Rintamamiestalon keittiöremontti – ripaus vanhaa, paljon uutta

Aamuaurinko paistaa sisään rintamamiestalon ikkunasta. Oliver, 3, esittelee kuorma-autoaan ja kipittää pöydän taa. Sisustusarkkitehti Anita Koskisen keittiössä aamutoimet ovat jo takana. Vielä vuosi sitten saman keittiön pöydän ääressä näytti hyvin erilaiselta.

"Keittiössä oli käytännössä vain yksi kattovalaisin ja pari toimivaa pistorasiaa. Suuret, 1950-luvulla rakennetut kiinteät kaapit veivät paljon tilaa, liesituuletin puuttui ja työtasot olivat ajan hengen mukaisesti matalalla", Koskinen kertoo.

Pari vuotta talossa asuneelle Koskiselle sekä tämän miehelle Antti Koskiselle oli alusta saakka selvää, että keittiö menee remonttiin. Keittiö ei vastannut nykystandardeja, joten periaatteessa kaikki oli laitettava uusiksi.

"Talo on isovanhempieni rakentama ja samalla lapsuudenkotini, joten halusimme säilyttää tässä ajan henkeä. Keittiö oli lähes täysin alkuperäiskunnossa ja kaipasi aika paljon modernisointia. Tarkoituksena oli kunnioittaa vanhaa, mutta nykypäivän tyylillä", Antti Koskinen kertoo.

Vuonna 1955 valmistuneessa talossa asuu kolme sukupolvea. Yläkerrassa asuvilla Antin vanhemmilla on oma sisäänkäyntinsä.
Koskiset päätyivät säästämään vanhoista kiinteistä kaapeista kaksi. Lisäksi puuhella sai jäädä. Vanha mintunvärinen keittiö joutui lähtemään, ja keittiön värisävyiksi valikoituivat valkoinen, musta ja harmaa. Puuhellan ja alkuperäisten kaappien värit toimivat tehosteväreinä.

"Olisimme halunneet säästää enemmänkin vanhoja kalusteita, mutta meidän oli pakko luopua suurimmasta osasta, jotta saimme kaiken mahtumaan", Antti Koskinen sanoo.

Lukuisia keittiöitä suunnitelleelle sisustusarkkitehdille oman keittiön suunnittelu tuntui haastavalta. "Pyysimme useita tarjouksia erilaisista keittiöistä, mutta mikään ei tuntunut täysin omalta. Lopulta oli helpompi suunnitella kaikki itse", Anita Koskinen kertoo.

Valaistus luo tilaa

Pimeältä ja ahtaalta tuntunut keittiö muuttui suunnittelun tuloksena 17 neliön tilaihmeeksi, joka vaikuttaa paljon todellista kokoaan suuremmalta. Vaikka kaappitila vähenikin, säilytystilaa löytyy yhä yllin kyllin.

Syy tilan tuntuun löytyy osin valaistuksesta. Katossa on nyt useita lamppuja ja työtasojen yllä erilliset kohdevalaisimet. Sähköt uusittiin remontissa kokonaan.

"Laskeskelin, että täältä lähti noin 15 metriä sähköjohtoa ja tilalle tuli johtoa sadan metrin verran. Uusimme samalla sähkötaulun.

Aiemmin sulakkeet poksuivat koko ajan, edes kahvia ei voinut keittää samaan aikaan veden kanssa", Antti Koskinen nauraa.

Hämärän tilan muuttaminen valoisaksi vaati tarkkaa mitoitusta. "Meille oli tärkeää, että joka puolella on riittävästi valoa. Työtason yläpuolella olevissa valoissa on himmennin, joten huoneen saa halutessaan muutettua tunnelmallisemmaksi", Anita Koskinen kertoo.

Valaisinten lisäksi myös pistorasioiden määrä lisääntyi moninkertaisesti. Nyt pistorasioita riittää myös jouluvaloille ja -kyntteliköille.

Koskisen mielestä nykykeittiössä on harvoin liikaa pistorasioita. Siksi perinteisten pistokepaikkojen lisäksi keittiöstä löytyy myös usb-liittimellä varustettu pistorasia, jossa perheen tabletit ja kännykät latautuvat näppärästi.

Myös Työtehoseuran keittiö- ja kodinhoitotilojen suunnitteluun erikoistunut tutkija Tarja Marjomaa kehottaa pohtimaan keittiön valaistusta tarkkaan. "Kohdevalaistuksen täytyy olla riittävä. Valo ei saa häikäistä eikä toisaalta jäädä selän taakse. Toimivassa keittiössä valo muuntuu kulloisenkin käyttötarpeen mukaan."

Marjomaa huomauttaa, ettei keittiösuunnittelussa ole olemassa mitään yleispätevää sääntöä, paljonko pistorasioita tai valaisimia täytyy olla. Varustetaso ja käyttötarve ratkaisevat. "Selvää on, että nykypäivänä niitä tarvitaan yhä enemmän. Moni lataa kännykkänsä keittiössä", Marjomaa kertoo.

Koskiset päätyivät säästämään vanhoista kaapeista kaksi. Niiden värit toimivat uuden keittiön tehosteväreinä.

Tärkeimmät haaveet mukaan

Tarja Marjomaa huomauttaa, että keittiöremontin alussa on hyvä pohtia, millaiset reunaehdot tila asettaa suunnittelulle. Tämän jälkeen mukaan kannattaa yrittää saada tärkeimmät haaveet.

