Sähkö

Ei saunaa parempaa

  • Teksti: Satu Laatikainen
  • Kuvat: Martti Järvi
  • 14.08.2018

Suomi on miljoonien saunojen maa. Yleisten ja yhteissaunojen suosio on taas nousussa. Taloyhtiöissäkään saunoja ei enää sijoiteta kellaritiloihin, vaan paraatipaikoille ylimpiin kerroksiin.

Ei-saunaa-parempaa

Eväät ovat tärkeitä myös saunareissulla.

Sauna kuuluu suomalaisen arkeen ja juhlaan vauvaiästä vanhuuteen saakka. On laskettu, että tyypillisesti puoli­toista kertaa viikossa saunoville suomalaisille kertyy yksittäisiä saunakertoja yli 200 miljoonaa vuodessa. Se tekee saunomisesta maamme määrällisesti laajimman aineettoman kulttuuriperinnön muodon – ja sen takia saunominen saikin kunnian olla Suomen ensimmäinen ehdokas Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Suomalainen saunakulttuuri sai kypsyä hitaassa savusaunan lämmössä vuosisatojen ajan. Kun hirsirakentaminen kehittyi ja lamasalvostekniikka oivallettiin ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina, kiteytyi hirsiperusteinen savusauna eräänlaiseksi suomalaiseksi tyyppisaunaksi. Sisäänlämpiävä kyly sulki Suomen kansan tiukkaan syleilyynsä, ja vielä 1930-luvulla noin puolet maamme saunoista oli savusaunoja.

Sauna- ja saunomisperinteen ylläpitäjiä voi sanoa olevan yhtä paljon kuin on saunojiakin – jokainen kun on oman saunakokemuksensa asiantuntija, kuten Suomen Saunaseuran vt. toiminnanjohtaja Mari Paavola muistuttaa.

”Saunakulttuuria ylläpitävät niin rakentajat, saunaseurat kuin saunatuotteiden valmistajatkin, mutta keskiössä ovat kuitenkin itse kylpijät. Suomalaiselle saunominen on itsestään selvää, ja nekin, jotka eivät sauno, tietävät miten saunassa toimitaan. Tällä tavoin ylläpidämme ja uudistamme elävää perinnettä ihan huomaamattamme”, Paavola toteaa.

Sauna kokoaa yhteen perheet ja porukat. Yhteisöllisyys korostuu myös yleisissä saunoissa.

Yksin tai yhdessä

Vaikka nykymaailmassa viikkorytmi ja arjen ja pyhän rajat ovat entistä elävämmät, saunominen edelleen päättää työrupeamat, aloittaa vapaat ja kruunaa erityiset hetket. Käsitykset oikeanlaisista saunatavoista ovat syvällä: saunaa kunnioitetaan, ja siellä on käyttäydyttävä siivosti. Saunassa kylpeminen on aina ollut paljon muutakin kuin ulkoista puhdistautumista.

”Saunomiseen liittyy tasavertaisuus: tittelit eivät saunaan ulotu. Sauna on paikka hiljentyä yksikseen, mutta se kokoaa yhteen myös perheet ja porukat”, Saunaseuran Paavola muistuttaa.

Yhteisöllisyys korostuu myös yleisissä saunoissa, joista perinteikkäimmät ovat jättäneet jälkensä kaupunkien paikallishistoriaan. Yleisiä saunoja perustettiin erityisesti sotien jälkeen, jolloin maalta kaupunkiin muuttanut työväki tarvitsi peseytymistiloja. Yhteisöllisyys on tärkeä ulottuvuus myös nykyään, kun yleiset saunat ovat jälleen suosiossa muutaman uinuvan vuosikymmenen jälkeen. Oman värinsä kaupunkikuvaan tuovat monet uudet yhteisölliset saunat.

Sauna-alan virtauksia tiiviisti seuraava arkkitehti Risto Vuolle-Apiala arvioi uusia saunapalveluja sen perusteella, onko niissä pääasiana löyly vai ovatko sauna ja sen perusfilosofia jääneet sivummalle esimerkiksi ravintolan tieltä.

”Silloin kun meditatiivista puolta ei ole unohdettu, löylyn henki löytyy. Yleisten kylpemiseen keskittyvien saunojen löylyyn voi luottaa.”

Taloyhtiöiden saunat sijoitetaan uusissa taloissa kellarin sijaan katolle.

Taloyhtiöiden saunat sijoitetaan uusissa taloissa kellarin sijaan katolle.

Hyvän saunan elementit

Suomalaisen kantasaunan ulkoiset tunnusmerkit kiteytyvät nimenomaan savusaunassa: hirsinen nelinurkkainen huone ja loiva harjakatto, ovinurkkaan sijoittuva savukivikiuas, peräseinälle kohtuullisen korkealle sijoittuvat lauteet sekä liki lakea sijaitsevan räppänän mahdollistama ihanteellinen ilmanvaihto. Lukuisia erikokoisia saunoja suunnitellut Risto Vuolle-Apiala sanoo vannovansa juuri savusaunojen nimiin, sillä se, joka on savusaunan löylyn kokenut, ymmärtää saunan periaatteen.

