Lämpö

Kodikasta kaukolämpöä Suomenlinnassa

  • Teksti: Kati Särkelä
  • Kuvat: Minna Kurjenluoma
  • 11.11.2016
Eristyksissä, mutta lähellä ydinkeskustaa, elää tiivis saariyhteisö. Suomenlinnassa tunnetaan naapurit ja nautitaan saaristoluonnosta.

Suomenlinnan lautta pitää öisin vain neljän tunnin tauon liikennöinnissä.

Auli Aho tulee lauttarantaan vierailijoita vastaan punavalkoisen walesinspringerspanielinsa kanssa. Kävelemme ohi Suomenlinnan kauniin kirkon ja eri aikakausilta olevien rakennusten perheen kotia kohti. Historia havisee joka paikassa. Aho tuntee saaren läpikotaisin, hän on asunut Suomenlinnan saarilla vuodesta 1994.

”Paikan historia ja legendat ovat tulleet tutuiksi, olen aiemmin toiminut täällä turistioppaanakin.”

Ahon nykyinen työpaikka on Merisotakoulussa, Pikku Mustasaarella, työmatkaa kotoa Susisaaresta kertyy pyörällä viitisen minuuttia.

”Suomenlinnassa parasta on luonto ja saarelaisten yhteisöllisyys. Kaikkia ei tietenkään voi tuntea hyvin, mutta lautassa kyllä tietää, ketkä ovat saarelaisia ja ketkä eivät. Asuessani Meilahdessa en tuntenut naapureita, enkä ainakaan tiennyt, kenellä on tänään verkot vedessä”, Aho kertoo.

”Asujat ovat ihan tavallisia kansalaisia. Suomenlinnan maine upseerien tai taiteilijoiden saarena ei pidä paikkaansa. Lapsiperheitä on paljon, saaren oma päiväkoti taitaa olla täydempi kuin koskaan.”

Merellinen sijainti tuo kaupunginosalle oman erityisen luonteensa. Naapuriapu on voimissaan ja aktiivinen asukasyhdistys, johon Ahokin kuuluu, järjestää kaikenlaisia tapahtumia ja yhteistempauksia. Esimerkiksi polttopuita on hankittu yhteistilauksissa ja yhteistä jumppaa järjestetään vapaaehtoisvoimin. Länsi-Mustasaarella pidetään avantoa auki kuumaverisiä talviuimareita varten.

Kolmas koti Suomenlinnassa

Auli Ahon perheeseen kuuluvat näyttelijämies sekä saariston lapset: 13-vuotias Kuutti ja 11-vuotias Hilla. Nykyiseen kotiin perhe muutti viime kesänä, rakennus toimi aikoinaan yksin asuvien venäläisupseerien asuntolana. Asunto on Auli Ahon kolmas koti Suomenlinnassa.

”Vielä pojan vauva-aikana asuimme talossa, jonne ei tullut lämmin vesi sisään. Liedellä sitten lämmitimme pepunpesuvettä”, Auli Aho kertoo. ”Ja vessassa käytiin alkuvuosina ulkohuussissa. Se taisi olla kyllä viimeisiä sellaisia asuntoja täällä.”

Perheen edellinen asunto oli 1760-luvulla rakennetussa kasarmissa Länsi-Mustasaarella.

”Nykykoti onkin siihen verrattuna uudistuotantoa, tämä talo on rakennettu yli sata vuotta myöhemmin – vasta vuonna 1881.”

Saaren historiallisia kiinteistöjä ja käytännön asioita hoitaa Suomenlinnan hoitokunta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto. Hoitokunnan tehtäviin kuuluvat muun muassa Suomenlinnan restaurointi, ylläpito, esittely ja hallinnointi.

Suomenlinnassa saa elää keskellä saaristoluonnon kauneutta.

Suomenlinnassa saa elää keskellä saaristoluonnon kauneutta.

Kaukolämpöä korkeisiin huoneisiin

Nykyisessä kodissa korkeita huoneita lämmittää edullinen kaukolämpö ja lämmintä vettä saa hanasta kääntämällä.

”Huoneilla on korkeutta mahtipontiset neljä metriä. Joka huoneessa on kakluunit, joissa on mukava silloin tällöin poltella puita tunnelmaa luomaan.”

Kaukolämpökodin sähkölasku on kohtuullinen, ja perheessä myös kiinnitetään huomiota turhan kulutuksen karsimiseen. ”Sammuttelen turhia valoja ja televisio meillä on kokonaan pois päältä kun sitä ei katsota, ei vain valmiustilassa. Teen myös uuniruokia useampia yhdellä lämmityksellä”, Auli Aho kertoo.

Pyykinpesukonetta perheellä ei ole, vaatteet pestään isoina erinä naapuruston yhteisessä pyykkituvassa. Läheiseen vajaan on ripustettu narut pyykinkuivausta varten. Saunassa käydään viikoittaisella saunavuorolla hoitokunnan omistamassa saunassa.

”Pakastinta säilytämme viileässä varastohuoneessa. Täytyykin talvella katsoa, että sisälämpötila ei siellä putoa pakkasen puolelle.”

Varastohuone on alun perin toiminut kuivakäymälänä, ja sinne pääsee keittiöstä. Vieressä on myös ulko-ovi, jota aikoinaan käytti upseerien sotilaspalvelija. Palvelijan tehtäviin on kuulunut muun muassa käymälän sinkkisangon  tyhjentäminen.

Keskustaan vartissa

Auton omistajia on Suomenlinnassa harvassa, monella asukkaalla on sen sijaan vene. Mantereelle omalla veneellä ei kuitenkaan ole kovin kätevää kulkea, koska vierasvenepaikkoja lyhyelle vierailulle ei oikein löydy. Veneet ovatkin kalastusta ja huviveneilyä varten.

