Aurinkoenergia

Aurinkovoimala kotikatolla

  • Teksti: Marita Kokko
  • Kuvat: Kalle Kataila
  • 27.11.2015
Luontokirjailija ja biologi Veikko Neuvonen asennutti huhtikuussa aurinkopaneelit ­ perheen 88-vuotiaaseen hirsitaloon Kumpulassa. Jo syyskuussa – neljässä kuukaudessa – aurinkovoimala oli tuottanut energiaa reilun kaksion vuosikulutuksen verran.

Kumpulalaiset haluavat tehdä kaupunginosastaan energiakylän. Ulla ja Veikko Neuvosen hirsinen omakotitalo sai katolleen aurinkopaneelit huhtikuussa – ensimmäisten joukossa.

Neuvoset ostivat harjakattoisen 1920-luvun omakotitalon Kumpulasta 1978. Talossa oli jo silloin otettu asumiseen kaikki tilat kellarista vinttiin. Mutta talo on saanut säilyttää sielunsa. Esimerkiksi 70-lukulaiset kokolattiamatot ovat vaihtuneet puulattioihin, jotka ovat olleet paikallaan jo 38 vuotta.

Energiaratkaisuja on kuitenkin kehitetty jatkuvasti, koska keskeinen osa asumiskuluista on mennyt energiaan. Kumpulan talossa on suora sähkölämmitys.

”Ensimmäiseksi palautimme mahdollisuuden puulämmitykseen. Kunnostin uunin yläkertaan, ja keittiöön tuli hella takaisin. Poltimme puuta aika kauan, mutta emme enää. Seuraavaksi opeteltiin säätämään vedenkulutusta ja veden lämmitystä. Huoneiden lämpötilaa laskettiin, mistä tuli lapsiltakin valitusta kylmyydestä.”

Neuvosen mukaan puutalon asukkaan on totuttava siihen, ettei puutalossa voi asua yhtä lämpimissä oloissa kuin kerrostalossa. Talvella lämpötila ei koskaan ole yli 20 asteen. Valaistuksessa lamput on vaihdettu ledeihin. Kaikki patterit on vaihdettu uudempiin malleihin, jotka mittaavat lämpötilan monta kertaa minuutissa.

”Vieraillekin sanomme, että täällä kannattaa talvisaikaan kulkea tossut jalassa. Joka puolella on myös saaleja, joihin voi kääriytyä. Minusta asuminen ei ole sitä, että talvisaikaankin kuljetaan sisällä kesähepeneissä. ”

Invertteri mittaa sekä sisään tulevan että järjestelmästä lähtevän sähkön määrän.

Invertteri mittaa sekä sisään tulevan että järjestelmästä lähtevän sähkön määrän.

Ilmalämpöpumpun ja paneelien liitto

Seuraava vaihe oli ilmalämpöpumppu, joka yhdessä pattereiden kanssa hoitaa lämmityksen. Muutaman vuoden tutkimisen jälkeen Neuvonen päätyi hankkimaan verkkoon kytketyt aurinkopaneelit. Ratkaisua puolsivat ekologisuus, omavaraisuus ja hajautettu energia. ”Tarvitsemme vaihtoehtoja ja tällainen hajautettu järjestelmä on sellainen. ”

Neuvonen otti yhteyden suoraan Heleniin. Sen edustajat tekivät katselmuksen, jossa tutkittiin energiankulutus, tilat ja taloon sopiva järjestelmä. Katselmus oli maksullinen, mutta summa vähennettiin urakkasopimuksesta.

Asennus sujui päivässä. Työt alkoivat yhdeksältä, ja kello 16 aurinkovoimala oli toiminnassa. Kumpulassa asentajat tarvitsivat 16 paneelin asentamiseen nosturin, sillä katto on jyrkkä.

”Meillä on ollut vuosia ilmalämpöpumppu, jolla ensimmäiseksi muutimme lämmitysjärjestelmää ja pudotimme kulutusta. Yhdessä aurinkovoimalan kanssa ne ovat hyvä pari.”

Aurinkovoimalan ratkaiseva laite on verkkoinvertteri. Sen kosketusnäyttö kertoo, että aurinkopaneelit ovat tuottaneet 4,5 kuukaudessa energiaa 2 882 kilowatti­tuntia. Neuvosen tavoitteena on, että aurinkosähkö tuottaisi viidenneksen noin 20 000 kilowattitunnin vuosikulutuksesta. Hän on tyytyväinen, jos talossa päästään 4 000–5 000 kilowattitunnin tulokseen.

