Aurinkoenergia

Tehokkaasti tulevaisuuteen

  • Teksti: Laura Kosonen
  • Kuvat: Kalle Kataila
  • 14.09.2015
Kiertotaloudessa mitään ei haaskata. Kustannustehokkuus on usein myös ympäristöteko.

Aurinko tulvii sisälle Musiikkitalon valtavista lasiseinistä. Virtaa riittää myös kahdessa naisessa, jotka istahtavat kahvikupin ääreen puhumaan tulevaisuudesta. Kestävän kehityksen ja kiertotalouden asiantuntija Nani Pajunen ja Helenin vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren ovat toisilleen tuttuja jo opiskeluajoilta. Molemmille ympäristökysymykset ja ekotehokkuus ovat sydämen asioita.

”Kestävissä ratkaisuissa kyse on ennen kaikkea asenteista. Siitä, että kuluttajina tuotteen koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten ymmärrys olisi meillä selkäytimessä niin, ettei sitä tarvitse erikseen miettiä”, tiivistää Nani Pajunen.

Pajunen on koko työuransa tehnyt töitä teollisuuden ympäristöasioiden kanssa ja käsitellyt kestävän kehityksen teemoja niin suurissa yrityksissä kuin akateemisessa maailmassa. Nykyisin hän toimii kiertotalouden johta­vana asiantuntijana Sitrassa.

”Kiertotalous on kiinni ihmisen käyttäytymisestä. Siinä piilee sen helppous ja vaikeus”, Pajunen toteaa.

Maiju Westergren nyökyttelee vieressä. Helen on jo vuosia tarjonnut asiakkaille energianeuvontaa eli konkreettisia vinkkejä siihen, miten esimerkiksi kodin sähkönkulutusta voi vähentää.

”Yritysasiakkaista näissä asioissa tarvitsisivat apua  ehkä eniten pk-yritykset. Suurissa firmoissa koko prosessi on mietitty tarkkaan läpi, mutta pienemmillä siihen ei välttämättä ole voimavaroja”, Westergren pohtii.

Nani Pajusen mukaan suurissa yrityksissä on valtavasti osaamista ympäristöasioissa. Jotkut yritykset myös kouluttavat alihankkijoitaan, jolloin tieto kulkee tuotantoketjussa alaspäin.

Elinkaariajattelua oppimassa

Elinkaariajattelu on olennainen osa kestävää kehitystä. Se tarkoittaa, että ympäristövaikutuksia arvioidaan tuotteen koko elinkaaren ajalta. Uusi, kevyestä materiaalista valmistettu kuljetuskontti vähentää käytön aikaisia ympäristövaikutuksia, koska se pienentää polttoaineen kulutusta. Mutta entä jos konttia ei voi käyttöikänsä päässä kierrättää?

”Esimerkiksi aurinkopaneeleille ei ole olemassa kierrätysjärjestelmää. Aurinkoenergia on ympäristöystävällistä, mutta mitä paneeleille tapahtuu, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän? Ympäristökysymys siirtyy toiseen paikkaan”, Pajunen huomauttaa.

Pajusen mielestä yrityksillä on paljon opittavaa elinkaariajattelussa. Tuotteen koko elinkaari ympäristövaikutuksineen pitäisi huomioida jo tuotekehittelyn alkumetreillä.

Maiju Westergren kertoo, että Helenillä elinkaariajattelua on pohdittu esimerkiksi biopolttoaineiden kohdalla: millä tavoin ja mistä asti ympäristövaikutuksia mitataan?

”Elinkaariajattelu on haastavaa. Energiaa tarkasteltaessa tärkeää on myös se, että tuotteita, joiden valmistamiseen on tarvittu energiaa, käytetään oikein ja järkevästi”, Westergren huomauttaa.

On sekä ympäristön että yhtiön etu, että Helen tuottaa energiaa hyvällä hyötysuhteella: polttoaine hyödynnetään yli 90-prosenttisesti.

”Kun tuotamme sähkön ja lämmön verkkoon, meillä ei ole kontrollia sen käyttöön. Emme voi mennä kertomaan ihmisille, kuinka he saavat käyttää energiaa. Mielestäni valistuksen pitäisi aina tapahtua positiivisen kautta”, Westergren pohtii.

Hän toivoo, että ihmiset uskoisivat pienten arkisten valintojen voimaan. Tietokoneen sulkeminen käytön jälkeen tai lyhyemmän suihkun ottaminen voivat tuntua mitättömiltä teoilta, mutta ilmaston kannalta kaikki käyttämättä jäänyt energia on parasta energiaa.

Euro on tehokas konsultti

Yrityksille energiatehokkuus ja kiertotalous voivat osoittautua kilpailuvalteiksi. Kustannustehokkuus on usein myös ympäristöteko.

”Kiertotalouteen ja elinkaariajatteluun satsaaminen saattaa synnyttää ideoita, joiden avulla tuotteesta tulee ylivertainen. Kustannustehokkuutta parantamalla tullaan usein tehneeksi ympäristön kannalta hyviä asioita”, Nani Pajunen toteaa

”Monet yritykset toimivat niin kilpailluilla aloilla, ettei niillä ole varaa tuhlata mitään resurssia, esimerkiksi tuotteen valmistamiseen käytettävää energiaa. Euro on usein tehokkain konsultti”, Maiju Westergren lisää.

