Lämpö

Ympäristöystävällisten energiavalintojen taloyhtiö

  • Teksti: Kati Särkelä
  • Kuvat: Ville Rinne
  • 14.02.2017

Helsingin Hermannissa on kerrostalo, jossa tehdään ympäristöystävällisiä valintoja.

Hermannissa vuonna 1959 valmistuneen kerrostalon asukkaat ovat valinneet vihreän linjan.

Haluamme profiloitua raparperi-taloyhtiöksi”, kertoo Marina Virpioja pilke silmäkulmassaan. Virpioja asuu Helsingissä, Hermannin kaupunginosassa lähellä Sörnäisten vankila-aluetta. Pienen, vuonna 1959 valmistuneen kerrostalon asukkaat ovat valinneet vihreän linjan – heidän asumiseen liittyvät valintansa pyrkivät ehkäisemään ilmastonmuutosta.

Raparperitkin kasvavat kesän tullen pihan pienellä viherkaistaleella, mutta ympäristön huomioon ottaminen ja vihreys näkyvät eniten asumisen suuremmissa linjoissa.

”Meidän asunnon sähkö on tuotettu uusiutuvista energianlähteistä”, Virpioja kertoo. ”Lisäksi osa taloyhtiöön ostettavasta kaukolämmöstä on uusiutuvaa kaukolämpöä.”

Virpioja ja hänen puolisonsa ovat asuneet taloyhtiössä reilut kolme vuotta. He ovat remontoineet asuntoaan pikku­hiljaa talon 1950-luvun henkeä kunnioittaen. Uusi keittiö on valoisa ja käytännöllinen. ”Tilasimme sen suomalaiselta keittiövalmistajalta”, Virpioja kertoo. ”Haluamme suosia paikallisia yrityksiä ja palveluja sekä ekologisia ja eettisiä tuotteita.”

Uusitut jääkaappi ja astianpesukone vähensivät sähkönkulutusta lähes 400 kWh vuodessa. Keittiön hana säästää lämmintä vettä kylmäavauksen avulla. Työtason alta löytyy monilokeroinen lajittelukeskus eli astiat biojätteelle, poltettavalle sekajätteelle, metallille, lasille, kartongille ja muoville. Taloyhtiö osallistuu vapaaehtoisena vuonna 2016 aloitettuun Helsingin seudun muovinkeräyskokeiluun. ”Kierrätys on hauskempaa, kun kaikelle on paikkansa.”

Ekologisuus näkyy pariskunnan arjessa monin tavoin. Omalle autolle ei ole tarvetta, huonekaluja on hankittu kierrätyskeskuksista ja tuunattu itse, eikä turhaa tavaraa haluta haalia. Ympäristösyyt ratkaisivat alun perin myös kasvissyöjäksi ryhtymisen.

Myös uudet energiansäästökeinot kiinnostavat: ”Suihkuun on tarkoitus asentaa veden kulutusta vähentävä suihkusuutin”, Virpioja suunnittelee.

”Ihmisten arkeen tarvitaan sellaisia innovaatioita, jotka kätevyydellään tai mukavuudellaan edesauttavat toimimaan ekologisesti. Samalla on kuitenkin huolehdittava, ettei säästettyä energiaa kuluteta muualla, esimerkiksi ostamalla tarpeettomia tavaroita.”

Kaikkia tarvitaan ilmastotalkoissa

Teot ympäristön eteen ovat paitsi järkeviä myös välttämättömiä. Marina Virpioja peräänkuuluttaa solidaarisuutta maailman kansalaisina.

”Länsimaissa me emme voi olla piittaamatta hiilidioksidipäästöjen seurauksista ympäristölle. Ilmastokriisit iskevät vakavimmin kaikkeen köyhimpiin maihin.”

Arjen pienet ekoteot ovat hyvä alku, mutta eivät yksin riitä. ”Kotitalouksien lisäksi myös taloyhtiöiden, yritysten sekä teollisuuden on kannettava vastuunsa.”, Virpioja korostaa.

”Ekologisten vaihtoehtojen pitäisi olla oletusarvoisesti edullisia ja helpoiten saatavilla, kun taas ympäristön kannalta huonomman vaihtoehdon kuuluisi maksaa enemmän.”

Matkailua harrastava Virpioja yrittää aktiivisesti miettiä vaihtoehtoja lentämiselle. ”Pidän kovasti junista, ja yksi matkahaaveeni onkin junamatka Siperian halki.”

Ruusun tuoksua

Yksi pisimpään yhtiössä viihtyneistä asukkaista on yli neljäkymmentä vuotta talossa asunut Lempi Framelius. Osa hänen huoneistostaan on vielä alkuperäisessä asussa, 1950-luvun lopun keittiön kaapistot ovat jälleen supertrendikkäät. Kaasuliesi on vastikään vaihdettu uuteen ja nykyään pullat paistuvat biokaasulla.

