Kokemuksia / 19.12.2016

Kauko­lämpö oma­koti­taloon

”En edes harkinnut muuta vaihtoehtoa kun kuulin, että tarjolle tulee kaukolämpö”, sanoo Helsingin Tuomarinkylässä asuva Antti Allonen.

Teksti: Samuli Kotilainen Kuvat: Juuso Paloniemi

Tie Allosten talolle on aivan jäässä. Kireät pakkaset ovat tulleet Helsinkiin, ja nastarenkaat saavat hädin tuskin otetta Tuomarinkylän liukkaisiin teihin. Tunnelma on toinen, kun astuu sisälle Antti Allosen kotiin. Viileydestä ei ole tietoakaan, vaikka kyseessä on jo hyvään ikään ehtinyt talo. Allosen perhe rakensi talon yli kolmekymmentä vuotta sitten.

”Olen näitä Torpparinmäen aboriginaaleja, niin kauan olen asunut alueella”, naurahtaa Allonen. Hänen talonsa vieressä on vanhempi rintamamiestalo, jonka Allosen isä rakensi vuonna 1952.

Allosen perhe alkoi rakentaa omaa taloaan samalle tontille vuonna 1980. Se oli iso ponnistus. ”Ensin tehtiin kahdeksan tuntia töitä muualla, sitten tultiin tänne rakentamaan. Täällä vietettiin kaikki viikonloput ja kesäloma”, hän muistelee. Reilun vuoden urakoinnin tuloksena syntyi mukava puurunkoinen omakotitalo.

Alun perin taloon asennettiin öljylämmitys kaksoiskattilalla, eli tarpeen tullen lämmitys olisi toiminut myös puulla. Järjestelmässä oli mahdollisuus myös sähkölämmitykseen. Pikku hiljaa lämmitysjärjestelmän uusinta alkoi tulla ajankohtaiseksi. Kun alueella pari vuotta sitten alettiin tarjota kaukolämpöä, asia oli Allosen mukaan sillä selvä.

”En edes harkinnut muuta vaihtoehtoa, kun kuulin, että tarjolle tulee kaukolämpö!” Syitä oli useita.

Huolettomuutta omakotitaloon

”Minut sai innostumaan muutama kaverini, jotka ovat putkialan ammattilaisia. He suosittelivat kaukolämpöä ja sanoivat, että se on hyvä systeemi”, Allonen kertoo. Hän haki kaukolämmöstä ennen kaikkea vaivattomuutta ja helppoutta öljylämmityksen kokemusten jälkeen.

”Ei öljylämmitys ole vain sitä, että laitetaan tankkiin öljyä. Järjestelmää täytyy puhdistaa ja huoltaa, jotta se toimisi tehokkaasti. Esimerkiksi polttimoon kerääntyy kuonakerrosta. Jos sitä ei poisteta, järjestelmä lämmittää huonommin”, hän kertoo.

Tarve tekniikan uusimiseen alkoi olla ilmeinen, kun öljylämmityksen kattila pääsi 30 vuoden ikään. Pian sekä kattila että polttimo olisivat menneet vaihtoon. Öljylaitteiden kanssa oli myös jatkuvasti pieni pelko siitä, saako ongelmiin nopeasti korjausta. Kaukolämmön vaivattomuus houkuttelikin heti.

”Jos kaukolämpöön tulee vikaa, yhtiö hoitaa asian pannuhuoneeseen saakka. Jos vaikka putki menisi poikki, kaverit tulevat äkkiä korjaamaan. Ajattelin, että on hyvä kun iso yhtiö on lämmitysjärjestelmän takana.”

Allonen kertoo, että Torpparinmäen alueellakin kaukolämpöverkko on varmuuden vuoksi rakennettu lenkiksi. Jos kaukolämpöputkeen tulisi johonkin kohtaan vaurio, lämpö voidaan johtaa taloihin toista kautta.

Osa Allosen naapurustosta ehti uusia lämmitysjärjestelmänsä ennen kaukolämmön tuloa alueelle. Taloihin asennettiin silloin maalämpöjärjestelmiä. Allonen ei tätä harkinnut. ”Ajattelin, että tilanne on samantapainen kuin öljylämmityksessä”, hän sanoo. Vaikka lämmitysenergian saa maasta, asukkaalle jää vastuu laitteiden asentamisesta ja ylläpidosta. Allosta mietitytti myös lämpöenergian riittävyys.

Hieman tarkemmin Allonen harkitsi ilma-vesilämpöpumpun hankintaa. Laite ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Ilma-vesilämpöpumppu ei kuitenkaan Suomessa riitä talon ainoaksi lämmitysmuodoksi.

