Kokemuksia / 19.12.2016

Älykäs sähköverkko Kala­satamassa

Kalasataman asuinalueesta halutaan luoda älykkään kaupunkiasumisen mallialue.

Teksti: Susanna Haanpää Kuvat: Ville Rinne

Marius, 10 kuukautta, nauttii, kun isänsä Petja Partanen touhuaa tämän kanssa pehmeällä olohuoneen matolla perheen uutukaisessa Kalasataman-kodissa. Välillä puuhastellaan parvekkeella, jolta avautuu näkymä kimmeltävälle merelle. Taustalla häämöttää Helsingin kantakaupungin siluetti.

”Me Mariuksen kanssa olemme kotimiehinä, kun vaimoni Titta käy töissä. Päivät kuluvat kuten monilla muillakin pikkulapsiperheillä; syömme, leikimme ja nukumme. Välillä teemme pyörälenkkejä lähialueille ja tapaamme pihan muita lapsia.”

Leikkien lomassa isä ja poika pysähtyvät välillä ihmettelemään kadulla ajelevia kuorma-autoja ja kaivinkoneita. Niitä kulkeekin tiuhaan, sillä Kalasataman asuinalue on vasta muotoutumassa.

Partasen-Sopasen perhe pääsi muuttamaan uuteen kotiinsa jo maaliskuussa.

”Meitä onnisti. Osallistuimme Hitas-asuntojen arvontaan ja saimme kodin noin 2 000 hakijan joukosta”, Partanen kertoo.

Upouusi alue on vielä kesken ja monet palvelut ovat vielä rakenteilla. Tällä hetkellä lähistöllä on vain yksi pieni ruokakauppa ja ravintola.

”Tiesimme jo muuttovaiheessa, että asuisimme jonkin aikaa rakennustyömaalla. Alueelle kaavailluista taloista monia aletaan rakentaa, ja monet ovat vasta suunnitteilla”, Titta Sopanen toteaa.

Kalasatamassa kokeillaan erilaisia ratkaisuja, jotta siitä tulisi suunnannäyttäjä muille asuinalueille.

Ohjausta etänä

Uudessa kerrostalossa kiinnitettiin jo rakennusvaiheessa huomiota seikkoihin, joilla asumismukavuutta voidaan lisätä myöhempinäkin vuosina.

Taloon tehtiin muun muassa älykäs sähköverkko, eli nimensä mukaisesti sellainen, jossa sähkö ja äly kulkevat samassa verkossa. Ratkaisu ei näy asunnoissa ulospäin lainkaan, mutta se mahdollistaa muun muassa kodinkoneiden ohjaamisen kodin ulkopuolelta HIMA-kotiautomaation ansiosta. Vastaava järjestelmä voidaan tehdä myös saneerattaviin kohteisiin.

Tieto kulkee jokaisen asunnon sähkötaulusta internet­selaimen kautta asukkaan luettavaksi millä tahansa päätelaitteella.

Partanen käyttää HIMAa enimmäkseen kännykällään. Palveluun kirjaudutaan omilla tunnuksilla, minkä jälkeen ruutuun tulee näkyviin kuluvan vuorokauden tiedot sähkön sekä lämpimän ja kylmän veden kulutuksesta. Sillä pystyy myös tarkistamaan, onko jokin laite päällä ja sammuttamaan sen tarvittaessa.

”Tarvitsen tätä ominaisuutta silloin, kun kotoa lähdettyäni jään miettimään, mahdoinko sittenkin unohtaa espressokoneen päälle”, Partanen naurahtaa.

Tiedostava kuluttaja

Petja Partanen luonnehtii itseään sähkö- ja energia-asioiden harrastajaksi, joka seuraa alaa tiiviisti. Hänelle on tärkeää, että energiankulutusta voi seurata ja karsia.

”Tästä syystä minua ilahdutti myös tieto, että tämä talo kuuluu A-energialuokkaan.” Talo lämpiää kaukolämmöllä.

Perheen sähkölaitteiksi on vuosien saatossa valittu mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia vaihtoehtoja, ja lähes kaikissa kodin valaisimissa on led-lamput.

Partanen kertoo laskevansa laitteiden hintaan myös niiden elinkaaren aikaisen sähkönkulutuksen. Laitteiden määrästä ei kuitenkaan ole tingitty ja esimerkiksi saunassa käydään monta kertaa viikossa, vaikka se tekeekin kulutukseen piikin. Tämä käy ilmi Helenin Sävel Plus -raportointipalvelusta selkeästi.

”Ahkera saunominen taitaa olla vielä uutuudenviehätystä, sillä aiemmassa kodissamme ei omaa saunaa ollut.”

Autosta voisi luopua

Petja Partanen osallistui muutamien muiden talon asukkaiden kanssa Helenin järjestämiin työpajoihin, joissa kerättiin käyttäjien kokemuksia ja kommentteja HIMA-kotiautomaation kehittämistä varten.

”Minussa on insinöörinä vähän nörtin vikaa”, Partanen myöntää halukkuuttaan osallistua ideointiin.

Titta Sopanen ei jaa miehensä innostusta yhtä hanakasti:

”Minulle riittää, että perheessä yksi on perehtynyt näihin asioihin. Itseäni miellyttää uudessa kodissa eniten oma rauha eli se, että ulkoa äänet eivät kantaudu sisälle.”