Kumpulan talon kattokulma on Neuvosen mukaan paneeleille optimaalinen ja suunta toimiva. Voimala herää heti, kun aurinko nousee.

Veikko Neuvonen on eläkkeellä radion luontotoimittajan työstä, mutta luontokirjailijan työ jatkuu.

Veikko Neuvonen on eläkkeellä radion luontotoimittajan työstä, mutta luontokirjailijan työ jatkuu.

Ylimääräinen myydään

Verkkoon kytketyn aurinkovoimalan sähkövirta kulkee kahteen suuntaan. Kun sähköä kertyy yli talon tarpeen, se menee Helen Sähköverkon jakeluverkkoon muiden kulutettavaksi. Myynnin osuus näkyy euroina Neuvosten pankkitilillä.

Sähkön liikennettä voi jokainen itse seurata netin kautta Sävel-palvelusta, jonka tuotantosarakkeesta näkee tilanteen vaikka tunneittain. Sävel-palvelun lukemia seuraamalla ja vertaamalla voi myös saada vihiä kulutustottumuksien vaikutuksesta sähkönkulutukseen.

Paneelit ovat Neuvosen mukaan huolettomia, sillä ne eivät vaadi asukkailta minkäänlaista huoltoa. Lumen pitäisi sulaa tai liukua pois paneelien lasipinnoilta. Syksyn lehdet sen sijaan saattavat peittää aurinkopaneelien kennoja, mutta Kumpulassa eivät koivut ole haitaksi.

Paneelien takuu on 25 vuotta, verkkoinvertterin vähemmän. ”Paneelien kestoikä on kuitenkin laskennallinen, sillä kukaan ei ole käyttänyt paneeleja vielä niin kauan. Verkkoinvertterit puolestaan kehittyvät niin nopeasti, että niiden vaihto useammin on järkevää. Kehityshän yleensä merkitsee alhaisempaa hintaa ja suurempaa tehoa”, Neuvonen perustelee.

Eläkeläisinä Neuvoset voivat hyödyntää aurinkoenergiaa optimaalisesti. Kun aurinko kilottaa taivaalla ja ­mittari pyörii vinhasti, on aika käynnistää pesukone. Myös ruuanlaitto sujuu päiväsaikaan. Työssäkäyvien tilanne on toinen.

”Kunhan aurinkovoimaloiden varaavat järjestelmät saavat tuekseen helposti toimivat varastoivat akut, on mahdollista saada oma tuotanto omaan käyttöön lähes 100-prosenttisesti”, Neuvonen visioi.

Kumpulan talossa sekä rakennuksen suunta että kattokulma ovat optimaalisia aurinkopaneeleille. Voimala herää heti, kun aurinko nousee.

Kumpulan talossa sekä rakennuksen suunta että kattokulma ovat optimaalisia aurinkopaneeleille. Voimala herää heti, kun aurinko nousee.

Paneelit Padasjoellekin

Neuvoset hankkivat jo toukokuussa aurinkovoimalan myös kakkoskotiinsa, Padasjoen 90-vuotiaaseen entiseen kansakouluun. Koulun loiva katto sai sähköntuottajiksi 16 paneelia. Marraskuusta helmikuuhun paneelit Padasjoella ovat horroksessa. Maaliskuusta elokuun loppuun käyttösuhde on Neuvosen arvion mukaan hyvä.

Padasjoella on verkkoyhtiönä Elenia. Erillisen verkko­sopimuksen mukaan Helen ostaa Padasjoen paneelien ylimääräisen sähkön Elenian verkon kautta. Neuvonen kertoo järjes­telmän toimivan hyvin.

Rakennuksessa oli alun perin 12 tulisijaa. Puuta on kulutettu parhaimmillaan kymmenkunta kuutiota vuodessa vielä Neuvostenkin aikana, mutta lämpöpumpun hankkiminen on laskenut halkojen tarvetta. Ei puulämmityksestä ole tyystin luovuttu. Kakkos­kodin aamu alkaa aina tulen sytyttämisellä hellaan.

Talon alakerrassa on opettajan asunto, luokka, veistoluokka ja eteinen sekä yläkerrassa keittäjän asunto. ”Kyllä siellä tilaa on kahdelle ihmiselle”, Neuvonen hymyilee.

Vanhojen talojen ystävinä Neuvoset eivät ole halunneet uudistaa taloa perin pohjin, koska se on kulttuurihisto­riallisesti arvokas rakennus.

Biologin koti viheriöi ja kukkii, sillä hirsitalossa lempeä lämpötila suosii kasvejakin.

