Jäähdytys

Ilmasto lämpenee, jäähdytystarve kasvaa

  • Teksti: Samuli Kotilainen
  • Kuvat: iStock
  • 13.05.2016
Ilmaston lämpeneminen merkitsee Suomessa kesäisin selvää jäähdytystarpeen kasvua. Energiatehokas kaukojäähdytys on nousemassa merkittävään rooliin tulevaisuuden jäähdytysratkaisuissa.

Kaupunkialueilla voi olla selvästi lämpimämpää kuin maaseudulla.

Ilmastonmuutos etenee huolestuttavaa vauhtia. ”Ilmasto lämpenee Suomessa jopa noin 0,4 astetta aina 10 vuodessa”, kertoo ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela Ilmatieteenlaitokselta. Suomen vuosikeskilämpötila on noussut jo yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälin jälkeen, eikä lämpenemisen loppua ole näkyvissä.

”Pariisin ilmastokokouksen jälkeen olen toiveikas, että nyt ryhdytään todellisiin toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Toivottavasti maailma herää, ja saamme hillittyä pahimpia seurauksia”, sanoo Ruuhela. ”Nyt on kuitenkin myöhäistä estää muutos kokonaan ja sen vuoksi meidän on myös pakko varautua tuleviin muutoksiin – miten suuriin, se riippuu ilmastonmuutoksen hillintätoimien tehokkuudesta”, hän toteaa.

Yksi muutoksista on se, että rakennusten jäähdyttämiseen joudutaan Suomessa kiinnittämään huomiota aivan eri tavalla kuin aiemmin.

Uudet talot tiiviitä

Suomessa tarvitaan jatkossakin lämmitystä enemmän kuin jäähdytystä, mutta jälkimmäisen tarve nousee merkittävästi. Ilmatieteenlaitoksen mallinnusten mukaan ilmastonmuutos yksinään lisää jäähdyttämisen tarvetta Suomessa noin 30 prosenttia tulevina vuosikymmeninä.

Sen lisäksi jäähdytystarvetta kasvattaa niin sanottu lämpösaarekeilmiö. Rakennukset keräävät ja varastoivat hyvin auringon lämpöä, ja kaupunkialueilla voi siksi olla selvästi lämpimämpää kuin ympäröivällä maaseudulla. Joissain säätilanteissa lämpötilaero voi olla jopa kymmenen astetta.

”Asiaan vaikuttavat myös uudet tiukemmat rakennusmääräykset, jotka parantavat rakennusten lämpöeristystä”, kertoo johtaja Maiju Westergren Heleniltä. ”Kun aurinko paistaa ikkunoista sisään, lämpö ei siirry tiiviimmistä taloista aiempaan malliin ulos. Sen seurauksena jäähdytystarve kasvaa.”

Kaikki nämä muutokset saavat aikaan sen, että jäähdytyksen tarve kasvaa Suomessa merkittävästi. Kyse voi olla yllättävän vakavasta asiasta.

Helleaalto voi jopa tappaa

Vuonna 2003 Euroopassa rikottiin lämpöennätyksiä. Kesä oli ilmeisesti kuumempi kuin kertaakaan noin 500 vuoteen. Tilanne kärjistyi elokuussa, kun esimerkiksi Ranskassa lämpötilat nousivat viikoksi yli 40 asteeseen.

Tällaiseen ei ollut totuttu eikä varauduttu, ja seuraukset olivat murheelliset. Arvioiden mukaan Euroopassa kuoli helleaallon vuoksi yli 70 000 ihmistä. Yksin Ranskassa helteisiin menehtyi jopa 15 000 ihmistä.

”Vuonna 2003 herättiin siihen, miten tärkeää on huolehtia jäähdytyksestä ja huomioida erityisesti riskiryhmien tarpeet”, toteaa Ruuhela, joka parhaillaan tutkii ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia. Ongelma koskee myös Suomea. Esimerkiksi vuoden 2010 helleaalto aiheutti täällä noin 300 ylimääräistä kuolemaa.