Koska alue on vielä keskeneräinen, löytävät Sopanen ja Partanen parannettavaa ainakin kulkuyhteyksistä.

”Tänne kulkee metro, mutta isompia ostoksia varten kauppoihin on lähdettävä omalla autolla”, Sopanen kertoo.

Etenkin silloin, kun keli ei suosi pyöräilyä, autoon pitää turvautua pikkulapsiperheessä melko tiuhaan. Vuoden päästä valmistuva siltayhteys Mustikkamaalle ja Korkeasaareen laajentaa kätevästi ulkoilumaastoja. Sen sijaan siltaa ja raitiovaunuyhteyttä kantakaupunkiin saadaan vielä odottaa vuosia.

”Jossakin vaiheessa oma auto varmaankin käy tarpeettomaksi. Nytkin siitä voisi luopua, jos taloyhtiöllä olisi yhteinen sähköauto. Sellaista asukkaat voisivat käyttää tarvittaessa”, Partanen visioi.

Sähköautojen yleistymiseen on jo varauduttu, ja latauspisteitä on talon pysäköintipaikoilla.

Uudella alueella on omat hyvät puolensa, mutta Titta Sopanen kantaa huolta myös alkuperäisestä miljööstä:

”Toivon, ettei alueesta tehtäisi liian sliipattua, vaan että täällä säilyisi aiempi katukulttuurin henki.”

Valmiina tulevaisuuteen kokeilujen kautta

”Kalasatama on erikoinen hanke, jonka perimmäisenä tavoitteena on luoda uutta älykästä kaupunkiasumista smart-clean-hengessä”, luonnehtii projektinjohtaja Atte Kallio Heleniltä.

Kalasataman energia-asioissa mukana ovat Helen, Helen Sähköverkko, ABB ja Fingrid tarkoituksenaan luoda ajattomia energiaratkaisuja. Kehitystyötä ei kuitenkaan tehdä vain yhtä asuinaluetta varten.

”Kalasatamassa kokeillaan erilaisia ratkaisuja, jotta siitä tulisi suunnannäyttäjä muille asuinalueille. Kaikki niistä eivät välttämättä toimi, mutta se selviää vasta, kun kokeillaan”, Kallio kuvailee tekemisen henkeä.

Kalasatamaan tehdään muun muassa Pohjoismaiden suurin sähkövarasto, joka perustuu litiumakkuihin. Megawattiluokan sähkönvarastointi on uutta koko maailmassa.

”Tutkimme ja kehitämme sitä, mihin varastoitua sähköä voitaisiin käyttää. Ainakin sillä pystytään leikkaamaan kulutuspiikkejä ja tukemaan verkon toimintaa häiriötilanteissa.”

Lisäksi asukkailla on mahdollisuus hankkia oma aurinkopaneeli.

”Rakensimme Suomen suurimman aurinkovoimalan Suvilahteen Kalasataman kupeeseen. Uutta, vielä suurempaa voimalaa rakennetaan parhaillaan Kivikkoon. Kuka tahansa saattaa ostaa oman nimikkopaneelinsa netistä, ja sen tuottama sähkö hyvitetään sähkölaskussa. Tämä ratkaisu on ensimmäinen laatuaan Suomessa”, Kallio kertoo.

Yksittäinen asukas voi tuottaa sähköä ilman, että tarvitsee rakentaa minkäänlaista järjestelmää itse. Innovaatio herätti niin runsaasti kiinnostusta, että kaikki Suvilahden voimalan paneelit myytiin muutamassa päivässä.

Etäohjattava HIMA-kotiautomaatio on yksi tuotteista, joka otettiin käyttöön Kalasatamassa kaikkiaan noin 100 taloudessa.

”Palvelu on monin tavoin onnistunut. Yksi sen eduista on, että siihen voi rakentaa lisätoimintoja ja -palveluja ajan mittaan. Siitä voisi olla hyötyä esimerkiksi vanhustenhoidossa: jos kodissa ei kytketä kahvinkeitintä päälle totuttuun aikaan, voi hoitaja käydä tarkistamassa, onko asukkaalla kaikki kunnossa.”

Ominaisuuksien lisäämisen mahdollisuus on tärkeää, sillä Kalasatamaa rakennetaan vielä seuraavat 20 vuotta. Tänä aikana nyt uusilta tuntuvat järjestelmät ehtisivät muuten vanhentua.

”Kaiken kehittämisen pohjalla on älykäs sähkö-, kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmä”, Kallio summaa.

Kodin energiankäyttö

  • Perheen sähkönkulutus kuukaudessa: 200–240 kWh. Lämmityksenä kaukolämpö.
  • Sauna lämpiää usein. Keskiverron kerrostalosaunan kertalämmitykseen kuluu laskennallisesti 6–8 kWh.
  • Perhe suosii led-valoja.
  • HIMA-etäohjauspalvelu toimii puhelimella, tabletilla tai tietokoneella.
  • Palvelu kertoo sähkön ja veden reaaliaikaisen kulutuksen.
  • HIMAn avulla voi seurata ja ohjata sähköryhmiä sekä ajastaa sähkölaitteita.

 

Julkaistu Helen 3/2015