Uloslämpiävien saunojen myötä saunan olemus alkoi hieman muuttua. 1950-luvulla yleistyneet sähkökiukaat muuttivat saunan luonnetta jo radikaalisti, kun myös kaupungeissa asuville avautui kylpemisen autuus. 1980-luvulla saunoja alettiin rakentaa kerrostalohuoneistoihin, kun paljosta käytöstä huonoon kuntoon menneitä talosaunoja alettiin karsastaa. Lauantai-iltaisin saunovassa Suomessa nähtiin melkoisia energiapiikkejä etenkin talvisaikaan.

Nykyään jälleen suositut talosaunat rakennetaan hämärien kellarien sijaan talojen paraatipaikalle kattokerroksiin. Avarissa tiloissa avautuvat niin maisemat kuin väylät parempaan ilmanvaihtoon. 

”Kun laatua hieman nostetaan, koppisaunat jäävät käyttämättä. Hyvän saunan olemus on LVI-filosofinen kysymys, jossa olennaisia asioita ovat korvausilma ja ilmanpoisto. On suunniteltava huolellisesti ja lähdettävä liikkeelle siitä, millainen sauna on kysymyksessä – onko se yleinen sauna, asuntosauna, pihasauna tai kenties mökkiympäristöön rakennettava sauna. Sen jälkeen siirrytään pohtimaan yksityiskohtaisempia rakenteita: korkeussuhteita, ilmanvaihtoa, materiaaleja ja designia”, Vuolle-Apiala kiteyttää.

Hyvän saunan olemus on LVI-filosofinen kysymys.

Nautinnollinen kylpyhetki on monen tekijän summa

Kiuasta sanotaan saunan sydämeksi, eikä syyttä. Kiuasvalmistaja Harvian markkinointipäällikkö Jussi Valkosen mukaan suosittuja ovat nyt pilarimalliset kiukaat, joiden laaja kivipinta antaa kosteat, lempeät löylyt.

”Matalammassa lämmössä miellyttävän kosteissa löylyissä viihtyy pidempään”, arvelee Valkonen.

Harvialla on valikoimissaan kahdenkokoisia, oliviinidiabaasista lohkottuja kiuaskiviä, joista suuremmat on tarkoitettu puukiukaisiin, pienemmät sähkökiukaisiin. Lohkotut kivet varmistavat, että ilma pääsee kiertämään kiukaassa. Pyöreitä kiuaskiviä suositellaan korkeintaan pinnalle tai koristeeksi.

”Saunan käyttömäärä vaikuttaa kivien ikään. Jos kivitilan huolto laiminlyödään, ajan mittaan kivimassa painuu ja tiivistyy, eikä ilma enää kierrä kunnolla. Kiukaan kivet on syytä tarkistaa vuosittain. Jos kivet pysyvät ehjinä kahta kiveä toisiinsa napauttaessa, ne voi latoa huoletta takaisin”, Valkonen neuvoo.

Valkosen mukaan Suomessa tuloaan tekee nyt hybridisauna, jossa infrapuna yhdistyy tavalliseen kiukaaseen. Infrapunan lämpö on mahdollista kohdistaa vaikkapa kylpijöiden selkään. Suomessa etenkin kylpylöistä ja kuntosaleilta tuttu infrapunasauna on erityisen suosittu ulkomailla.

Sauna kautta aikojen

Sauna on Suomessa kuulunut ennen kaikkea talonpoikaiseen elämään. Entisajan sauna oli myös päivittäin käytetty talousrakennus, jossa kuivattiin maltaita, palvattiin lihaa ja tehtiin lukuisia muita töitä. Saunassa nostatettiin lempeä, kylvetettiin tulevat morsiamet ja parannettiin kansaa perinteisin menetelmin.

Alkuun puusaunojen kiukaat olivat vielä kertalämmitteisiä, jyhkeän kokoisia pönttökiukaiksi kutsuttuja laitoksia. Pönttökiukaista alkoi 1920-luvulla kiuasteollisuuden kehitys ja siitä pitäen katkeamattomalta näyttänyt kasvu. Valmiiksi muurattuja liesiä ja uuneja ryhtyi ensimmäisenä Suomessa valmistamaan Isak Räisäsen vuonna 1916 perustama Kastor Oy.

1900-luvun kuluessa saunat vapautuivat yksinomaan kylpemistarkoituksiin, ja niiden lämmittämiseen alettiin käyttää puun rinnalla niin sähköä, kaasua kuin öljyä. Sota-ajan kynnyksellä saunojen savut kulkivat pääsääntöisesti jo saunasta ulos. Kun savusaunojen riesana oli niiden paloherkkyys, saattoi savupiipullisen pihasaunan rakentaa myös tiiviimpään pihapiiriin, kun palamisen riski ei ollut enää niin suuri.

Tämän päivän saunaentusiastit vertailevat kerta- ja jatkuvalämmitteisten kiukaiden paremmuutta. Uuden ajan kokeileva sauna on lähtenyt myös liikkeelle ja lämpiää milloin yläilmoissa, milloin vesillä

Nykysaunoja voi napauttaa saunansa päälle etänä ohjauspaneelista ja älypuhelimestaan. Ajan pysäyttävä puusaunan lämmittäminen, lempeässä löylyssä hartaasti kylpeminen, vastalla vihtominen ja kesäillasta nauttiminen kuuluvat edelleen siihen rakkaimpaan mielenmaisemaan, josta moni ei hevillä luovu.

Uusi sähkösopimus

Tutustu sähkösopimuksiimme ja valitse sinulle sopivin vaihtoehto.

Katso sähkön hinnat ja tee sähkösopimus