Ruuhela kertoo, että selvimmin helleaallot näkyvät kuolleisuuden kasvuna yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Helleaalloista kärsivien joukossa on lisäksi henkilöitä, joilla on kroonisia sairauksia. ”Kuolleisuuteen verrattuna on myös helposti kymmenkertainen määrä ihmisiä, joiden oireet pahentuvat helteiden vuoksi”, Ruuhela muistuttaa. Fyysisesti raskas työ kuumassa on myös riskialtista.

Ongelmia tulee erityisesti silloin, kun helteet jatkuvat vähintään kolme päivää – varsinkin, jos yöt ovat kuumia ja ilman kosteus korkea. Kun ilmastonmuutoksen myötä helleaalloista tulee entistä kuumempia ja pidempiä, jäähdytyksen merkitys mukavuustekijänä ja ihmisten terveydessä kasvaa.

Miten jäähdyttää fiksummin?

”Jäähdytyksen järjestämiseen en meteorologina pysty ottamaan muuta kantaa kuin sen, että se pitäisi tehdä mahdollisimman energiatehokkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, sanoo Ruuhela.

Perinteisten jäähdytyslaitteiden haaste on se, että ne hukkaavat talteen otetun lämpöenergian ulkoilmaan. Fiksumpia ja tehokkaampia ratkaisuja on kehitetty ja niitä otetaan käyttöön ympäri maailman. Suomessa ollaan kehityksen eturintamassa kaukojäähdytystekniikalla, jota Helen on tarjonnut Helsingin kantakaupungin alueella jo yli kymmenen vuoden ajan.

Kaukojäähdytys toimii samalla periaatteella kuin kaukolämmitys, mutta verkossa siirretään kuuman sijasta kylmää vettä. Kun rakennuksia kaukojäähdytetään, poistettava lämpö sitoutuu jäähdytysverkon paluuveteen. Helen ottaa tämän lämmön talteen, ja vesi palaa kylmänä takaisin kiertoon. Pelkästään Helsingissä saadaan näin talteen niin paljon aurinkoenergiaa, että se vastaa 30 jalkapallokentällistä aurinkokeräimiä.

Tehokkuutta lisää kolmoistuotantojärjestelmä, jossa tuotetaan samanaikaisesti lämpöä, sähköä ja jäähdytystä.

”Tällaisessa järjestelmässä energiaa ei hukata, vaan sitä voidaan tehokkaasti siirtää, kierrättää ja jopa varastoida”, selittää Westergren. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin käyttöveden lämmitystä hoidetaan usein kesäisin suurelta osin kaukojäähdytysverkon kierrätyslämmöllä.

Ilmastonmuutoksen myötä tarve sekä jäähdytykseen että energian säästämiseen kasvaa, joten tällaiset tehokkaat ratkaisut yleistyvät. Helmikuussa EU-komissio julkaisi lämmitys- ja jäähdytysstrategian, jossa nostettiin esille juuri kaukojäähdytyksen ja -lämmityksen sekä kolmoistuotannon mahdollisuudet kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Westergren kertoo, että Suomessa monet suuret kaupungit ovat suunnittelemassa tai toteuttamassa kaukojäähdytystä. Kun ilmastonmuutos etenee, tällaisista tehokkaista jäähdytysjärjestelmistä voi pian tulla ihmisille yhtä tuttuja kuin kaukolämmityksestä.

Kysy lisää!

Kiinnostuitko kaukojäähdytyksestä? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Huippu­tehokasta energian­kierrätystä

Katri Valan puiston alla sijaitsee maailman suurin yhdistetty lämpö- ja jäähdytyslaitos. Toimintaidea on nerokas.

Kaukolämpö lämmittää Helsingin

Kaukolämpö on yhä tuntematon asia suuressa osaa Eurooppaa. Kiinnostus Helenin kauko­lämpö-­ ­ja kaukojäähdytysverkon kaltaisia ­hajautettuja ­ja energiatehokkaita järjestelmiä kohtaan on ­kuitenkin kasvamassa.

Uusi kuivaus­rumpu säästää sähköä

Kuivausrumpu on kylppärin kotiapulainen. Pyykin kuivaamisen lisäksi se kerää talteen vaatenukan, joka muuten kertyisi villakoirina sängyn alle.