Kun kaukolämpö tuli tarjolle Tuomarinkylään, valinta oli selvä. ”Olen kehunut muillekin, että tämä on niin vaivaton järjestelmä. Ei tuolla pannuhuoneessa tarvitse käydä katsomassa muuta kuin että omassa putkistossa pysyy paineet eikä ole mitään vuotoja.”

Talo on lämminnyt kaukolämmöllä nyt reilut kaksi vuotta ja kaikki on Allosen mukaan toiminut hyvin.

Edullista energiaa pienestä paketista

Yksi kaukolämmön etu on laitteiden pieni koko. Lämmityskattiloiden sijaan tarvitaan vain pieni lämmönvaihdin, joka siirtää kaukolämmön energiaa talon omaan lämmitysjärjestelmään.

Muutos tilantarpeessa on suuri juuri öljylämmityksen kohdalla. Lämmityskattilan lisäksi päästään eroon myös öljysäiliöistä. Allosten talossa säiliöt sijaitsivat erillisessä huoneessa piharakennuksessa. Kun kaksi 1 500 litran öljysäiliötä vietiin pois, käyttöön saatiin uusi varasto- ja harrastetila.

Kaukolämpöjärjestelmän asennus sujui nopeasti Helenin ja Allosen valitseman urakoitsijan yhteistyöllä. Helen hoiti liittymän kiinteistöön ja urakoitsija muut tarvittavat työt talon sisällä.

”Kaivurit tulivat talon nurkalle asti. Siinä oli heille niin paljon työtä, että pidin järjestelmän asennushintaa hyvin kohtuullisena.”

Allonen ei ole tehnyt tarkkoja laskelmia, mutta hänen mukaansa lämmityskustannukset ovat pienentyneet, eli sijoitus on alkanut maksaa itseään takaisin. Öljylämmityksen aikaan hintakehitys herätti huolta.

”Öljyn hinta nousi joka vuosi. Kyllä siinä tuli mieleen, että öljystä on päästävä eroon. Nyt on öljynhinnassa poikkeustilanne, mutta aikanaan hinta taas nousee”, uskoo Allonen. Suurin syy kaukolämmön valintaan ei kuitenkaan ollut säästäminen vaan vaivattomuus ja varmuus. Käyttömukavuus näkyy myös arjen pienissä asioissa.

Arjen luksusta

”Öljylämmityksen aikana suihkussa sai koko ajan säätää termostaattia. Tuntui, että välillä on liian kylmää ja välillä liian kuumaa. Kun peset hiuksiasi, yhtäkkiä hanasta tuleekin kylmää vettä”, Allonen muistelee.

”On se kiva juttu, kun menee aamulla unenpöpperössä suihkuun, että ei tarvitse puljata termostaatin kanssa.

Syy oli se, että öljylämmityskattila kuumensi lämmitysveden 85 asteeseen, ja sitten se antoi lämpötilan laskea tiettyyn rajaan saakka eli lämmitys ei ollut tasaista. Kaukolämmössä ei ole tällaisia ongelmia, vaan lämpöä saadaan tasaisesti.

”On se kiva juttu, kun menee aamulla unenpöpperössä suihkuun, että ei tarvitse puljata termostaatin kanssa. Säätäminen on jäänyt kokonaan pois. Tällaista arvostaa varsinkin kun on tullut vähän vanhemmaksi.”

Allosella on myös muita arvoja. Öljyn polttaminen talojen lämmityksessä ei ole ympäristön kannalta paras ratkaisu. Kaukolämpöä tuotetaan tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin.

”Minustakin on tullut viherpiipertäjä”, Allonen naurahtaa. ”Kyllä meidän täytyy toimia niin, ettei resursseja haaskata.” Hän on ryhtynyt käyttämään esimerkiksi sähköä säästäviä led-lamppuja.

Hyvää mieltä tulee myös siitä, että kaukolämmön valinnalla tuetaan oman alueen taloutta. ”Uutisia seuratessa alkaa tuntua, että koko maa on pian konkurssissa. Kyllä sitä helsinkiläisenä laittaa mielellään rahansa sinne, mikä tukee omaa kaupunkia.”

Kaiken kaikkiaan Antti Allosen parin vuoden kokemukset kaukolämmöstä ovat hyvin myönteisiä. ”Olen todella tyytyväinen, että kaukolämpö tuli tarjolle tänne.”

Julkaistu Helen 1/2015

Lue lisää aiheesta

Lämpö Hiilineutraalisuus