Persoona

Luonto inspiroi Kimmo Ohtosta

  • Teksti: Tarja Västilä
  • Kuvat: Sampo Korhonen
  • 13.02.2018

Arkiset päätökset vaikuttavat maapallon tulevaisuuteen ja jokaisen hyvinvointiin. Toimittaja, kuvaaja ja kirjailija Kimmo Ohtonen haluaa kuluttaa harkiten ja puolustaa heikompia.

"Ruokaa kannattaa tehdä isompi satsi kerralla ja suosia kasvispohjaista ravintoa", Kimmo Ohtonen vinkkaa.

Luonto on aina ollut Kimmo Ohtosta lähellä. Lapsuuden lähimetsä ja kesämökkiä ympäröinyt metsä olivat sekä turva- että hengähdyspaikkoja. Luonnon keskellä vaara ei vaaninut eikä paha olo vaivannut. Metsässä pärjäsi.

”Äidin ja veljen kanssa marjastimme ja sienestimme, totuin liikkumaan luonnossa. Lisäksi opin äidiltäni empatiaa: aina kannattaa puolustaa heikompia.”

Halu tukea niitä, jotka apua tarvitsevat, sai Ohtosen kauhomaan 140 kilometriä Saimaan halki ja polkemaan 850 kilometriä Rovaniemeltä Tampereelle. Uimalla mies keräsi varoja saimaannorpan suojeluun. Idea syntyi saunanlauteilla: mitä jos lähtisi kokemaan hetkiseksi norpan elämää.

”Saimaannorppa on kuin Sibeliuksen tuotanto, kansallisaarre. Jos norppa voi hyvin, koko muu elinympäristö voi hyvin. Suojelemalla norppaa suojelemme samalla kotivesistöämme ja sitä kautta vaikutamme hyvinvointiimme.”

Nenäpäivä-keräyksen pyöräilyurakka kerrytti mittavan summan kehitysmaiden lasten hyväksi. Ennen tempauksiaan Ohtonen ei ollut mikään superuimari tai himopyöräilijä. Hänen mukaansa epämukavuusalueelle astuminen auttaa kasvamaan ihmisenä.

Luonnollinen tarinankertoja

Opiskelu vei Englantiin: Manchester oli riittävän kaukana isästä, jonka väkivaltainen käytös oli terrorisoinut perhearkea Kimmon lapsuudesta lähtien. Sosiologian opintojen lisäksi nuorimies pääsi töihin ITV:lle ja BBC:lle. Hän toimitti, kuvasi ja editoi tv-dokumentteja ja ajankohtaisohjelmia.

”Minulla ei ollut turvaverkkoa ja selvisin töitä tekemällä. Se oli minun toimittajan kouluni: sain ottaa vastuuta ja nähdä, miten yhteiskunta toimii ja ihmiset käyttäytyvät.”

Hektisten brittivuosien jälkeen Kimmo jäi sapattivapaalle. Sopivasti Yle tarjosi töitä ja hän vastasi kotimaan kutsuun.

Sittemmin luontotoimittajasta on kehkeytynyt myös luontokuvaaja ja kirjailija. Esikoisteos Karhu − voimaeläin ihastutti suomalaisia: se voitti Lukija-Finlandian palkinnon. Viime syksynä seurasi Metsäkansan tarina. jota varten Ohtonen kiersi Suomen metsiä vuoden ajan ja taltioi näkemiänsä luonnon ihmeitä sanoin ja kuvin.

”Kuvilla on voimaa, ne ovat ikkunoita luontoon. Haluan välittää tietoa, tunnetta ja tarinoita.”

Jo Englannin vuosinaan Ohtonen heräsi aamukuudelta kirjoittamaan ennen töihin menoa. Romaani jäi pöytälaatikkoon, mutta unelma kyti. Viime vuoden virkavapaan aikana syntyi Ikimaa: Soturin tie, maaliskuussa julkaistava fantasiaromaani.

”Yllätyin, että kirjoitin fantasiaa, joten en ole itse juurikaan lukenut. Oma vajavuus on hyvä asia, se pakottaa uusiutumaan ja ottamaan selvää. Onnistuminen vie ihmistä aina eteenpäin.”

Ohtonen käy kuvausmatkoilla mieluummin Kuusamossa kuin Afrikassa.

Ohtonen käy kuvausmatkoilla mieluummin Kuusamossa kuin Afrikassa.

Miljoonat pisarat

Viikin luonnonsuojelualueen kupeessa asuvan Ohtosen mukaan luonto on suomalaisille arkinen voimavara sekä inspiraation ja energian lähde.