Olohuoneen puolella kirjahyllyä koristavat usein kylässä käyvien lasten ja lastenlasten kuvat. ”Olen viihtynyt täällä hyvin. Nyt asun itsekseni, mutta ensin asuimme tällä koko perhe; mieheni ja kaksi lasta”, Framelius kertoo. ”Tämä on kuin asuisi metsämökissä. Katu on rauhallinen, ja ikkunan edessä kasvava juhannusruusu levittää kesällä tuoksuaan sisälle asti.”

Juhannusruusu ja muut pihaistutukset ovat talon asukkaiden aikaansaannoksia. Myös kaupunkiviljely on aloitettu, kesäisin takapihan pyykkinarujen takaa löytyy asukkaiden yhteinen yrttiviljelmä. Sekä tietenkin ne raparperit, joista tehdään kesällä herkullista piirakkaa.

 

"Talossa on aktiivisia asukkaita, ja eri-ikäisten asukkaiden yhteisiä linjauksia syntyy tosi mukavasti", taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Päivi Rissanen kertoo.

Taloyhtiö valitsi uusiutuvan kaukolämmön

Pienehkö kerrostaloyhtiö Hermannissa seisoo kaupungin vuokratontilla jyrkässä rinteessä. Lähiseutu on rauhallista ja vehmaat puistomaiset näkymät avautuvat talon kaikista ikkunoista. Yhtiössä on kaksikymmentä huoneistoa, katutasossa on kolme autotallia. Julkisivuremontti on tehty joitakin vuosia sitten 1950-luvun perinteitä kunnioittaen, putkisaneeraus on vielä edessä.

Yleisissä tiloissa eli porraskäytävässä, kellarissa ja vintillä kulutettava sähkö on uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa. Myös taloyhtiön sauna lämpenee ekoenergialla.

Hissiä ja pesutupaa ei talossa ole. Koko taloyhtiö siirtyi ruuanlaitossa Gasumin biokaasuun vuonna 2015. Uusiutuvaa kaukolämpöä taloyhtiöön alettiin ostaa vuonna 2016.

”Halusimme valita päästöttömät vaihtoehdot, koska sellaisia oli tarjolla. Taisimme olla ensimmäinen helsinkiläinen yhtiö, johon uusiutuvaa kaukolämpöä tilattiin. Kymmenen prosenttia kuluttamastamme kaukolämmöstä on Helenin uusiutuvaa kaukolämpöä”, hallituksen puheenjohtaja Päivi Rissanen kertoo.

”Valitsimme sen yhteisellä päätöksellä ja kannanottona ympäristön puolesta, vaikka hinta on tavallista kaukolämpöä vähän kalliimpi. Yhtiökokouksissa on oltu yksimielisiä ekologisista valinnoista. Vuonna 2016 yhtiö hyväksyi strategian, jossa päätettiin huolehtia talosta kestävän kehityksen mukaisesti.”

Kestävään kehitykseen on taloyhtiössä sitouduttu monella tavalla. ”Yhtiön talous on vakaalla pohjalla. Paperin käyttö on minimoitu niin hallitustyöskentelyssä kuin talon sisäisessä viestinnässä. Talo on kaupunginosassaan tunnettu kauniista pihaistutuksistaan. Perennat on suurimmaksi osaksi saatu vaihdokkeina tai lahjaksi ja ne ovat kestäviä lajeja.”

Energiansäästö on ekologisuuden lisäksi tietenkin myös rahakysymys. ”Taloyhtiön yleisissä tiloissa kaikki lamput on vaihdettu ledeihin ja porraskäytävän valaisinten aikakatkaisin on säädetty sammuttamaan valot aiempaa nopeammin. Asuntojen lämpötilaa on suositeltu säätämään pienemmäksi termostaatista sen sijaan, että viilennetään asuntoa avaamalla ikkuna. Asukkaita on muistutettu turhan lämpimän veden kulutuksesta. Kustannuksia pienentää myös jätteiden oikea lajittelu. Kaikki nämä teot tuntuvat viime kädessä myös asukkaan omassa kukkarossa.”

Energianäkökulma on mielessä myös, kun tulevaa putkiremonttia koskevia suunnitelmia tehdään. ”Lisäksi aurinkopaneelit talon katolla olisivat hieno asia, mutta asukkaiden mielipidettä ei ole vielä tiedusteltu. Olisi upeaa, jos omalla aurinkoenergialla voisi tulevaisuudessa vaikkapa ladata sähköautojen akut.”

Kysy lisää!

Kiinnostuitko kaukolämmöstä? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lupa koskea termostaattiin

Näyttelijä Eeva Litmanen lähti mukaan Helenin Lämpölupaus-kampanjaan, koska hän haluaisi jättää jälkipolville paremman maailman.

Helppoa olla ekologinen – Tee Lämpölupaus

Energia-alan murros vetää suomalaiset aktiivisiksi energian käyttäjiksi. Jokainen voi vaikuttaa omilla teoillaan siihen, että energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen väheneminen jatkuu. Lämpölupaus on hyvä keino vaikuttaa.

Kodikasta kaukolämpöä Suomenlinnassa

Eristyksissä, mutta lähellä ydinkeskustaa, elää tiivis saariyhteisö. Suomenlinnassa tunnetaan naapurit ja nautitaan saaristoluonnosta.