• Puhelinpalvelussamme on tilapäinen häiriö Lue lisää
Persoona

Koodaus on tulevaisuuden kieli

  • Teksti: Kaisa Talola
  • Kuvat: Miika Kainu
  • 12.09.2015
Linda Liukas on koodaaja, kouluttaja ja kansainväliseksi ilmiöksi nousseen lastenkirjan luoja.

KUKA? Linda Liukas. 29-vuotias helsinkiläinen ohjelmoija ja kouluttaja, joka kirjoittaa ja kuvittaa Hello Ruby -lastenkirjasarjaa. Hän on maailmallekin levinneen naisille suunnatun Rails Girls -koodauskurssikonseptin toinen luoja. Hän harrastaa ruuanlaittoa, puutarhanhoitoa ja lenkkeilyä.

Kun Linda Liukas oli lapsi, tietokoneet yleistyivät arkikäytössä. Alakoulun atk-tunneilla opetettiin sähköpostin lähettämistä ja tiedonhakua internetistä. Verkkoon yhdistäessään tietokone piti hillitöntä meteliä.

Nykyajan lapset puolestaan kasvavat kehittyneen teknologian parissa diginatiiveiksi. Sukupolvia yhdistää kuitenkin yksi asia: valtaosa ei ymmärrä, miten tietotekniikka todella toimii. Liukkaan mielestä kannattaisi.

”Tulevaisuudessa kaikki yritykset tulevat liittymään softaan jollain tavalla. Työpaikoilla tullaan tarvitsemaan ohjelmoijia tai ainakin sellaisia ihmisiä, jotka pystyvät puhumaan ohjelmoijan kanssa samaa kieltä.

”Jo siitä on etua, että ymmärtää, mihin tietokoneet pystyvät. Koodaaminen on nykyajan luomisen kieli.”

Ohjelmointia opetukseen

Ohjelmointi on tulossa peruskoulun opetussuunnitelmaan vuonna 2016 – Liukkaan riemuksi. Hän on ollut suunnittelemassa erityisesti opettajille suunnattua Koodi2016-opasta, jonka tarkoitus on selittää mitä ohjelmointi on ja miten sitä kannattaa opettaa.

Liukkaan mielestä olisi tärkeää ylläpitää lasten kiinnostusta altistamalla heitä eri tilanteissa sille, mitä tietokoneet on, miten ne toimivat ja mitä niillä voi tehdä.

”Toivon, että opetuksesta ei tulisi liikaa arviointiin perustuvaa, sillä vain tapetaan ilo aiheeseen.”

Liukas itse kävi teini-ikäisenä Java-ohjelmoinnin kurssin, jossa hän turhautui, sillä opetuksesta puuttui konteksti.

”Meidän piti piirtää koodaamalla nalle. Olisin piirtänyt paremman käsin. Kunpa olisi selitetty, mitä hyötyä siitä on. Että voi tehdä samalla vaikka tuhat nallea tai kaikissa sateenkaaren väreissä.”

Koodin koukussa

Peruskoulun jälkeen Liukas suhtautui koodaamiseen, kuten monet muutkin: se on kaavamaista ja tylsää. Miten hänestä sitten tuli koodari?

Ensin Liukas päätyi vuonna 2009 Turun kauppakorkeakoulusta Aalto Entrepreneurship Societyn eli Aaltoesin siipien alle. Aaltoes vei hänet myös Stanfordin yliopistoon tuotekehittelyn opintokokonaisuuteen.

Stanfordin ohjelmointikurssilla Liukkaan päässä naksahti: tämähän onkin siistiä.

”Huomasin, että koodaaminen oli oikeastaan uusien maailmojen luomista”, Liukas muistelee. Liveroolipelejä harrastaneelle tytölle se oli riemastuttava oivallus.

Hän jatkoi ohjelmoinnin opettelua omin päin, mutta huomasi materiaalin ja keinojen olevan kovin akateemisia ja tylsiä. Hän oli itse visuaalisempi oppija.

”Kerran aloin miettiä, miten 6-vuotias pikkutyttö selittäisi tämän asian. Näin yhtäkkiä teknologian kuvina ja tarinoina”, Liukas muistelee.

Tuo tyttö ohjasi Liukkaan elämän myöhemmin uusille urille.

Tervetuloa Ruby

Liukas nimesi tytön tunnetun ohjelmointikielen mukaan Rubyksi. Hän rakensi Rubyn ympärille teknologiaan liittyvää satumaailmaa yli neljä vuotta – mukaan tuli esimerkiksi Android-robotteja, pingviinejä ja lumileopardi. Lopulta oli aika päästää Ruby ystävineen ulos.

Kirjaa ollaan kääntämässä ainakin koreaksi, japaniksi ja saksaksi.

Helmikuussa 2014 Liukas esitteli joukkorahoituspalvelu Kickstarterissa idean lastenkirjasta, joka tutustuttaisi teknologiaan tarinankerronnan voimin. Hän toivoi omakustannetta varten 10 000 dollaria, mutta ensimmäisen päivän aikana rahaa oli kertynyt jo 100 000 dollaria. Kaikkiaan rahoitusta kertyi 350 000 dollaria.

