Sähkö

Kahvia rakastava kansa

  • Teksti: Jenni Uusilehto
  • Kuvat: Roope Permanto
  • 05.11.2018

Suomalaiset ovat maailman kovimpia 
kahvinjuojia. Kahvia juodaan kotien ja 
työpaikkojen lisäksi entistä enemmän 
kahviloissa, ja kiinnostus kahvin alkuperää kohtaan on kasvussa.

Benjamin Andberg punnitsee kahvipapuja

Benjamin Andberg punnitsee kahvipavut paahdettavaksi 25 kilon erissä. Tummaa kahvia paahdetaan 11–14 minuuttia.

Aamukahvit, torikahvit, iltapäiväkahvit, pullakahvit, retkikahvit ja kakkukahvit. Oli arki tai juhla, ilo tai suru, suomalaiset juovat kahvia. ”Otatteko kahvia”, kysytään, kun taloon tulee vieraita – ellei kahvinkeitin porise jo. Kahvin äärellä vaihdetaan kuulumisia, ratkotaan murheita, pohdiskellaan ja levähdetään. Ei ole montaa maata maailmassa, jossa työpäivien kahvitauot olisi laissa määrätty.

Kahvi kuuluu vahvasti suomalaiseen kulttuuriin, ja suomalaiset ovatkin sen juomisessa maailmanmestareita – missään muualla ei juoda kahvia yhtä paljon kuin meillä. Suomalainen juo keskimäärin kolme kupillista kahvia päivässä. Vuodessa se tarkoittaa kymmenen kiloa eli kaksikymmentä kahvipaketillista henkilöä kohden. Se on paljon. Esimerkiksi suurina kahvinkuluttajamaina pidetyissä Ranskassa tai Italiassa juodaan yli puolet vähemmän kahvia kuin Suomessa.

Suomalaiset päihittävät muut maat määrän lisäksi myös laadussa. Kun muualla maailmassa juodaan pääasiassa tummapaahtoista kahvia, suomalainen juo kahvinsa mieluiten vaaleapaahtoisena.

”Vaaleapaahtoiset kahvit ovat laadukkaimpia, sillä niitä voi valmistaa vain puhtaasta vedestä ja kaikkein laadukkaimmista kahvilaaduista. Vaaleapaahtoisessa kahvissa maistuu heti läpi, jos kahvi ei ole laadukasta. Myös kahvin ominaismaut pääsevät paremmin esiin vaaleassa paahdossa”, sanoo Paulig Kulman paahtaja Sampo Latvakangas.

Tummapaahtoisen kahvin kysyntä on ollut Suomessa kasvussa 2000-­luvun alkupuolelta. Silti kolme neljästä kupillisesta on yhä vaaleapaahtoista. Kyse on makumieltymyksistä, mutta myös Suomen puhtaalla ja pehmeällä vedellä on vaikutusta. Vaaleapaahtoinen kahvi uuttuu hyvin pehmeään veteen ja pääsee siten paremmin oikeuksiinsa. Oikeastaan Suomi on kahvitottumuksissa trendien edelläkävijä – vaalea paahto on nyt maailmalla kovassa nousussa.

"Vaaleapaahtoisessa maistuu heti läpi, jos kahvi ei ole laadukasta."

Kahvi kiinnostaa kuin viini

Suomalaiset juovat kahvia ennen kaikkea kodeissa ja työpaikoilla, mutta entistä enemmän myös kahviloissa.

Kun kahvilaketjut alkoivat yleistyä Suomessa 1990-luvulla, kahviloissa panostettiin enemmän pullaan ja muihin oheistuotteisiin kuin itse kahviin. Erilaiset makusiirapit kahvin joukossa olivat siihen aikaan kova juttu.

2000-luvulla alettiin perustaa kahviloita, joissa pääasiassa oli itse kahvi. Samoihin aikoihin pienpaahtimoiden määrä alkoi kasvaa.

Kun Helsingin Kahvipaahtimon perustaja Benjamin Andberg suunnitteli oman paahtimon perustamista vuosituhannen alussa, pienpaahtimoiden määrä oli laskettavissa yhden käden sormilla. Nyt pienpaahtimoita on Suomessa jo toistakymmentä.

Andberg arvelee pienpaahtimoiden kasvavan suosion liittyvän yleisesti ruoka- ja juoma-alalla vallitsevaan tuoreuden, paikallisuuden ja laatutietoisuuden kasvuun. Kahvista ollaan nyt samalla tavalla kiinnostuneita kuin vaikkapa viinistä tai oluesta.

”Kahvi on tunneladattu tuote. Ihmiset haluavat kuulla kahvitarinoita ja tietää, minkälaisista olosuhteista kahvi on tullut. Kestävää kahvia halutaan tukea. Eri maista tulevien kahvien makuprofiilit kiinnostavat nyt kuluttajia – halutaan tietää esimerkiksi, miltä kenialainen kahvi maistuu. Ihmiset ovat kahvin suhteen entistä kokeilunhaluisempia ja haluavat testata jotain muuta kuin sitä samaa vanhaa”, Andberg kertoo.

"Kahvi on tunneladattu tuote."

Kahvittelurituaalit jäävät historiaan

Loraus kahvia tassille, sokeripala hampaiden väliin ja sitten ryystetään. Näin suomalaiset, tai ainakin työväenluokka, joivat kahvia vielä sotien aikaan. Kahvinjuontitavat ovat niistä ajoista muuttuneet. Suurikokoiset mukit ovat syrjäyttäneet sievät posliinikupit – nyt hörpitään mieluummin yhtä suurta mukillista pidempään kuin ollaan jatkuvasti kaatamassa kuppiin täydennystä.

