Aurinkolämpö ja maalämpö lämmittävät koulun
Sakarinmäen peruskoulussa kestävä kehitys ja uusiutuva energia ovat nivoutuneet luontevaksi osaksi tavallista arkea.
"Mennään katsomaan niitä", Sakarinmäen peruskoulun kahdeksasluokkalaiset Axel Huopaniemi, Lauri Saario ja Lukas Virtala lupautuvat opastamaan, kun tulee puhetta koulun lämmitysjärjestelmään kuuluvista aurinkopaneeleista.
Helsingissä, Östersundomissa sijaitseva koulurakennus on lämmennyt enimmiltä osin uusiutuvalla energialla koko heidän peruskouluaikansa, eivätkä aurinkokeräimet tai syvälle maan uumeniin ulottuvat maalämpöputket tunnu nuorista mitenkään erityisiltä asioilta.
Kyseessä on kuitenkin Suomessa uraa uurtava hybridilämmitysjärjestelmän pilottihanke, jossa pääosa lämmityksestä tuotetaan uusiutuvalla energialla.
Tästä syystä Sakarinmäen peruskoulu on myös valittu yhdeksi Suomen sadasta koulutusalan innovaatiosta HundrEDiin, joka on osa itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Sen tarkoituksena on löytää erilaisia opetusinnovaatioita ja jakaa kertynyttä tietoa maksutta opettajille kaikkialle maailmassa.
Järjestelmä osana opetusta
Sen lisäksi, että 85 prosenttia Sakarinmäen peruskoulun tarvitsemasta lämmöstä saadaan auringosta ja maalämmöstä, hybridijärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään myös opetuksessa kullekin ikäluokalle sopivalla tavalla.
"Ruokalassa olevalta tv-ruudulta näkyy lämmönkulutus ja tapa, jolla lämmitykseen tarvittavaa energiaa kulloin-
kin tuotetaan", kahdeksasluokkalainen Lauri Saario mainitsee.
Helenin toimittamista näytöistä näkyy myös ulkolämpötila ja se, miten monta uusiutuvalla energialla lämmitettyä suihkua kulloinkin on saatavilla. Rehtori Kaisa Alanne kertoo, että etenkin pienimmät oppilaat seuraavat innokkaasti näyttöjen tietoja.
"Me kasiluokkalaiset olemme käyttäneet lämmitysjärjestelmästä saatuja tietoja esimerkiksi fysiikan lämpöopin tai tilastomatematiikan laskuissa", Lukas Virtala kertoo.
Kahdeksannella luokalla oppilaat laativat biologiassa ympäristöraportin, jossa he pohtivat ekologisuutta laajasti. "Tutkielmassa huomioidaan omat arkiset valinnat, kuten vaatetus ja ruoka sekä konkretisoidaan aihetta pohtimalla vaikka sitä, miten lämpöä tuotetaan kotona ja koulussa", sanoo Outi Pohjolan-Pirhonen, 7.–9.-vuosiluokkien biologian, maantiedon ja terveystiedon opettaja.
Lisäksi tänä vuonna 8.-luokkalaiset tekevät koulustaan esittelyvideon. "Siinä kerrotaan, millainen koulumme on. Mukana on myös osio lämmitysjärjestelmästä ja sen teknologiasta", Axel Huopaniemi selittää.
Koulussa tehdään asioita myös yli vuosiluokkarajojen. Esimerkiksi 7.-luokkalaiset laativat 5.-luokkalaisille tehtäväradan, joka kiertää ulkona muun muassa aurinkokeräinten ja maalämpöputkistojen luona olevilla rasteilla.
"Nuoremmat suunnistavat ja ratkovat eri rastien tehtäviä tabletin avulla. Esimerkiksi voidaan miettiä sitä, miten maalämpöputkisto ulottuu yhtä syvälle kuin mitä Pariisin Eiffel-tornilla on mittaa", Outi Pohjolan-Pirhonen kertoo.
Kestävästi läpi peruskoulun
Sakarinmäen peruskoulun toimintasuunnitelmassa määritellään ympäristötietoisuuden tavoitteet. Esimerkiksi uusiutuvaa energiaa käsitellään niin, että se liittyy laajempaan kokonaisuuteen ja oppilaiden syvempi ymmärrys ympäristöstä lisääntyy.
"Tätä teemme osallistavasti, eli huomioimme myös oppilaiden kiinnostuksen kohteet", Kaisa Alanne kertoo. Oppilaat ovat itse nostaneet esiin muun muassa roskaamisen vähentämisen ja biojätteiden lajittelun sekä suunnitelleet siivouspäivää ja kukkien istuttamista koulun piha-alueille.
"Lapset ja nuoret ymmärtävät koulumme kestävän kehityksen tavoitteet laajempana asiana kuin pelkän lämmitysjärjestelmän kautta, mikä onkin tavoitteemme", Outi Pohjolan-Pirhonen huomauttaa.
Tarkoituksena on, että kestävä kehitys olisi arkipäiväistä ja että tällainen ajattelutapa automatisoituisi. "Siksi se on mukana eri oppiaineissa jatkuvasti, eikä erillisinä teemaviikkoina", Pohjolan-Pirhonen tarkentaa.
Myös oppilaiden vanhemmat ovat pitäneet tärkeänä alueen uusiutuvan energian ratkaisuja sekä ympäristöä huomioivaa opetusta. "Oppilaat kuulemma keskustelevat kotona esimerkiksi biojätteiden lajittelusta ja roskaamisesta tiukkaankin sävyyn", Alanne hymyilee.
Kestävä kehitys on kirjattu koulun toiminta- ja opetussuunnitelmaan laaja-alaisesti: "Se on esillä koulun arjessa uusiutuvan energian lisäksi kulttuurisena ja sosiaalisena näkökulmana; me tuhlaamme lämpöä vain toisillemme", Alanne täsmentää.
Uusiutuvaa energiaa 1 000 MWh vuodessa
Sakarinmäki on Helenin pilottihanke, jossa testataan uudenlaisia energiaratkaisuja. Koulukeskuksen uusiutuvan energian lämmitysratkaisun muodostavat maalämpö, aurinkolämpö, lämpökeskus ja lämmön varastointi. Hybridilämmitysjärjestelmää alettiin rakentaa koulun laajennuksen yhteydessä vuonna 2013, eli täydessä toiminnassa järjestelmä on ollut nyt kolme vuotta. "Tällä hetkellä lämpöpumppu ja aurinko tuottavat yhdessä 85 prosenttia koulun tarvitsemasta lämmitysenergiasta, eli noin 1 000 megawattituntia vuodessa", laskee investointipäällikkö Jaakko Tiittanen Helenistä.
16 aurinkokeräimen yhteispinta-ala on 160 neliömetriä ja tuotantoteho 150 kilowattia. Noin 300 metrin syvyyteen porattuja maalämpökaivoja on 21, ja niiden mitoitusteho on 275 kilowattia. Öljyä tarvitaan vuosittain noin 100 000 litraa vähemmän kuin ennen hybridijärjestelmään siirtymistä, ja siihen turvaudutaan kylmimpinä pakkaspäivinä.
"Päästöt ovat vähentyneet. Vuotuinen öljynkulutus on ollut nyt noin 18 000 litraa, eli vajaa säiliöllinen vuodessa. Lisäksi nykyään koululla käytettävä öljy on uusiutuvaa öljyä", Tiittanen kertoo.