Sähkö

Helen Sähkö­verkko kantaa ympäristö­vastuuta

  • Teksti: Riitta Ekholm
  • Kuvat: Katri Tamminen, Vesa Kippola
  • 24.02.2016
Helen Sähköverkko asentaa uudenlaisia lintuesteita virtajohtimiin. Sääksiä varten rakennettiin myös keinotekoinen pesä.

Helen Sähköverkko rakensi sääksipariskunnalle keinotekoisen pesän. Tyypillisesti laji pesii korkealle kohoavan männyn latvassa.

Helen Sähköverkkoa voi syystä pitää sekä vastuullisena toimijana että hyvänä naapurina helsinkiläisille.

Yhtiö on muun muassa sitoutunut elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. Sen siivittämänä yhtiö on muutamalla sähköasemalla ottanut käyttöön muuntajien häviölämmön hyödyntämisen lämmityksessä. Tätä on tarkoitus jalkauttaa myös muille asemille.

Taskussa on lisäksi kärkistandardien täyttämät ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät. Työntekijöiden hyvinvointi on yhtiölle muutakin kuin lauseita paperilla. Henkilöstöjohtaminen on sertifioitu ja sitä myös seurataan tiiviisti. Green Office -järjestelmä on itsestäänselvyys.

Pisteeksi iin päälle yhtiö haluaa olla mukana luomassa tulevaisuuden kaupunkikuvaa. Se järjesti kilpailun jakokaappien maisemoimiseksi, ja joukko koululaisia pääsi maalaamaan omat näkemyksensä siitä, miltä katukuva voi näyttää. Hietaniemenrannassa ja Viikinmäessä olevia maisemapylväitä ei liioin voi olla huomaamatta.

Vastuullisuus ulottuu myös luontoon: Viime kesänä Helen Sähköverkon kunnonhallintapäällikkö havaitsi töihin ajaessaan, että keskellä peltoa sijaitsevaan voimajohtopylvääseen oli pesiytynyt sääksipari. Alkoi pesän seuranta.

Puunlatvan haltijat

Huoli oli paitsi sääksiparin pesinnän onnistumisesta myös siitä, että pesän rakentaminen saattaa aiheuttaa ongelmia sähkönsiirrossa.

”Helsingin alueella on kolme Helenin voimalaitosta, jotka ovat herkkiä häiriöille”, sanoo siirtoverkkoasiantuntija Tiina Saransaari Helen Sähköverkosta.

Pesiminen meni nappiin eikä se aiheuttanut häiriöitä, mutta mietinnässä oli jo silloin yhteistyö Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa tarkoituksena tekopesän rakentaminen.

”Sääksi on rauhoitettu eläin, ja pesän poistamiseksi haimme ELY-keskukselta siihen luvan”, kertoo Saransaari.

Kun linnut olivat lähteneet syyskuun loppuun mennessä pesästä, kunnossapitourakoitsija kiipesi sähköpylvääseen ja vanha pesä hävitettiin. Uusi rakennettiin oksista, havuista ja sammaleista läheisen männyn latvaan.

”Petolinnut eivät häirinneet meitä, emmekä myöskään me niiden pesintää”, kiteyttää Saransaari. ”Keväällä odotetaan jännityksellä, kelpaako sääksille uusi pesä.”

Uudenlaisia lentoesteitä

Helen Sähköverkko pyrkii kaikin voimin myös ennalta ehkäisemään lintujen törmäämistä sähköjohtoihin. Jo vuosia on ukkosjohtimissa käytetty lintupalloja. Nyt kokeillaan uutta innovaatiota, FireFly bird protection -muovilevyjä, jotka voidaan asentaa virtajohtimiin.

”Muovilevyt pyörivät akselinsa ympäri ja niissä on heijastavia pintoja, jotka keräävät auringonvaloa. Tämä toimii myös pimeällä”, sanoo Saransaari.

Suomessa niitä on käytetty vain keski- ja pienjännitteillä, mutta Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on jo kokemuksia suurjännitteistä. Odotukset ovat korkealla.

Saransaari muistuttaa, että 98 prosenttia johdoista on maan alla, missä ne ovat turvassa myrskyiltä ja petolinnuilta.

Pohjanlahden rannikolla on havaittu jonkin verran lintujen pesimistä voimalinjapylväissä, mutta Viron ­suunnalla se on isompikin ongelma.

Huimapäiset asentajat kiinnittivät uudenlaisia lintuesteitä koekäyttöön Vanhankaupunginlahdelle.

Huimapäiset asentajat kiinnittivät uudenlaisia lintuesteitä koekäyttöön Vanhankaupunginlahdelle.

Silmälläpidettävä kosmopoliitti

”Keinotekoiset pesäalustat voivat olla sääksille erittäin tervetulleita”, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon valtakunnallista sääksiseurantaa Helsingin seudulla tekevä tutkija Tapio Solonen. Hän on ollut tiiviissä yhteistyössä Helen Sähköverkon kanssa sääksiasioissa.