”Minulle isänmaallisuus on perehtymistä kotimaan luontoon: menen kuvausmatkoille mieluimmin Kuusamoon kuin Afrikkaan. Ympäristösyytkin vaikuttavat. Kuljen julkisilla ja vuokraan tarvittaessa auton.”

Syksyllä alkava tv-sarja Villien jäljillä vie Kimmon ja näyttelijä Pirjo Heikkilän muun muassa Borneoon, Himalajalle ja Huippuvuorille etsimään viimeisiä uhanalaisia eläimiä. Perille ei pääse kuin lentäen, mutta yhteistyökumppani WWF kompensoi päästöjä.

Ohtosen mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi avaintekijöitä ovat energiaa tuottavat ja käyttävät yritykset, jotka vaikuttavat myös kuluttajien käyttäytymiseen. Hän myöntää, että paljon hyvää on jo tapahtunut, kun ympäristöasioita on alettu rummuttaa. Tekoja tarvitaan jatkossakin.

”Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia. On hurjaa, miten lyhyessä ajassa ihmiset ovat saaneet maapallon elinolosuhteet vinksalleen. Esimerkiksi lihan tuotannosta syntyy 30 prosenttia päästöistä, ja peltoalaa raivataan metsiltä. Jotain pitää tehdä toisin, aikaa ei ole enää tuhlattavaksi.”

Ohtonenkin tarttui vaimonsa kanssa vegaanihaasteeseen. Syitä oli kolme: ympäristö, oma terveys ja eläinten oikeudet. Arkiset ratkaisut eivät Kimmon mukaan ole vain pisara meressä − yli viiden miljoonan kansankin päätöksillä on merkitystä.

Harkittua kuluttamista

Myös muovin määrä aiheuttaa Ohtoselle pahaa oloa. Huonoa omaatuntoa hän torppaa pakkaamalla kauppaostokset kangaskassiin ja kestopussiin sekä miettimällä, mitä oikeasti tarvitsee.

”Taloyhtiössämme on onneksi hyvä kierrätyspiste. Olisi outoa olla välittämättä jätteiden kierrätyksestä. Mietin tarkasti myös omaa kuluttamistani. Luonnonvaroja pitää käyttää harkiten ja elää sen mukaisesti.”

Poika on iskostanut äidin opetukset: valot sammutetaan, suihkussa ei läträtä. Mobiililaitteet latautuvat ekosähköllä, televisiota perhe ei omista ja kerrostaloasunto lämpiää kaukolämmöllä. Tosin haaveissa on muutto Viikistä vielä enemmän luonnon keskelle, maalle.

”Seuraan lintuja ja muita eläimiä samassa paikassa eri aikoina. Vaikka suosin aliarvostettua kotimaan matkailua, olisi hienoa katsella vaikkapa hirviä kotipihan läheisyydessä.”

Mutta ensin mies kiitää Porvoon ruovikkoon. Viiksitimalit odottavat.

Kimmo Ohtonen, 37

Kimmo Ohtonen on vapaa toimittaja, kuvaaja ja kirjailija, joka tunnetaan luonto-ohjelmistaan, -valokuvistaan ja -kirjoistaan. Hän on saanut Tiedeviestintäpalkinnon ja Kultaisen Venlan. Perheeseen kuuluvat Laura-vaimo ja mäyräkoira Alma, ja hän harrastaa lukemista, uintia ja hiihtoa.

  • 1981: Kimmo syntyy Keravalla ja viettää ensimmäiset vuotensa takapihalta alkavassa taikametsässä.
  • 1985: Lomalla Lapissa aattoillan joulusaarna kestää loputtomiin. Ihmiset pyöriskelevät penkeissä ja lopulta nelivuotias huutaa kovaan ääneen: ”Koska tää loppuu?” Seurakunta repeää nauramaan. 
  • 1988: Kimmo ja Ville-veli tekevät omaa sanomalehteä, jossa on vain urheilusivuja. Kuvat leikataan lehdistä, tarinat kirjoitetaan itse.
  • 1998: Jalkapalloa pelaava urheilulukiolainen kirjoittaa salaa runoja ja haaveilee kirjailijan urasta.
  • 2003: Muutto Manchesteriin. Osa Kimmosta on siellä vieläkin.
  • 2017: Rakkausavioliitto solmitaan. Pariskunta yhdistää sukunimensä Ohtonheimoksi. Suomessa on kolme Ohtonheimoa: Kimmo, Laura ja heidän mäyräkoiransa Alma. 
  • 2018: Teinivuosina syntynyt unelma toteutuu: Kimmon kaunokirjallinen esikoisteos julkaistaan.