Samalla ovat kadonneet monet kahvittelurituaalit. Entisaikaan vieraat saattoivat ilmoittaa sormia pyörittelemällä kahvinjuontihalukkuudestaan. Vieraille tarjottujen kahvikupillisten määrä ei myöskään enää kieli isäntäväen vieraanvaraisuudesta ja sosiaalisesta asemasta kuin ennen vanhaan.

Kahvinjuonnin ei tarvitse myöskään enää tapahtua tietyssä paikassa, vaan kahvi kulkee käyttäjänsä mukana. Take away -kahvikulttuuri on tullut jäädäkseen.

Kahvilassa suomalainen tilaa yhä useammin espressopohjaisen kahvin, joskin suodatinkahvi maidolla on yhä se ykkösvalinta. Vain joka kolmas kahvi juodaan mustana. Varsinkin kaupungeissa moni kestävistä valinnoista kiinnostunut kuluttaja kaataa kahviinsa lehmänmaidon sijasta kasvipohjaista maitojuomaa, kuten kauramaitoa.

”Sokerin kanssa kahvinsa juo enää vanha kansa. Vain noin 10 prosenttia laittaa sokeria kahviinsa”, Latvakangas sanoo.

Suomen kahvihistoria

Kahvi saapui Ruotsi-Suomeen 1600-luvun lopulla laivojen mukana. Kahvivillitys levisi rannikon porvaristolta koko maahan sellaisella vauhdilla, että sitä jouduttiin hillitsemään korkealla verotuksella ja kielloilla. Kahvista muodostui kuitenkin nopeasti koko kansan juoma.

1900-luvun alkuun asti kahvi ostettiin kotiin papuina. Pavut paahdettiin brännärissä ja jauhettiin myllyssä itse. Vuonna 1904 Paulig perusti Pohjoismaiden ensimmäisen kahvipaahtimon Helsinkiin, ja vuonna 1931 lanseerattiin valmiiksi jauhettu kahvi.
Kahvi oli entisaikaan arvokas luksustuote. Säästäväinen emäntä hyödynsi vanhat kahvinpurut useaan kertaan. Vasta, kun taloon tuli vieraita, oli tapana keittää kahvi uusista puruista.

1940-luvun sotavuosina elintarvikkeiden saantia säännösteltiin. Kahvi oli pannassa pitkään, ja sen tilalla käytettiin kahvinkorviketta. Korvike valmistettiin paahtamalla viljaa ja sikuria. Maku ei juuri muistuttanut kahvia, mutta ulkonäkö ja suutuntuma oli sama.

”Sodan aikana korvikkeesta 25 prosenttia oli kahvia, mutta vuonna 1943 kahvi loppui Suomesta kokonaan. Oli suuri ilon päivä, kun ensimmäinen kahvilaiva saapui Suomeen vuonna 1946. Ihmiset olivat sankoin joukoin kallisarvoista lastia vastassa Turun satamassa”, Sampo Latvakangas Pauligilta kertoo.

Parempaa kahvia kotona

Suomalaiset ovat suodatinkahvikansaa. Sähkökäyttöiset suodatinkahvinkeittimet vakiinnuttivat paikkansa suomalaisten keittiöissä 1970-luvulla. Vain pieni joukko suomalaisista valmistaa kahvinsa kotona pressopannulla, kapselilaitteella, perinteisellä kahvipannulla tai käsin suodattamalla.

Suurin osa kahvista myydään Suomessa valmiiksi jauhettuna. Kotona jauhamisen suosio on kuitenkin kasvussa.

”Papuina ostaminen on hyvä tapa. Jauhettu kahvi alkaa maistua eltaantuneelta viikon jälkeen. Kokonaiset pavut säilyvät pidempään”, Paulig Kulman paahtaja Sampo Latvakangas sanoo.

Jos kahvin säilyvyyttä haluaa pidentää, se kannattaa säilyttää jääkaapissa tai pakastimessa, Latvakangas vinkkaa. Tärkeintä on säilyttää kahvi omassa pakkauksessaan mahdollisimman tiiviisti erilliseen kahvipurkkiin suljettuna, etteivät happi ja hajut pääse pilaamaan kahvia.

Tuoreuden lisäksi kahvin keitossa on syytä kiinnittää huomiota oikeanlaiseen annosteluun.

”Oikea määrä kahvia kupillista kohden on yksi tasainen mitta. Jos pitää vahvasta kahvista, oikea ratkaisu ei ole lisätä vaaleapaahtoista kahvia enemmän, vaan vaihtaa kahvilaatua. Jos kahvia on liikaa, se ei uutu tasaisesti ja lopputulos on kitkerää”, Latvakangas neuvoo.

Kahvia ei kannata myöskään pilata likaisilla valmistusvälineillä. Kahvinkeittimen suodatin ja kahvipannu tulisi pestä käsitiskiaineella aina kahvin keiton jälkeen. Kahvipannulla ei tule kaataa vettä keittimen säiliöön, koska pannusta irtoava kahvirasva palaa kiinni keittimen putkiin ja kahvin maku kärsii.

Putkistoon jääneen kahvirasvan voi irrottaa lämpimällä ruokasoodaliuoksella: 3 rkl ruokasoodaa 1 litraan vettä.

”Keitä seoksesta puolet kahvinkeittimen läpi, sammuta virta ja anna vaikuttaa 30 minuuttia. Käynnistä keitin sitten uudelleen. Keitä sen jälkeen vielä 2–3 pannullista puhdasta vettä”, Latvakangas neuvoo.

Keitin kannattaa myös aika ajoin puhdistaa ruokakaupoista saatavalla kalkinpoistoaineella. Vastuksen ympärille muodostunut kalkki häiritsee veden kuumentumista ja kulkua putkistossa.