”Autolle ei ole juuri tarvetta, pyörällä pääsee kätevimmin. Saarilla on lyhyt matka joka paikkaan, ja lauttamatkan päässä ollaankin ydinkeskustassa. Suomenlinna on autotonta aluetta, vain huoltoajo on sallittu. Eipä täällä ole edes montaa tietää, joilla autolla ajelisi.”

Lautta kulkee kuin kello mantereen ja Suomenlinnan väliä, joka päivä ympäri vuoden. Ravintoloiden ja kauppojen varastoja täydennetään huoltolautalla.

”Lautta on luotettavampi kuin bussit, se ei ole koskaan myöhässä. Eikä merellä ole ruuhkia.”

Viimeinen vuoro ajetaan yöllä kello kaksi, aamuliikenne alkaa kuudelta. Säännöllisten vuorojen ansiosta reitti pysyy sulana myös keskitalvella. Silloin käytössä on lautta, joka jaksaa puskea rikki mahdollisen ohuen jään, joka yön neljän tunnin aikana ehtii syntyä.

Reilun kilometrin mittainen huoltotunneli on elintärkeä Suomenlinnan arjen sujumisessa. Sitä pitkin kulkevat muun muassa vesi- ja viemäröintiputket sekä sähkö ja kaukolämpö. Auli Aho on kulkenut mantereelle tunnelin kautta vain yhden kerran; ambulanssin kyydissä silloin kun Kuutti syntyi.

”Mantereen puolella käyn yleensä pari kertaa viikossa, isommissa kaupoissa, museoissa ja elokuvissa”, Auli Aho kertoo.

Auli Aho ja Hilla viihtyvät Suomenlinnan ainutlaatuisissa maisemissa. ”Parasta täällä on luonto ja yhteisöllisyys.”

Auli Aho ja Hilla viihtyvät Suomenlinnan ainutlaatuisissa maisemissa. ”Parasta täällä on luonto ja yhteisöllisyys.”

Museoita saarella on useita omastakin takaa, Ehrensvärd-museo on lähes kodin seinän takana. Suomenlinnan koululaisten opetusohjelmaan sisältyy paketti paikallistietoa, jolloin linnoitussaaren historia ja museot tulevat tutuiksi.

Yläkouluun mennään merireittiä

Suomenlinnassa on oma päiväkoti, alakoulu, kirjasto, kauppa ja partiolippukuntakin, Suomenlinnan Merisudet. Seitsemännen luokan juuri aloittanut Kuutti käy koulua Kruununhaassa. Koulun lisäksi hän käy mantereella harrastusten ja kaverien takia.

”Käyn koulun lisäksi keskustassa suunnilleen joka toinen päivä.” Ärsyttääkö lauttamatka? ”No eipä juuri, luotettavammin se kulkee kuin bussit ja junat kaupungin puolella.”

Aamuisin lautta-aikataulu menee tosin harmittavasti niin, että koulussa joutuu odottamaan ensimmäisen tunnin alkua aika kauan. ”Metroradan jatke tänne saarelle olisi tietenkin kätevä juttu”, nuorukainen virnistelee.

”Saarella asuminen ei ole kovin erikoista”, Kuutti miettii. ”Talvella on kivempaa, kun väkeä on vähemmän. Välillä on kyllä pelottavankin hiljaista.”

”Niin, joskus käy niin, että tunnin lenkillä ei näe ketään”, Auli Aho täydentää.

Linnoituksen luolineen voi kuvitella olevan leikkipaikka vailla vertaa. ”Olen minä käynyt kaikissa niissä, joihin pääsee”, Kuutti kertoo. ”Ja tunnen kyllä kaikki lapset täällä.”

Koko perhe viihtyy veden äärellä. Saaristoluonto on jokaisena vuodenaikana omanlaisensa. ”Mereen on jäänyt jotenkin koukkuun. Haluan aikuisena varmaankin muuttaa muualle, mutta mieluiten kuitenkin asua meren rannassa”, Kuutti vahvistaa.

Suomenlinna

  • Asukkaita (noin) 800
  • Työntekijöitä talvisin (noin) 400
  • Työntekijöitä kesäisin (noin) 500
  • Vierailijoita vuonna 2015 (noin) 931 000
  • Yksi Suomen suosituimmista turistikohteista.
  • Merilinnoitus liitettiin Unescon maailmanperintökohteisiin 1991
  • Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin Ruotsin vallan aikana 1748

Tunneli yhdistää mantereeseen

  • Tunnelissa kulkevat sähkö, kaukolämpö ja vesi sekä viemäröinti ja tietoliikenne- ja tv-yhteydet.
  • Pituus (noin) 1,3 km
  • Otettiin käyttöön 1981
  • Ajoramppi hälytysajoneuvoja varten rakennettiin 1992

Kysy lisää!

Kiinnostuitko kaukolämmöstä? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Helppoa olla ekologinen – Tee Lämpölupaus

Energia-alan murros vetää suomalaiset aktiivisiksi energian käyttäjiksi. Jokainen voi vaikuttaa omilla teoillaan siihen, että energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen väheneminen jatkuu. Lämpölupaus on hyvä keino vaikuttaa.

Ympäristöystävällisten energiavalintojen taloyhtiö

Helsingin Hermannissa on kerrostalo, jossa tehdään ympäristöystävällisiä valintoja.

Lämpöä tarvitaan

Reino Nordin tekee kaukolämmöstä runoutta. Kaukolämpökampanjassa soi Lämpöö-biisi ja lämpöinen rakkaudesta laulava mies on itsekin.