Lämpö

Lämpöä kuten luonnossa

  • Teksti: Riitta Ekholm
  • Kuvat: Ville Rinne
  • 12.09.2015
Matelijoiden terraariossa tarvitaan valoa ja lämpöä.

Vaihtolämpöiset matelijat tarvitsevat lämpöä enemmän kuin me tasalämpöiset nisäkkäät. Johanna Raulion terraarioissa lämpöä antavat lämpölamppu ja kahden pohjalla myös erityinen sähkökäyttöinen lämpömatto. Yöksi valot sammuvat ajastimella, mutta matot lämmittävät läpi vuorokauden.

Luonnonoloissa Australian aavikolla asuva kääpiö­varaani tarvitsee lämmön lisäksi ultraviolettisäteilyä.

”Eläinkaupoissa myydään uv-lamppuja hyönteisiä syöviä matelijoita varten. Ne eivät saa ravinnostaan tarpeeksi D-vitamiinia, joten auringon kaltaista säteilyä tarvitaan”, Raulio kertoo.

”Käärmeet puolestaan syövät kokonaisia pikkunisäkkäitä, joista ne saavat kaikki tarvitsemansa vitamiinit ja ravintoaineet.”

Raulio on harrastanut matelijoita parikymmentä vuotta, jo ennen kuin hänestä tuli eksoottisten eläinten hoitoon erikoistunut eläinlääkäri. Ammatin myötä hän tuo välillä vastaanotoltaan ”sairaalapotilaita” kotihoitoon. Leikkauksen jälkeen eläimet tarvitsevat seurantaa ja joku potilas esimerkiksi letkuruokintaa. Potilaat ovat hoidon ajan omissa karanteeniterraarioissaan.

”Voin vähentää työstä aiheutuvan kulutuksen eli osan sähkölaskusta verotuksessa.”

Hiiriä pakastimessa

Käärmeiden ruoka säilyy Johanna Rauliolla pakastimessa. Ne saavat 3–4 viikon välein kokonaisen hiiren sulateltavakseen, karvoineen päivineen. Jotkut ostavat myös kanalateollisuudesta ylijääviä kukkopoikia käärmeilleen.

Matelijoiden maahantuonti oli laitonta 1960-luvulta aina vuoteen 1995. Sen jälkeen suomalaiset hankkivat uusin innoin kilpikonnia, käärmeitä ja liskoja.

”Suurin buumi on tasaantunut viime vuosina,” Raulio kertoo. ”Vaikka matelijoiden hoitoon erikoistuneita eläinlääkäreitä on harvassa, minunkin potilaistani 60 prosenttia on kissoja ja koiria. Loppuun 40 prosenttiin mahtuvat kaikki muut: matelijat, linnut sekä eksoottiset nisäkkäät, kuten fretit ja kääpiösiilit.”

Liskoja ja käärmeitä hoidetaan siinä missä nisäkkäitäkin.

”On eläimen koosta kiinni, miten monimutkaisia toimenpiteitä sille voi tehdä. Kissan kokoiselle liskolle voi hyvin tehdä esimerkiksi keisarinleikkauksen, sisiliskon mittakaava on jo haasteellisempi.”

Esimerkiksi jyrsijöihin verrattuna matelijat eivät ole mahdottoman työläitä lemmikkejä. ”Siivoan terraariot kerran kuussa. Sotkuisuus on tosin lajista kiinni, suuren iguaanin lehmänläjän kokoiset haisevat ulosteet on siivottava usein.”

Hyödynnä Sävel Plus! Seuraa omaa energiankulutustasi verkossa: helen.fi/asiointi

Julkaistu Helen 2/2015

Uusi sähkösopimus

Uusi ja parempi sähkösopimus?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Omakotitalon sähkön­kulutuksessa voi säästää

Omassa talossa sähkönkulutuksesta saa leikattua jopa viidenneksen järkevillä valinnoilla. Helsinkiläiset Miettiset tietävät, että valot kannattaa sammuttaa, mutta lämmitys on kuitenkin suurin menoerä.

Uusi kuivaus­rumpu säästää sähköä

Kuivausrumpu on kylppärin kotiapulainen. Pyykin kuivaamisen lisäksi se kerää talteen vaatenukan, joka muuten kertyisi villakoirina sängyn alle.

Valaise kotisi energia­tehokkaasti

Syysiltojen pimetessä on aika kiinnittää huomiota kodin ja pihapiirin valaistukseen sekä valaisimien kuntoon.