Persoona

Anita Mäkelä – Euroopan nopein kanafarmari

  • Teksti: Kati Särkelä
  • Kuvat: Roope Permanto
  • 04.07.2016
Kiihdytysajaja Anita Mäkelä oli vuonna 2015 ainoa henkilö Euroopassa, joka kiihdytti autonsa yli 500 kilometrin tuntivauhtiin. Kotipaikkakunnalla Vilppulassa hänet tunnetaan myös kanabisneksen ammattilaisena.

Anita Mäkelä ottaa meidät lämpimästi vastaan kotitilansa pihalla. Ollaan Mänttä-Vilppulassa, sekä Jyväskylään että Tampereelle on matkaa reilut sata kilometriä.
Pihapiirissä on kolme suurta kanalaa, joissa on yhteensä noin 40 000 eläintä. Vilppulan Hybrid Oy:öön kuuluu lisäksi muun muassa hautomo sekä viiden kilometrin päässä oleva karanteenikanala.

Nykyaikainen kanatuotanto on pirstaloitunut osiin; Mäkelän tilalla munitetaan broileriemoja ja haudotaan lihabroilerien munia. Tila työllistää 15 henkilöä mukaan lukien yrittäjät itse.

”Meille tulee yhden vuorokauden ikäisiä untuvikkoja Ruotsista, jotka ensin viedään karanteeniin. Untuvikoista kasvatetaan kanoja, jotka alkavat munia 20 viikon iässä.”

Munia haudotaan 21 vuorokautta. Kun ne alkavat kuoriutua, yhdessä päivässä syntyy 30 000–120 000 untuvikkoa. Laskennan jälkeen untuvikot viedään toisille tiloille edelleen teurastuskokoon kasvatettaviksi. Tilan yksilö- ja tuotantomäärät ovat hengästyttäviä, vaikka suurempiakin Suomesta löytyy. Mäkelän broilerit päätyvät Atrian lihatuotantoon.

”Munituskanalan kanat ja kukot ovat meillä 60 viikon ikään asti, minkä jälkeen kanalan rakenteet puretaan, kaikki pestään ja desinfioidaan lattiasta kattoon, pehkut vaihdetaan. Sitten kaikki rakennetaan uudestaan, ja kierto alkaa alusta”, Anita Mäkelä kertoo.

Hautomossa matkitaan kanaemoja

Kanayrittäjä Anita Mäkelän hautomossa saattaa kuoriutua 100 000 untuvikkoa päivässä.

”Tarvitaan oikeastaan ennustajantaitoja, jotta pystyy pyörittämään tätä yritystä menestyksekkäästi”, Mäkelä toteaa. ”Asiantuntemuksellani pystyn monesta eri seikasta päättelemään, kuinka suuri osa munista on hedelmöittynyt ja kuinka paljon untuvikkoja kuoriutuu kerralla. Kokonaisuus ei rullaa, jos untuvikkoja syntyykin 5 000 arvioitua vähemmän.”

Mäkelän kiinteistöt ja asuinrakennukset lämmitetään pelletillä. Sähköä kuluu valaistukseen ja ilmastointiin. Hautomossa homman hoitavat erityiset sähköllä toimivat hautomakoneet, jotka pitävät munat tarkasti vaadituissa lämpötiloissa. Hautomislaitteet myös kääntelevät munia kesken hautomisen aitojen kanaemojen tapaan.

”Matkimme luontoa hautomisen eri vaiheissa”, Mäkelä kertoo.  ”Alkiokehityksen alkuvaiheessa munia lämmitetään tasan 100-Fahrenheit-asteisiksi. Loppuvaiheessa sikiöiden oma lämmöntuotanto on niin suuri, että tilaa pitää jäähdyttää koneellisesti. Myös ilmankosteutta säädetään.”

Räjähtävää nopeutta

Vaikka Anita Mäkelän arki täyttyy kanojen ja perheen asioista, mukana on koko aikuisiän kulkenut rakas laji, kiihdytysajo. Hän kiinnostui amerikkalaisista autoista vaihto-oppilasvuotenaan. Suomessa autonäyttelyt ja -kilpailut kiinnostivat edelleen, ja Mäkelä perehtyi yhä tarkemmin lajin saloihin.
”Tarjoutui tilaisuus ostaa kiihdytysauto. Minä innostuin, ostin auton ja aloin kerätä tiimiä ympärilleni.”

Kiihdytysajo eli Drag Racing on räjähtävän nopea, vain sekunteja kestävä kisa. Kiihdytettävä matka on neljännesmaili tai 1 000 jalkaa, eli reilut 300 metriä. Kaksi kapearunkoista autoa kiihdyttää vierekkäisillä radoilla valtavaan loppunopeuteen. Moottorissa voi olla liki 10 000 hevosvoimaa, kun perushenkilöautossa niitä on noin 120. Polttoaineena näissä kovimman luokan kiihdytysautoissa eli Top Fuel -autossa käytetään nitrometaania, siitä luokasta usein käytetty nimi Nitro.

