Energia kiertää
Ihmiset ovat tärkeä ekosysteemin pala ja aktiivinen osa tulevaisuuden energiajärjestelmiä.
Maalla vai kaupungissa? Rintamamiestalossa, rivitalohuoneistossa vai kerrostalokodissa? Asuinpaikan valintaan vaikuttaa moni asia: elämäntilanne, työ, perhesuhteet, talous tai vaikkapa ekologinen näkemys. Kun asumisen tarpeet ja odotukset kohtaavat, asunto muuttuu kodiksi.
Suuri osa suomalaisista asuu kerrostaloissa pienissä ja suurissa kaupungeissa. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, ja valtaosa maailman ihmisistä elää suomalaisten tavoin kaupungeissa. Niissä asutaan, työskennellään ja liikutaan enemmän kuin koskaan.
Tavallisena arkipäivänä kaupunkien kadut täyttyvät ihmisistä. Ihmiset liikkuvat kauppojen, toimistojen, työpaikkojen ja kotien välillä. Jossain tehdään ruokaa, toisaalla rakennetaan uusia energiatehokkaita taloja tai korjataan autoja. Kaduilla näkyvän elämän taustalla liikkuu välttämätön mutta näkymätön energia, jota ilman nykyajan ihmisen on lähes mahdotonta elää ja toimia.
On selvää, että tulevaisuuden suuri energiamurros tapahtuu kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Siksi kaupunkien toiminnalla ja kaupunkilaisten valinnoilla on erityisen suuri vaikutus ilmastonmuutokseen.
Hukkalämmöt kiertoon
Talvella on kylmä, tuulee ja sataa räntää tai lunta. Kesällä nautitaan lämmöstä, ja joskus sateiden lisäksi jopa helteestä ja poutapilvistä.
Päivisin elämän pyörät pyörivät vilkkaammin, öisin on hiljaisempaa.
Energiantarve vaihtelee vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan, sääolosuhteista puhumattakaan. Lämmitystä ja jäähdytystä tarvitaan usein samaan aikaan, mutta eri tarkoituksiin. Ihmiset palelevat pakkasella, jos lämmitys ei toimi, mutta samaan aikaan konesaleja pitää jäähdyttää.
Bittien käytön tuottama hukkalämpö on hyvä kiertotalouden raaka-aine: se voidaan kierrättää ja jalostaa kotien lämmöksi, kun energiaverkot on kytketty älykkäästi osaksi kaupunkirakennetta.
”Kaupungissa syntyy ja liikkuu paljon energiaa, jolle yksittäisessä kohteessa ei aina ole luontevaa käyttöä. Energiaa ei tietenkään kannata hukata, vaan se pitää kierrättää hyödynnettäväksi edelleen toisaalla”, muistuttaa Helenin myynnistä ja asiakaspalvelusta vastaava johtaja Marko Riipinen. Hän näkee ylijäämälämpöjen hyödyntämisessä edelleen huimaa kasvupotentiaalia. Energiavirtoja tehokkaasti kierrättämällä ja valmiita verkostoja hyödyntäen voidaan ylimääräistä energiaa kierrättää tehokkaasti ympäri kaupunkia.
Hukka hyödyksi
Helsinki on kiertotalouden ja hukkalämpöjen hyödyntämisen malliesimerkki niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Kaupunkien jätevedet virtaavat puhdistettuna vesistöihin, mutta lämpöenergian ne vievät mukanaan. Helsingissä asia on ratkaistu toisin. Puhdistetun jäteveden lämpötila pitää nimittäin sisällään suuren potentiaalin: jalostamalla siitä saa käypää kaukolämpöenergiaa.
Teknisesti tämä tarkoittaa Sörnäisissä kallioiden alla sijaitsevaa valtavaa, maanalaista lämpöpumppulaitosta, jossa puhdistetun jäteveden matala lämpötila nostetaan kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Sama periaate toimii kaukojäähdytyksessä: se kerää tehokkaasti talteen kiinteistöissä olevaa ylijäämälämpöä ja kierrättää sen edelleen takaisin kaukolämpöverkkoon.
Tulevaisuudessa kesäaikaankin hyödynnetään yhä enemmän erilaisia pienempiä ja matalampitasoisia lämmön lähteitä, puhdistetun jäteveden hukkalämmön lisäksi aurinkolämpöä sekä kiinteistöistä ja konesaleista talteen otettavaa hukkalämpöä. Kesähelteelläkin tarvitaan lämpöä käyttöveden, esimerkiksi suihkuveden, lämmittämiseen.
”Kaupungissa syntyviä ylijäämälämpöjä voidaan erinomaisen hyvin hyödyntää edelleen jalostaen kaukolämpöjärjestelmässä. Jopa niin, että kesäisin ei muuta lämmitystä tarvitakaan, vaan kaikki kesän lämmöntarve voidaan kattaa kokonaan kierrätyslämmöillä. Jo nyt lähes puolet Helsingin kesäajan lämmityksestä tehdään näin”, Riipinen kertoo.
Päästöt kuriin
”Ihmiset ja järjestelmätason valinnat ovat tärkeimmissä rooleissa myös tulevaisuudessa”, Marko Riipinen muistuttaa. Erilaisilla energiakumppanuuksilla ja älykkäällä verkostolla energiat saadaan kiertämään yhä uudelleen ja uudelleen.
Puhdistetun jäteveden hukkalämpöä on hyödynnetty Helsingissä jo yli kymmenen vuotta. Uusimpana innovaationa on rakennusten älykkään talotekniikan mahdollisuuksien hyödyntäminen aurinkolämmön kierrättämiseen: Helsingin Kalasatamaan suunnitellaan kokonaista korttelia, jonka rakennusratkaisuissa maksimoidaan jo suunnitteluvaiheessa aurinkoarkkitehtuuri, muun muassa ikkunapintojen kautta käytettävissä olevan aurinkolämmön hyödyntäminen. Samalla kiinteistöjen sisälämpötilat pidetään vuoden ympäri miellyttävinä ja terveellisinä.
Tärkeintä uusissa ratkaisuissa on, että ne vähentävät osaltaan merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja tukevat tavoitetta kohti ilmastoneutraalia energian tuotantoa.
”Helsinki kasvaa, ja tarvitsemme uusia innovaatioita. Helen on kaupungin kestävässä kasvussa aktiivisesti mukana. Helenin ennakkoluulottomia ratkaisuja kannattaa toki toteuttaa muuallakin”, Riipinen toteaa.
Lisää lämpöpumppuja
Helsingissä lämpöpumppujen avulla tuotetaan jo merkittävä määrä uusiutuvaa kaukolämpöä ja valtaosa jäähdytyksestä. Uutta valtavaa lämpöpumppulaitosta rakennetaan parhaillaan ydinkeskustaan, Esplanadin puiston alla olevaan luolaan. Uusilla lämpöpumpuilla korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmön tuotannossa. Investointi vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä noin 20 000 tonnia vuodessa.
