Ilmiöt

Tekoäly on ihmisen uusi työpari

  • Teksti: Kati Kelola
  • Kuvat:
  • 26.02.2021

Käytämme arjessa jo huomaamatta lukemattomia tekoälypohjaisia palveluita, kuten internetin hakukonetta tai auton pysäköintiavustinta. Tekoälyä voi pitää ihmisen uutena työparina, joka tekee asioita kanssamme uudella tavalla.

Kun puhutaan tekoälystä, monelle nousee ensimmäisenä mieleen futuristisia visioita roboteista, jotka palvelevat ja hoitavat meitä. Moni on nähnyt netissä myös ällistyttäviä videoklippejä, joissa kaksijalkaiset ihmisrobotit heittävät voltteja tai koiraa muistuttavat nelijalkaiset oliot kävelevät puistossa.

Näitäkin tekoälyn avulla saa aikaiseksi, mutta valtaosin kyse on paljon arkisemmasta. Älykäs teknologia ympäröi meitä kodeissa ja työpaikoilla jo nyt ilman, että erityisemmin rekisteröimme sitä.

Kun katsomme Netflixiä tai YouTubea tai kuuntelemme musiikkia Spotifystä, älykkäisiin järjestelmiin perustuvat algoritmit suosittelevat lisää samantyyppisiä sarjoja tai kappaleita. Jos tägäämme kavereitamme Facebookissa, kasvojentunnistusalgoritmit oppivat tunnistamaan kasvot. Älyjääkaappi mittaa laitteen energiatehokkuutta ja tulevaisuudessa osaa yhä useammin tehdä ruokatilauksia. Älyautot auttavat navigoinnissa ja pysäköinnissä ja tekevät liikkumisesta turvallisempaa.

Tekoäly muuttaa maailmaa

”Me elämme järjettömän mielenkiintoista aikaa”, sanoo yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden osastolta.

”Olemme mukana ihmiskunnan historian suuressa yhteiskunnallisessa muutoksessa ja pääsemme todistamaan, miten se tapahtuu.”

Rusanen näkee älykkääseen tietojenkäsittelyyn ja robotiikkaan liittyvät keksinnöt jatkumona työkalujen ja -välineiden historialle.

”Kyse on myös samanlaisesta asiasta kuin silloin, kun ihminen alkoi kesyttää kotieläimiä”, Rusanen sanoo.

”Tekoäly on kuin uusi työpari. Se tekee asioita uudella tavalla yhdessä meidän kanssamme.”

Tiukasti ottaen tekoälyjärjestelmät ovat toistaiseksi vain vähän tavallista älykkäämmillä ominaisuuksilla varustettuja tietokoneohjelmistoja. Olemme vasta kehityksen alkuvaiheessa.

”Parhaimmat algoritmit ovat suhteellisen oppimiskykyisiä. Suurin osa perusalgoritmeista on vain tilastomatematiikkaa, todennäköisyyslaskentaa.”

Algoritmi on kuin resepti, lista ohjeita, joita tietokone seuraa. Se toteuttaa ohjeet listan mukaisessa järjestyksessä, kuten ne on kirjoitettu.

Tällä hetkellä tekoäly on parhaimmillaan tehtävissä, jotka vaativat laskentavoimaa ja isojen aineistojen käsittelyä. Niissä ihminen häviää koneelle.

”Emme kykene käsittelemään massiivisia aineistoja samassa mittakaavassa kuin kone ja löytämään niistä säännönmukaisuutta.”

Tietokone voittaa ihmisen jo šakissa. Mutta asioissa, jotka vaativat syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä, asioiden välisten kytkösten löytämistä tai tarkoituksenmukaisuuden näkemistä, ihminen vie voiton koneesta.

Myös motoriset tehtävät, kuten tavoitteellisen liikesarjan suorittaminen, ovat osoittautuneet erityisen hankaliksi ohjelmoida. Voileivän tekeminen tai hedelmän poimiminen ovat tekoälylle vaikeampia kuin šakki.

Koneet eivät myöskään pysty tekemään valintoja, joita ihminen ei ole niihin ohjelmoinut.

Esimerkiksi robotti-imuri pystyy kyllä imuroimaan ja kehittymään sille annetun tehtävän suorittamisessa, mutta se ei pysty itse valitsemaan, imuroiko se tänään pölyjä vai lähteekö sittenkin kahville, Rusanen sanoo.

”Itsenäisten päätösten teko on tiedonkäsittelyn näkökulmasta todella monimutkainen kyky.”

Sen keksiminen, miten koneet tai tietokoneohjelmat voisivat itse asettaa päämääriä, on Rusasen mukaan tekoälytutkimuksen Graalin malja.

Suomessa kehitteillä kansallinen tekoälyohjelma

Jo nyt näkee palvelurobotteja terveyskeskusten auloissa ja hotellien vastaanotossa.

Merkittävimmillään tekoälyyn pohjautuvat järjestelmät ovat tiedonkäsittelyavustajina, Rusanen sanoo. Ne tekevät analyysejä, jäsentävät dataa ja laskevat ennusteita. Niillä voi hallita valtavia tietomassoja.

”Yhteiskunta on tällä hetkellä murroksessa. Koneellista tiedonkäsittelyä käytetään kaikilla sektoreilla, joissa tarvitaan tietoa päätöksenteon tueksi.”

Data-analytiikkajärjestelmiä käytetään monin tavoin terveydenhuollossa ja verotuksessa. Esimerkkinä Rusanen mainitsee Kelan. Se kehittää koko ajan uusia menetelmiä voidakseen käsitellä tehokkaammin valtavia asiakirjamassoja.