Sääkset löytävät hyvin uudet tekopesät, ja niillä on taipumus pesiä samassa paikassa vuodesta toiseen.

”Jos ne ovat pesineet onnistuneesti voimajohtopylväässä, ne saattavat yrittää sitä uudelleen seuraavana vuonna”, sanoo Solonen.

Joillakin alueilla myös merikotkat voivat löytää ja vallata tekopesän ennen sääksien tuloa huhtikuussa.

Noin puolet Suomen sääksipareista pesii nykyisin tekopesissä.

”Juuri tämä pesäpaikkapula on meillä tärkein syy lajin uhanalaisuuteen”, sanoo Solonen.

Sääksen pesimäkannan säilyminen nykyisellä tasolla riippuu Solosen mukaan vapaaehtoistyöllä ylläpidetystä tekopesäverkostosta. Kun 1960-luvun lopulla havahduttiin siihen, että kanta oli hälyttävän pieni, ainoastaan 500–600 paria, alkoi valtakunnallinen seuranta.

Suomessa arvioidaan nykyisin olevan noin 1 300 paria. Laji on edelleen luokiteltu silmälläpidettäväksi.

”Sääksi kelpuuttaa asuinympäristökseen lähes minkälaisen ympäristön tahansa, kunhan riittävän lähellä on kalastukseen soveltuvia saalistusvesiä, alue on tarpeeksi rauhallinen ja sieltä löytyy sopiva pesäpuu”, sanoo Solonen.

Lintu tekee pesänsä paikkaan, josta on hyvä näkyvyys. Tyypillisesti se on ympäristöä korkeammalle kohoavan männyn latvassa.

 

Rantojen petolintu

  1. Sääksi, vanhalta nimeltään kalasääski on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannoilla. Sen siivet ovat pitkät ja kapeat. Pituus on 52–60 cm ja siipien kärkiväli 152–167 cm.
  2. Naaras on koirasta isompi, 1,5–2,2 kg, koiraan paino on 1,2–2 kg.
  3. Sääksi on eräs maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Suomessa se on levittäytynyt koko maan alueelle.
  4. Sääksen pesä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Lähes kaikki Luonnontieteellisen keskusmuseon tietoon tulleet sääksien pesät tarkastetaan vuosittain. Vuonna 2013 tarkastettiin 2 192 pesäpaikkaa, joista asutettuja oli 1 170.
  5. Petolinnut ovat tärkeitä ympäristön tilan indikaattoreita. Petolintuseuranta on Luonnontieteellisen keskusmuseon, rengastustoimiston ja ympäristöministeriön yhteishanke.

 

Sähkökatkot harvinaisia

  • Sähköverkon kautta toimitetaan Helsingissä sähköenergiaa yli 370 000 asiakkaalle. Eri jännitetason kaapeleita ja avojohtoja on Helsingissä yhteensä noin 6 200 km. Kaupunkikuvassa näkyy lisäksi erilaisia maanpäällisiä rakenteita, kuten sähköasemia, muuntamoita ja jakokaappeja.
  • Karkeasti arvioiden 98 prosenttia kaikista sähköjohdoista on Helsingissä maan alla.
  • Keskimäärin helsinkiläinen kokee puolen tunnin sähkökatkon vain joka kymmenes vuosi. Jos sähkönjakelu Helsingissä jostain syystä häiriintyy, netissä oleva häiriökartta päivittyy automaattisesti ja näyttää häiriöalueen. Lisäksi Helen Sähköverkko aktivoi vikailmoitusnumeroon häiriöviestin ja päivittää nettisivuille koko ajan tietoa, jossa kerrotaan sähkönjakeluhäiriön selvityksen eri vaiheista ja häiriön syistä.

Ajantasainen tieto häiriöistä > sahkokatkot.helen.fi

Uusi sähkösopimus

Uusi ja parempi sähkösopimus?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Sähköverkko on osa kaupunkikuvaa

Sähköverkko voi kulkea maan alla ja ilmojen halki. Parhaimmillaan se on joko huomaamatonta tai kaupunginosan pidetyin nähtävyys.

Suvilahden sähkövarasto on aurinkovoiman paras kaveri

Sähkön varastointi on tärkeä pala tulevaisuutta. Helsingin Suvilahteen on asennettu Pohjoismaiden suurin sähkövarasto. Ilman tällaisia järjestelmiä koko uusiutuvan energian vallankumous jäisi haaveeksi.

Sähköverkkoa kannattelemassa

Helsingissä sähköverkon häiriöt ovat tuikiharvinaisia. Jos vikaa kuitenkin ilmenee, Leif Knief kollegoineen korjaa tilanteen.