Biologin koti viheriöi ja kukkii, sillä hirsitalossa lempeä lämpötila suosii kasvejakin.

Aurinkovoimala vai uusi auto?

Neuvonen korostaa aurinkoenergian valinnan olevan pitkälti eettinen ratkaisu. ”Suomi on valinnut tien, jolla ydinvoimaa rakennetaan lisää, eikä teollisuuden sähköhuoltoa tietenkään ratkaista aurinkopaneeleilla ja tuulivoimaloilla. Mutta sähkötaloutta helpottaa, jos kotitaloudet ja julkiset laitokset käyttäisivät vaihtoehtoisia energialähteitä. Silloin järjestelmä ei myöskään ole niin haavoittuva.”

Aurinkovoimalan hankkiminen on pidempi askel ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kuin 20 ledilampun ostaminen, mutta se ei mullista vielä mitään.

”Olen odottanut, että kunnissa koulut, terveyskeskukset ja virastot varustettaisiin aurinkovoimaloin. Kuntien investointeina ne ovat pieniä, mutta eettisinä ja kannattavina investoineina merkittäviä.”

Myös yksityistalouksissa kannattaisi Neuvosen mielestä miettiä, mihin rahan laittaa. Uuden auton ostaminen on pelkkää kulutusta, mutta aurinkovoimalan hankinnassa sijoitus on osittain tallessa. Toinen kuluttaa, toinen tuottaa energiaa.

”Autoakin tietysti tarvitaan, mutta kannattaa miettiä, minkälaista”, hän pohtii.

Aurinkovoima ei tarvitse euroja yhteiskunnalta. Yksityisellä ihmisellä ei ole mitään muuta yhteiskunnan tukea kuin asennuskuluista saatava kotitalousvähennys. Asennukseen menee kolmannes hankintahinnasta, paneeleihin toinen ja verkkoinvertteriin kolmas kolmannes.

Kumpulalaiset haluavat kotikulmistaan energiakylän. Aurinkoenergia on nyt valjastettu kolmen talon energian tuotantoon.

Pientuottajaksi

  • Aurinkopaneelien tuottama sähkö on uusiutuvan energian ratkaisu kodin energian lähteeksi.
  • Sähköyhtiö ja tuottaja tekevät sopimuksen sähkön myyn­nistä. Sähköyhtiö ostaa verkkoon kytketyn aurinkovoimalan ylimääräisen sähkön pientuottajalta sähkön markkina­hintaan.
  • Paikalliseen sähköverkkoyhtiöön on aina ilmoitettava ennen pientuotannon sähköverkkoon liittämistä.
  • Paneelit kytkeytyvät verkkoon invertterillä, joka kertoo näytöltään aurinkopaneelien tuottaman energian määrän ja sen syötön verkkoon.
  • Veikko Neuvonen on tehnyt Helenin kanssa sopimuksen sekä Kumpulan omakotitalon että Padasjoen kakkos­asunnon ylimääräisen aurinkoenergian myynnistä.

Kumpulan omakotitalo

  • hirsitalo
  • valmistunut 1927 puulämmitteiseksi
  • tilaa kellarin kanssa noin 150 neliötä
  • suorasähkölämmitys 1970-luvulta
  • lämmitys on talon suurin energiakulu

Padasjoen vapaa-ajan asunto

  • hirsitalo
  • 90-vuotias entinen kansakoulu
  • tilaa 300 neliötä, josta käytössä noin 100 neliötä
  • Neuvosten kakkosasunto
  • 10–12 asteen peruslämpö ympäri vuoden ilmalämpöpumpulla tukenaan sähköpatterit
  • aurinkovoimala hyvänä apuna

Vuokraa aurinkopaneeli

Vuokraa oma nimikkopaneeli Helsingin Kivikosta!

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Aurinko­energiaa Suomen pitkästä kesästä

Helsingin Suvilahden aurinkovoimala aloitti toimintansa ­maaliskuussa 2015. Helen rakentaa lisää vastaavalla konseptilla toimivia voimaloita, ­seuraava tehdään Kivikkoon.

Korkeasaari sai aurinkopaneelit

Korkeasaaren eläintarhan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Keinoja tavoitteen saavuttamiseen ovat uusiutuvaan energiaan siirtyminen, energiankulutuksen vähentäminen ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen edistäminen.

Savolainen talo lämpiää vesisähköllä

Öljylämmitys vaihtui vaivattomaan sähkölämmitykseen omakotitalossa Savonlinnassa. Vaihto oli myös ympäristöteko, kaikki Rössin perheen käyttämä sähkö on tuotettu vesivoimalla.