Parhaillaan Suomessa on kehitteillä kansallinen tekoälyohjelma, AuroraAI-hanke, jonka on tarkoitus valmistua 2022. Kyse on tekoälyavusteisesta neuvontapalvelusta, josta kansalainen saa ”yhdeltä luukulta” verkosta suosituksia erilaisiin elämäntilanteisiin auttavista palveluista. Jos vaikkapa etsii uutta työtä, AuroraAI ohjaa oikeiden palveluiden pariin.

Helen satsaa tekoälyn hyödyntämiseen

Myös Helen on satsannut tekoälyn hyödyntämiseen viimeisen parin vuoden aikana, Helenin data- ja tekoälykehityksestä vastaava Mikko Muurinen sanoo.

Älypohjaisilla ratkaisuilla pystytään esimerkiksi optimoimaan sähkön- ja lämmöntuotantoa ja -kulutusta niin, että päästään kohti hiilineutraaliuden tavoitetta.

”Mitä paremmin ymmärrämme kulutusta, sitä paremmin osaamme minimoida polttoaineen tarpeen ja sitä myötä pienentää päästöjä sekä ilmastovaikutuksia.”

Ennakoimalla sään vaihteluita ja niihin liittyviä tarpeita älykkään analytiikan avulla voidaan varmistaa, että sähköä riittää kaikille mutta sitä ei tuoteta liikaa eli yli tarpeen.

”Meillä on hyvin erityyppisiä asiakkaita. He voivat olla kiinnostuneita esimerkiksi hiilijalanjäljestä, hinnoista tai sähköautoista. Pystymme palvelemaan heitä kaikkia entistä paremmin.”

Asiakkaat saavat analytiikan tuottamaa tietoa omaan käyttöönsä. Oma Helen -sovelluksen ja Helenin verkkosivujen kautta he voivat jo saada raportteja omasta energiankulutuksestaan.

”Tulevaisuudessa siellä voi olla tietoa siitä, miten omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää tai miten oma kulutus vertautuu vastaavanlaisissa kiinteistöissä ja profiileilla oleviin asiakkaisiin eli millä tasolla oma energiankäyttö on.”

Tekoälyn datalla elinkaarensa lopussa tai rikkoutumassa olevat komponentit voidaan tunnistaa ajoissa ja tehdä ennakoivaa kunnossapitoa sekä varmistaa, että energia kulkee saumattomasti.

Tekoälyn rooli on Helenille Muurisen mukaan tulevaisuudessa erittäin merkittävä.

Energiantuotanto hajautuu yhä enemmän. Muutaman voimalaitoksen sijaan energiavirrat monituhatkertaistuvat erilaisten tuotantomuotojen, kuten kotien katoilla olevien aurinkopaneelien, yleistymisen myötä.

”Sellaista energiajärjestelmää ei pysty yksittäinen energiavalvomo seuraamaan yhtä tehokkaasti kuin kone. Tekoäly on tärkeässä roolissa siinä, että optimoidaan tuhansien tuotantopaikkojen dataa.”

Myös kysynnässä tapahtuu samanlainen moninaistuminen, Muurinen sanoo.

”Esimerkiksi älykiinteistöjen osalta pääsemme miettimään asiakkaiden kanssa ihan eri tavalla, miten sitä energiaa kulutetaan.”

Suurin kehitys ennustavissa algoritmeissä

Tekoälyn kehittämisen tavoitteet ovat tällä hetkellä arkisissa, ihmistä auttavissa ja työtä sekä arkea helpottavissa menetelmissä, yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen sanoo.

Hän ei usko, että kuluttajatuotteissa tulee ihan lähivuosina toista yhtä mullistavaa keksintöä kuin älypuhelin. Jossain vaiheessa ennustettiin, että autonomiset ajoneuvot olisivat todellisuutta jo piankin, mutta ne tullevat yleistymään vasta 2050-luvulla.

Seuraavan viiden vuoden sisällä suurin kehitys nähdään Rusasen arvion mukaan ennustavissa algoritmeissa.

Yhteiskunnassa kehitys tulee näkymään muun muassa älykaupunkeina, joissa liikkumista ohjaavat älykkäät liikenteenohjausjärjestelmät.

Terveysdatasta voitaisiin ennakoida sitä, millaisia terveysriskejä henkilöllä on tulevaisuudessa. Hoitosuunnitelmalla vaikutettaisiin asiaan niin, että parhaassa tapauksessa sairastuminen vältettäisiin kokonaan.

Avainsanat

ilmiö

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kiertotalous on oikeasti vanha, tuttu asia, mutta mitä se tarkoittaa?

Kiertotalouden ratkaisuilla säästetään maapallon resursseja, turvataan luonnon moni­muotoisuutta ja siirrytään kohti hiilineutraalia elämäntapaa. Kiertotalousajattelu vahvistaa meille ihmisille tärkeitä arvoja, kuten yhteisöllisyyttä sekä merkityksellistä suhdetta ruokaan ja tavaraan.

Kaikki mitä olet halunnut tietää ukkosesta – ja vähän enemmänkin

Tätä lukiessasi maapallolla on käynnissä yli 2 000 ukonilmaa. Joka sekunti välähtää noin sata salamaa. Kesällä Suomessakin ukkostaa lähes päivittäin jossain päin maata. Mitä tiedämme ukkosesta?

Kaikki mitä olet halunnut tietää hiilidioksidista – ja vähän enemmänkin

Hiilidioksidi on aikamme suuria puheenaiheita, ja syystä. Mutta mitä se on ja mihin kaikkeen sitä voi käyttää nyt ja tulevaisuudessa?