmäiselle.

”Uusiutuvat energiaratkaisut ovat aina kiinnostaneet, vaikken alojen ammattilainen olekaan. Haaveilen omakotitalosta tai kesämökistä, jonka energian tarpeen voisi tuottaa auringolla.”

Blomberg pyrkii omilla teoillaan vaikuttamaan ympäristöntilaan ja olemaan hyvänä esimerkkinä muille. ”Seuraava auto on todennäköisesti hybridi tai sähköhybridi. Pyrin kierrättämään jätteeni tarkoin, suosin LED-valoja ja pyykkiä pesen täysiä koneellisia tai pikaohjelmalla; kiinnitän samalla huomiota ­pesuaineisiin. Kotikerrostalo on uusi ja energialuokaltaan A.”

”Ei valtavia tekoja, mutta kuitenkin pyrkimyksenä lisätä huomiota energian- ja luonnonvarojen käyttöön.”

Julkaistu Helen 2/2015

Lue lisää aiheesta

Aurinkoenergia