Kauden aikana Mäkelän kanalogoilla varustetut kuljetusrekat lähtevät kisoihin ympäri Eurooppaa, ja muu tiimi lentää perässä. Varikkoleirissä asutaan, syödään sekä huolletaan ja säädetään autot, mukana on 10–15 henkilöä. Koko tiimi tekee pitkiä työpäiviä yhteistä tavoitetta varten. Mäkelän mies Tommi Haapanen kuuluu tiimiin, myös perheen nyt jo teini-ikäiset lapset ovat kulkeneet kisamatkoilla mukana ja tehneet oman osuutensa tiimityöstä.

G-voimat tuntuvat koko kehossa

Euroopan mestaruustason ajosuoritus kestää vain noin neljä sekuntia, ja vauhti maalissa on parhailla tiimeillä yli 500 kilometriä tunnissa.

”Ajosuorituksessa olen valtavan keskittynyt, olen kuin omassa kuplassani. Kiihdytyksessä on tärkeää hallita auto ja ylläpitää suoraa ajolinjaa”, Anita Mäkelä kertoo.

Kiihdytysauton rattikaan ei ole pyöreä, vaan siinä on kaksi kädensijaa, jotta kuljettaja tietää milloin renkaat ovat absoluuttisesti suorassa.

”Seitsenpistevyöt kiinnittävät minut tiukasti penkkiin, tarkistan hallintalaitteet, päämekaanikko näyttää minulle lähtöluvan, oma mies nostaa peukkuja onnea varten ja rullaan lähtöviivalle. Valokennot syttyvät lähdön merkiksi ja painan kaasun pohjaan”, Mäkelä kuvailee.

”G-voimat painavat minut penkkiä vasten, siinä hetkessä koen olevani osa autoa. Kypärä on kiinnitetty turvavyön solkeen, jotta pää ei lähdössä paiskautuisi taaksepäin. Kiihdytys on ohi nopeasti, eikä maalissa välttämättä tiedä kumpi voitti. Asia selviää, kun huoltoautot tulevat hakemaan kilpa-autoja: voittajan tiimi tuulettaa ja vilkuttaa valoja jo kaukaa.”

Mikä on Mäkelän monivuotisen menestyksen salaisuus? ”Pystyn ja haluan ajaa kovaa. Vahvuuteni ovat nopeat reaktiot sekä se, että teen tasalaatuisia suorituksia. Mekaanikot pystyvät säätämään moottoria parhaiten silloin, kun pystyn ajamaan samankaltaisia lähtöjä kerta toisensa jälkeen.”

”Tämä juuri on osoitus siitä, että kuljettaja on vain yksi osa kiihdytysajotiimiä. Moottorin teho, auton tekniikan toimivuus, jokaisen yksityiskohdan onnistuminen ja lopulta ajajan suoritus ratkaisevat tuloksen.”

Kuka?

  • Yrittäjä Anita Mäkelä, useita jalostus- ja munituskanaloita Vilppulassa, yrityksessä kumppanina aviomies Tommi Haapanen.
  • Mäkelä on voittanut kiihdytysajossa neljä Euroopan-mestaruutta sekä useita Suomen-mestaruuksia.
  • Suomen Autourheiluliitto AKK nimesi hänet vuoden 2015 autourheilijaksi.

Anitan energiavinkit

• Liikunta antaa energiaa, eikä vain vie sitä. Urheilen paljon ympäri vuoden, käyn kuntosalilla, lenkkeilen ja hiihdän lähimaastossa. Kaikenlainen puuhastelu pitää virkeänä.
• Kanaloiden puolella säästöä on saatu ilmastoinnin tarkemmilla säädöillä.
• Valot sammutetaan, jos tiloissa ei oleskella. Sähköä säästyy, kun käyttää energiansäästövalaisimia.

Uusi sähkösopimus

Uusi ja parempi sähkösopimus?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Energinen Eva Wahlström

Ammattilaiskehissä seitsemän vuotta taistelleen Eva Wahlströmin hanskat ovat iskussa. MM-tittelinsä uusinut nyrkkeilijä kiittelee elämää, joka antaa hienoja mahdollisuuksia

Ali Jahangiri haluaa vaikuttaa

Maailmaa muuttaakseen on tehtävä muutakin kuin puhuttava ­hauskoja, muistuttaa koomikko ja juontaja Ali Jahangiri.

Arttu Lindeman – valokeilassa viihtyvä räppäri

Aluksi nuorimies tunnettiin YouTube-videoistaan, sitten rap-biiseistään. Arttu Lindeman ei ole tubettamisesta luopunut, mutta intohimona on hyvä musiikki, johon voi samaistua.