”Minusta oli tullut lastenkirjailija. Tosin ei siksi, että olisin halunnut juuri lastenkirjailijaksi, vaan siksi, että halusin nähdä Hello Rubyn kaltaisen kirjan markkinoilla.”

Hello Ruby julkaistiin suomeksi Otavan kustantamana elokuussa, englanninkielinen versio lokakuussa Macmillan-kustantamon kautta. Kirjaa ollaan kääntämässä ainakin koreaksi, japaniksi ja saksaksi.

Ruby-kirjoja on tiedossa ainakin kolme. Liukas haluaa viedä hahmot laajemmallekin. Hello Ruby -sivustolta löytyy esimerkiksi puuhapaketteja, joiden avulla lapset ja vanhemmat voivat yhdessä tutustua tietokoneiden maailmaan.

”Haluaisin viedä Rubyn mobiiliin ja verkkoon. Olen ajatellut myös taidenäyttelyä, jossa lapset saisivat ryömiä tietokoneen sisään”, Liukas maalailee suunnitelmiaan.

Linda Liukkaan mielestä jo lapsille pitää opettaa, miten tietotekniikka toimii ja mitä kaikkea tietokoneilla voi tehdä.

Linda Liukkaan mielestä jo lapsille pitää opettaa, miten tietotekniikka toimii ja mitä kaikkea tietokoneilla voi tehdä.

Kaadu eteenpäin

Koodauksen popularisoija ja ohjelmointilähettiläs. Tällaisilla käsitteillä Linda Liukkaaseen nykyisiin viitataan. Hänet on myös palkittu vuoden tietotekniikkavaikuttajan tittelillä ja lastenkulttuurin valtionpalkinnolla.

Liukas levittelee käsiään kiusaantuneesti. Ei hän ole saavuttanut mitään siksi, että olisi päättänyt tehdä niin. Kaikki on ollut onnekkaiden sattumien sarjaa. Hän ärsyyntyykin siitä, kun häneltä kysytään, mitä hän lähtee tavoittelemaan seuraavaksi.

”Suomessa ajatellaan, että aina pitäisi lähteä pyrkimään ylemmäs. Kerran vastasinkin villeimpänä ideana, että lähden Japaniin lastentarhanopettajaksi”, hän nauraa silmät viiruina.

Mitä hän oikeasti aikoo, sitä Liukas ei itsekään tiedä.

”Olisi hienoa, jos Rubysta tulisi niin suosittu konsepti, että se työllistäisi minut vielä 10 vuoden päästäkin. Tällä hetkellä minulla on tästä suuri vimma sisälläni.

”Annan innostuksen ohjata uraani. Filosofiani on se, että yritän kaatua aina eteenpäin. Jos joku asia menee pieleen, opin siitä. En suunnittele tulevaa liikaa.”

Koodaaja tarvitsee virtaa

Ilman sähköä ei Liukkaan työstä tulisi mitään. Liikkuvaa työtä tekevän tekniikkaihmisen mukana kulkee tietenkin jatkuvasti useita laitteita.

”Akut on aina lopussa, mikä aiheuttaa joskus päänvaivaa. Minulla on aina lisävirtalähde mukanani, mutta paristoteknologiaa saisi kehittää vähän eteenpäin.”

Hän myöntää ajattelevansa energiankäyttöään aika vähän, energiateollisuuden ja ohjelmoinnin yhdistämisestä hän innostuu.

”Koodaamalla voisi keksiä vaikka puhelinsovelluksen, jolla voi sammuttaa päälle unohtuneet valot kotoa mistä tahansa.”

Energiavinkit

  • Sammuta tietokoneet, monitorit ja muut laitteet kokonaan, kun et käytä niitä. Älä pidä latureita turhaan virrassa. Kytkimellä varustettu jatkojohto on kätevä tapa kytkeä virta pois useasta laitteesta yhtä aikaa.
  • Uuden tietokoneen ostamisen sijaan vanhan tietokoneen voi päivittää. Käyttämättä jääneet elektroniikkalaitteet, kuten pelikonsolit, voi lahjoittaa vaikka sairaaloiden lasten osastoille.
  • Ole utelias ja kokeile uusia ekologisia tuotteita. Näin autat myös aloittavia yrityksiä ja koko toimialaa. Aurinkoenergia, sähköautot ja viherkatot ovat jo tavallisen kuluttajan saavutettavissa.

Julkaistu Helen 3/2015

Uusi sähkösopimus

Uusi ja parempi sähkösopimus?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Uusi kuivaus­rumpu säästää sähköä

Kuivausrumpu on kylppärin kotiapulainen. Pyykin kuivaamisen lisäksi se kerää talteen vaatenukan, joka muuten kertyisi villakoirina sängyn alle.

Pienois­rata-­autoilua kotona

Pienoisrata-autoilun Suomen mestari Venni Pitkänen hurjastelee turvallisesti sähköradalla sisätiloissa.

Hyvää ruokaa energiatehokkaasti

Arkiruoan valmistuksessa ei välttämättä aina ehdi miettimään omien valintojensa ja toimintatapojensa taloudellisuutta tai ympäristöystävällisyyttä. Energiatehokkuus keittiössä on pieniä arjen tekoja ja kestäviä valintoja.