Artikkeli / 19.12.2016

Kaukolämpö lämmittää Helsingin

Kaukolämpö on yhä tuntematon asia suuressa osaa Eurooppaa. Kiinnostus Helenin kauko­lämpö-­ ­ja kaukojäähdytysverkon kaltaisia ­hajautettuja ­ja energiatehokkaita järjestelmiä kohtaan on ­kuitenkin kasvamassa.
Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Getty Images

Kaukolämmöllä on merkittävä asema kylmässä Pohjolassa sekä itäisessä ja keskisessä Euroopassa. Koko Euroopan lämmitystarpeesta kaukolämmöllä hoidetaan kuitenkin vain noin 12 prosenttia. Meidän mantereemme lisäksi lämmitysmuodolla on jalansijaa paikoitellen Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikassa.

EU:n pohjoisimmassa pääkaupungissa ollaan vaikuttavissa 90-90-90-lukemissa. Helsingin rakennuksista yli 90 prosenttia lämpenee kaukolämmöllä. Yli 90 prosenttia kaukolämmöstä valmistetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Kolmas ysikymppinen tulee siitä, että tuotanto pyörii reilusti yli 90 prosentin hyötysuhteella.

Kaukolämpötoimialan kansainvälisen organisaation IDEA:n (International District Energy Association) puheenjohtajan Rob Thorntonin mukaan Helsingin kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmä tunnetaan hyvin myös maamme rajojen ulkopuolella.

”Helsingin järjestelmä on ehdottomasti hienoimpia energiatehokkuudeltaan, toiminnan laajuudeltaan ja luotettavuudeltaan.”

Yhdysvaltalainen Thornton arvostaa myös sitä, että Helen lämmittää ja jäähdyttää täysin markkina- ja asiakaslähtöisesti, ilman viranomaisten tukia tai pakottavia velvoitteita liittyä kaukolämpöön. Helsingissä toimitaan tässä suhteessa toisin kuin esimerkiksi monissa muissa Euroopan maissa.

Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava, että kaukolämpöjärjestelmät eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, sillä ne aina räätälöity kunkin kaupungin erityisolosuhteisiin. Kaupungit eroavat toisistaan muun muassa ilmasto-olosuhteiltaan, kooltaan, rakennuskannaltaan sekä energia-alaa ohjaavalta lainsäädännöltään. Alueiden tai kaupunkien keskinäinen vertailu on monesti turhaa.

Energiavirrat tehokkaasti talteen

Rob Thorntonin kanssa samoilla linjoilla on myös ­Werner ­Lutsch, saksalaisen kaukolämpö-, kaukojäähdytys-, yhteis­tuotanto- ja energiatehokkuus­organisaatio AGFW:n ­toimitusjohtaja.

”Helsingin järjestelmässä on ainutlaatuista muun muassa energiatunneleiden hyödyntäminen. Maan alla on 65 kilometrin putkisto. Helen käyttää tunneleitaan järkevästi myös kaukojäähdytykseen, minkä ansiosta Helsinki on nopeasti löytänyt paikkansa kaukojäähdytyksen johtavien kaupunkien joukossa Euroopassa”, Lutsch kertoo.

Helsingin järjestelmässä kaukolämmityksen lämpöenergiaa käytetään myös jäähdytyksessä – ja päinvastoin: kaukojäähdytyksen paluuverkon lämpöä käytetään hyväksi kaukolämmön tuotannossa. Järjestelmässä hyödynnetään ylipäätään laajasti erilaisia hukkalämpöjä ja sellaisia energiavirtoja, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä.

Helenillä on neljä suurta sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitosta ja 13 lämpökeskusta. Helenin ylpeydenaiheisiin kuuluu myös esimerkiksi lajissaan maailman suurin lämpöpumppuvoimalaitos Katri Vala, jossa lämmönlähteenä on puhdistettu jätevesi.

Helen on määritellyt tavoitteekseen saavuttaa energiantuotannossaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.

Energiantuotannossa maakaasulla ja kivihiilellä on vielä tällä hetkellä merkittävä rooli. Biopolttoaineet tulivat kivihiilen kaveriksi tänä vuonna. Lisäksi Helenillä on käynnissä laaja ohjelma uusien energiantuotantotekniikoiden ja vaihtoehtoisten polttoaineratkaisujen selvittämiseksi.

Kaukolämpö tehokkaampi kuin kiinteistökohtaiset ratkaisut

Myös Euroheat & Powerin, alan eurooppalaisen organisaation toimitusjohtaja Paul Voss kehuu Helsingin lämmitysjärjestelmän tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Hänen mielestään kaukolämmöllä on Euroopassa paljon kasvupotentiaalia – ja Helsinki voi toimia tällöin hyvänä esimerkkinä.

Vossin mukaan kaukolämmöllä on tärkeä rooli kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Keskitetty lämmittäminen on monin verroin energiatehokkaampaa kuin läntisessä ja eteläisessä Euroopassa yleinen talokohtainen lämmittäminen.

”Jos kaukolämmityksen nykyinen osuus tuplaantuisi, niin hiilidioksidipäästöt pienenisivät 517 miljoonaa tonnia vuodessa. Määrä vastaa 9,3 prosenttia Euroopan vuotuisista hiilipäästöistä.”

Hän näkeekin suurimmat kasvumahdollisuudet maissa, joissa talokohtainen lämmittäminen on vakiintunut käytäntö. Kyseisissä maissa on myös erittäin suuria kaupunkeja, joihin kaukolämpö sopisi.

”Yhdistyneissä kuningaskunnissa kaukolämpöä on 2, Hollannissa 4, Italiassa 6 ja Ranskassa 7 prosenttia. Näissä maissa on varmasti paljon kiinnostusta Helsingin mallia kohtaan”, Paul Voss miettii.

Termi tutuksi: kaukolämpö

Kaukolämpö on edullinen ja toimitusvarma lämmitysratkaisu. Helenin kaukolämpö on palkittu energiatehokkuudestaan, sillä 90 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan sähkön kanssa samassa prosessissa. Kaukolämpöä tuotetaan myös jäähdytyksen avulla. Auringon tuottama hukkalämpö kerätään talteen ja jatkojalostetaan kaukolämmöksi.

Julkaistu Helen 2/2015

Lue lisää aiheesta

Lämpö