Jätteen hyötykäyttö hankalaa

Kiertotaloutta hidastavista asioista Pajunen ja Westergren ovat yhtä mieltä. Ympäristölainsäädäntö voi jarruttaa ympäristön kannalta hyviä hankkeita. Esimerkiksi jätelaki säätelee teollisuuden sivutuotteiden uudelleenkäyttöä.

”Toisen jäte voi olla toisen aarre. Esimerkiksi voimalaitoksilla syntyvää tuhkaa voisi hyödyntää monessa kohteessa materiaalina, mutta sen käyttöä rajoitetaan tiukasti”, Westergren huomauttaa.

Jos materiaali luokitellaan jätteeksi, sen hyödyntäminen vaatii jätteenkäsittelyluvan. Edes omasta tuotannosta syntyvää jätettä ei voi hyödyntää ilman lupaa.  Jos kyseessä on sivutuote, sen käyttömahdollisuudet  ovat laajemmat.

”Vasta käytäntö testaa lain. Ympäristöviranomaiset pohtivat luvan myöntämistä sivutuotteen käytölle”, Pajunen sanoo. Hän toivoo, että ympäristölupamenettelyä kehitettäisiin niin, että teollisten sivutuotteiden käyttö materiaalina olisi tulevaisuudessa helpompaa.

Helsinki vuonna 2050

Kestävä kehitys ja elinkaariajattelu vaativat yrityksiltä pitkäjänteistä suunnittelua. Se ei sovi kvartaalitalouden pikavoittoja haalivaan ajatteluun, jossa tulosta pitäisi syntyä joka vuosineljänneksellä.

”Vanhan vitsin mukaan energia-alan kvartaali on  25 vuotta. Investoinnit tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Meidän on mietittävä jo nyt, millaisessa kaupungissa elämme vuonna 2050”, Maiju Westergren sanoo.

Niin, millaisessa? Yrityksenä Helen on sitoutunut siihen, että energiantuotanto on hiilidioksidineutraalia vuoteen 2050 mennessä. Maiju Westergren uskoo, että energiapaletti monipuolistuu.

”Tulevaisuudessa kuluttajat osallistuvat entistä enemmän energiantuotantoon esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Kaukojäähdytysjärjestelmä mahdollistaa sen, että kiinteistöjen ylimääräinen lämpö kerätään talteen. Myös  jätevesien sisältämä lämpö hyödynnetään.”

Jo nykyisin Helsingissä tuotetaan, siirretään ja jaetaan energiaa tehokkaammin kuin monissa Euroopan suurkaupungeissa. Kattava kaukolämpöverkko on tässä avaintekijä. Toisaalta Helsinkiä on moitittu hiilen käytöstä. Tällä hetkellä noin kolmannes lämmöstä tuotetaan hiilellä.

”Me käytämme kivihiilen 90-prosenttisesti hyödyksi. Saksassa tehokkuus on 40 prosenttia. Globaalisti olisi järkevämpää sulkea ensin tehottomat laitokset, mutta energia-asioissa ei ajatella maan rajojen yli”, Westergren huomauttaa.

”Ilmastonmuutos on globaali haaste, mutta lainsäädäntö on paikallista”, Nani Pajunen vahvistaa.

Hän visioi, että vuonna 2050 Helsinki on tiiviisti asuttu eläväinen kaupunki. Kattopuutarhat lisäävät viihtyvyyttä ja tukevat paikallista ruuantuotantoa. Kaupunkikulttuurissa on totuttu kierrättämään, eikä elektroniikkaakaan osteta enää kertakäyttöperiaatteella.

”Kiertotaloudessa palveluammattien merkitys kasvaa. Miksei meillä voisi olla kännyköiden ja televisioiden korjaajia ja sellaisia laitteita, joita voi korjata?”

Maiju Westergren muistuttaa, että parhaisiin lopputuloksiin päästään, kun kaikki sitoutuvat päämäärään.

”Energia- ja materiaalitehokkuudessa meillä kaikilla on vain voitettavaa. Silloin matka kohti kiertotalousyhteiskuntaa ja kestävien ratkaisujen kaupunkia on lyhyempi.”

Nani Pajusen visiot kestävään tulevaisuuteen

Ihmiset elävät kiertotalousyhteiskunnassa, missä materiaalia ja energiaa ei hukata.

Uutta liiketoimintaa on syntynyt muun muassa paikallisen ruokatuotannon, materiaalien uudelleenkäytön sekä tavaroiden ja laitteiden korjaamisen ja huollon ympärille.

Energia tuotetaan ympäristöystävällisesti. Käytössä on laajasti tuuli-, aurinko- ja aaltovoimaa. Uusia kestäviä energiantuotantoratkaisuja selvitetään ja tutkimukseen panostetaan.

Julkaistu Helen B 2/2015

Vuokraa aurinkopaneeli

Vuokraa oma nimikkopaneeli Helsingin Kivikosta!

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Aurinko­energiaa Suomen pitkästä kesästä

Helsingin Suvilahden aurinkovoimala aloitti toimintansa ­maaliskuussa 2015. Helen rakentaa lisää vastaavalla konseptilla toimivia voimaloita, ­seuraava tehdään Kivikkoon.

Uusi kuivaus­rumpu säästää sähköä

Kuivausrumpu on kylppärin kotiapulainen. Pyykin kuivaamisen lisäksi se kerää talteen vaatenukan, joka muuten kertyisi villakoirina sängyn alle.

Pakkaspäivän energiavinkit

Talvi on parhaimmillaan. Hyödynnä pakkaspäivän helpot ja hyödylliset energiavinkit!