Sähkö

Helenin eteläisin asiakas: Edullista sähköä ei kannata tuhlata

  • Teksti: Tarja Västilä
  • Kuvat: Katri Lehtola
  • 01.11.2018

Hankolainen Eero Elsilä, yksi Helenin eteläisimmistä asiakkaista, tunnustautuu tarkaksi sähkönkäyttäjäksi.

Helenin eteläisin asiakas Eero Elsilä

Aamupuuro on valmistumassa, mutta aamurutiiniin ei puuronhämmentäjä tarvitse lainkaan sähköä.

”Vanhanaikainen puuhella on ahkerassa käytössä ja se on myös hyvä lämmönantaja. Lisäksi talossa on takka ja saunakin lämpiää puilla”, kertoo hankolainen Eero Elsilä.

Elsilät ovat asuneet merenrantakaupungissa yli 30 vuotta. Puu- ja öljylämmitteisestä rintamamiestalosta jälkikasvu on jo pyrähtänyt maailmalle.

”Hangossa kesät ovat aivan ihanat, kunnon talvia taas ei ole koettu moneen vuoteen. Meri toimii myös patterina: kaupungissa on harvoin kovin kylmää. Rospuuttoaikana hyödynnämme ilmalämpöpumppua, mutta sillä viilentäminen syö liikaa sähköä. Vaikka viime kesä oli helteinen, emme me lämpöä pelkää!”

Eero Elsilä, Helenin eteläisin asiakas

Hangossa meren läheisyys tasoittaa lämpötiloja, ja kovin kylmää on harvoin, Eero Elsilä kertoo.

Tarjouksiin tartuttava

Pariskunta käyttää sähköä säästeliäästi ja sitä kuluu lähinnä kodin perussähkölaitteisiin. Elsilöillä energian vuosikulutus on maltillinen, noin 3 500 kWh.

”Olemme tarkkoja sähkön käytössä. Lamput eivät pala turhaan: jos huoneesta poistutaan, valot sammutetaan. Seuraan myös energiayhtiöiden hintoja ja eläkeläisenä pyrin valitsemaan yhtiön, josta saa edullisimmin sähköä.”

Elsilän määräaikainen sähkösopimus päättyy tammikuun lopussa.

”Jatkan Helenillä, jos saan hyvän tarjouksen. Olen jo kerran sopimusta jatkanut, vaikka edullisempikin vaihtoehto olisi ollut tarjolla. Kun jotain on sopinut, se on pidettävä.”

Sähkön siirtohinnat eivät saa Elsilältä suitsutusta. Hän ihmettelee, miten energian siirtäminen voi maksaa monikertaisesti sähköön verrattuna. Sen sijaan sähkön hinta ei hänen mukaansa ole Suomessa kallista.

Primitiivistä mökkeilyä

Elsiläkin seuraa huolestuneena ilmastonmuutoksen aiheuttamia ilmiöitä, joita on jo havaittavissa. Hän voisi hankkia sähköauton, jos sellaisella voisi ajella mökille asti ja hinta halpenisi.

”Mökki on 500 kilometrin päässä Pohjois-Karjalassa. En viitsisi matkalla pysähdellä pariksi tunniksi akkuja lataamaan. Aurinkosähköäkin mietin, mutta järjestelmä ei maksaisi itseään takaisin elinaikanani.”

Liperin mökissä ei ole sähköä, eikä kuulemma koskaan tulekaan.

”Tykkäämme primitiivisestä elosta ja olosta”, hymyilee Elsilä.

Tiesitkö?

Helenillä on asiakkaita myös pohjoisessa. Lue utsjokelaisen Oula Kitin tarina.