Asukkaat hallitsevat älykästä kaupunkia
Älykkäässä kaupungissa asukkaat pääsevät itse suunnittelemaan omaa elinympäristöään. Palvelut voidaan räätälöidä jopa taloyhtiö kerrallaan.
Elämme nyt ympäri maailman uudenlaista kaupungistumisen vaihetta. Kaupungit digitalisoituvat ja liittyvät osaksi tietoverkkoa. Samalla internet urbanisoituu.
"Älykkäitä palveluita on tähän saakka suunniteltu niin sanotusti puhtaalle paperille. Kaikki on voitu rakentaa alusta, kuten Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Älyä pitää kuitenkin tuoda myös valmiisiin kaupunkeihin tai niiden osiin, joissa asukkaat jo asuvat", selittää systeemisen muutoksen asiantuntija Roope Mokka ajatushautomo Demos Helsingistä.
Älyratkaisujen nivomista valmiiksi rakennettuun kaupunkiin kutsutaan retrofittingiksi tai smart retroksi. Mokan mukaan kaupunkien viihtyvyyttä pitää ylläpitää ja kehittää, jotta ne eivät autioidu ja rapistu. Hän muistuttaa, että kaupunginosat uudistuvat valitettavan usein vasta tuhon kautta. Ikääntyviltä asuinalueilta katoavat ensimmäisenä palvelut, ja niiden puuttuessa väki haluaa siirtyä muualle asumaan.
Älykkäässä kaupungissa viihtyvyyttä ja hyvinvointia voidaan lisätä jopa taloyhtiö kerrallaan. Digitaalisuus mahdollistaa sen, että yhdenkin taloyhtiön tarpeet voidaan huomioida, eikä kaikille taloyhtiöille tai alueille tarvitse tarjota samanlaista palvelua.
Kaupunki on meidän
Kun yksittäiset alueet tai vaikka taloyhtiöt otetaan suunnittelun lähtökohdaksi, eri asukasryhmille syntyy erilaisia palvelukokonaisuuksia.
"Esimerkiksi vanhusten palveluasumisen älykkäisiin ratkaisuihin voisi kuulua terveydenhuollon tai pankkien palveluja. Tämä vaatii tiukkaa palvelumuotoilua toimiakseen", Mokka pohtii.
Hän uskoo, että tulevaisuudessa keskitytään strategiseen kaupunkisuunnitteluun, jossa ihmisten osallistuminen ja osallistaminen ovat avainasemassa.
Perinteisestä kaupunkisuunnittelusta siirrytään kokeilevaan kehittämiseen, jossa uudistukset muotoutuvat sen mukaan, mistä ihmiset aidosti innostuvat.
"Jo nyt palvelut kehittyvät alhaalta ylöspäin. Asukkaat ovat ottaneet kaupungin haltuun. Esimerkkejä tästä ovat Siivous- ja Ravintolapäivät. Kaupunki kuuluu meille -asenne yleistyy."
Suunnitellaan pelaamalla
Yksi tapa osallistaa ihmiset kaupunkien suunnitteluun on pelillistäminen. Colossal Order -pelifirman suunnittelemaa Cities: Skylines -peliä on jo käytetty esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Tukholmassa kaupunkisuunnittelun apuna.
Viihteellinen kaupunkisimulaatiopeli on hyvin realistinen. Kun pelaaja tekee tietyn muutoksen esimerkiksi liikenteen ohjaamiseen kuvitteellisessa kaupungissaan, sillä on vaikutusta myös kaupungin muuhun toimintaan.
Pelisuunnittelija Karoliina Korppoo Colossal Orderista uskoo, että kun ihmiset ovat aktiivisia toimijoita, he eivät ole pelkästään palveluiden ostajia vaan tekevät itse kaupunkia entistä paremmaksi ja viihtyisämmäksi.
"Jos esimerkiksi aina joutuu seisomaan tietyissä liikennevaloissa pitkään, voi oman ratkaisuehdotuksensa jalankulkuun esittää pelin avulla visuaalisesti tarvitsematta osata varsinaista kaupunkisuunnittelua", Korppoo kuvailee.
Tämä voi johtaa muun muassa entistä toimivampaan joukkoliikenteeseen tai muihin liikkumisen tapoihin.
"Vuonna 2020 kaupungeissa asuu 60 prosenttia väestöstä. Autoja ei yksinkertaisesti mahdu kaupunkeihin enää kovin paljon enempää. Yksi vaihtoehto on parantaa kävelyreittejä vaikka kattamalla niistä osa. Tämänkin suunnittelussa pelin käyttö simulaationa voi olla hyvä apu", Korppoo visioi.
Tulevaisuuden kaupunki
Roope Mokka listasi trendejä, joilla on vaikutuksensa kaupunkiasumiseen tulevaisuudessa:
1. Muokattavuus yleistyy
Asukkaat osallistetaan alueen kehittämiseen. Esimerkiksi kauppakeskukset räätälöidään alueen mukaan ja asumiseen kuuluu palveluja.
2. Strategiset kokeilut
Visio asuinalueesta on kokeilun perusta. Jos kokeilun synnyttämä idea ei niin sanotusti lähde lentoon, kokeillaan jotakin muuta ja katsotaan, voisiko se toimia.
3. Kohtuuhintainen asuminen
Koska koti on entistä pienempi ja siksi myös edullisempi asua, tilankäyttöä tehostetaan. Coworking- ja cohousing-palvelut lisääntyvät, sillä jaetuilla yhteisillä tiloilla kompensoidaan pientä omaa tilaa.
4. Jakamisesta arkipäivää
Alustatalouden ja teollisen internetin kehittyessä kaikkea ei tarvitse hankkia omaksi. Esimerkiksi oma auto käy tarpeettomaksi, kun älykäs alusta pystyy poistamaan epävarmuuden auton jakamisesta ventovieraan kanssa. Auto on täynnä sensoreita ja jakamispalvelujen avulla tiedät, millainen kulkuneuvo sinulla on käytettävissäsi ja mikä on vaikkapa sen siisteystaso.
5. Energiantuotanto hajaantuu
Maailma on kehittymässä keskitetystä hajautettuun, ja tehokkuus perustuu älykkyyteen. Hajautettu energiantuotanto kerää energiaa valosta, lämpötilanvaihtelusta sekä radioaalloista ja kehittyy entistä joustavammaksi. Yhä useampi laite tuottaa oman energiansa – suurin yksikkö tällaisessa mallissa voi olla yksittäinen talo, jossa esimerkiksi autojen akkuja ladataan rakennusten omilla energiakeräimillä.