"Uudisrakennuksessa keittiön vesipisteen sijaintiin voi vaikuttaa usein eri tavalla kuin vanhaa kohdetta remontoidessa. Myös ovet ja ikkunoiden paikat rajoittavat tilan suunnittelua. Lisäksi vanhassa talossa ikkunat saattavat olla eri korkeudella kuin nykyisin."

Koskisten keittiössä oviaukkoja oli aluksi kaksi. Jotta kaikki mukaan haluttavat laitteet saatiin mahtumaan, oli toinen ovi muurattava umpeen. Nyt oven paikalla on liesi ja liesituuletin. Myös ikkuna on rintamamiestaloille tyypilliseen tapaan hieman nykystandardeja matalammalla. Ikkunan sijainti määritti paikan ruokapöydälle, joka ei mahtunut muuallekaan taloon.

Oman haasteensa suunnitteluun toi vesipisteen paikka. Sähköturvallisuussyistä vesipisteen viereen ei saa sijoittaa pistorasioita, eikä sen viereen kannata käytännöllisyyssyistä sijoittaa liettä.

Jos tilaa olisi riittänyt, Anita Koskinen olisi halunnut keittiöönsä saarekkeen. "Jouduimme kuitenkin luopumaan ajatuksesta, sillä meidän oli pakko priorisoida. Halusimme keittiöön ehdottomasti astianpesukoneen, pyykinpesukoneen ja kuivausrummun. Meille oli tärkeää, että kulkuväylät toimivat siten, että laitteiden ympärillä on tilaa liikkua ja että esimerkiksi astianpesukonetta voi täyttää kummaltakin puolelta."

Kaikista haaveista sisustusarkkitehdin ei silti tarvinnut luopua. Keittiöön mahtui mainiosti aamiaiskaappi, joka kätkee sisälleen kahvinkeittimet, leivänpaahtimen ja muut työtasoille usein jäävät esineet.

"Halusimme mahdollisimman paljon laskutilaa, sillä vanhassa keittiössä sitä ei ollut nimeksikään. Aamiaiskaappi tuntuu luksukselta, sillä keittiö näyttää paljon siistimmältä ja tilavammalta, kun mikään ylimääräinen ei loju pöydillä. Sama koskee pesukoneita. Niiden sijoittelu keittiöön helpottaa arkea", Anita Koskinen sanoo.

Myös Työtehoseuran Tarja Marjomaa kehottaa pohtimaan käytettävyyttä. "Toimivuus on usein keittiön suunnittelun lähtökohta. Tarkoitus on, että tila toimii kaikkien perheenjäsenten käytössä. Esimerkiksi vakuutusyhtiöiden mukaan ihanteellinen paikka pyykinpesukoneelle on lattiakaivollinen tila, mutta kukaan ei varsinaisesti kiellä sen sijoittamista keittiöön."

Toimivuuteen liittyy myös ergonomia. Koskisilla sen huomioiminen näkyy paitsi aiempaa korkeammalla sijaitsevilla työtasoilla myös normaalia korkeammalla sijaitsevien uunin ja mikron sijoittelulla.

"Keittiön kaikkien kaapistojen tulisi olla sellaisella korkeudella, että niihin yltää ilman erillistä jakkaraa. Koneita sijoittaessa kannattaa miettiä, että ne ovat hyvällä käyttökorkeudella. Sama koskee tavaroiden säilyttämistä. Päivittäin käytettävien tavaroiden tulisi olla helposti saatavilla siten, että veitsien ja kuumien astioiden kanssa ei tarvitse ottaa montaa askelta", Marjomaa summaa.

Antti, Oliver ja Anita Koskinen ovat tyytyväisiä uuteen keittiöönsä, jossa kaikelle on oma paikkansa.

Turvallisuus edellä

Sekä Marjomaa että Koskinen ovat yhtä mieltä siitä, että keittiön suunnittelussa täytyy pohtia turvallisuusseikkoja useaan otteeseen.

"Esimerkiksi kylmälaitteet tarvitsevat ympärilleen ilmankiertotilaa. Uudiskohteissa kalustepeitteiset, niin sanotut integroidut kodinkoneet, sijoitetaan kodinkonekomeroihin, joten niissä ilmankierto on valmiiksi huomioitu. Komerokaappirivistössä olevaan aukkoon sijoitettaessa on varmistuttava, että laitteen ja yläpuolella olevan yläkomeron väliin jää riittävästi ilmankiertotilaa."

Myöskään astianpesukonetta ja kylmälaitetta ei saisi sijoittaa vierekkäin. Astianpesukoneen luukun avaamisen yhteydessä koneesta tulee vesihöyryä, joka voi lisätä viereen sijoitetun kylmälaitteen sähkönkulutusta. Sama koskee lattialiettä.

"Pahimmassa tapauksessa lieden kuumat sivuseinät voivat vaurioittaa viereisen kalusteen pintaa", Marjomaa kertoo.

Koskisten keittiön uusi kalusteuuni ei kuumenna ympäröiviä kaappeja, mutta vanha puuhella vaati ympärilleen aiempaa turvallisemman muurin. Antti Koskinen päätyi rakentamaan rapatun suojamuurin itse. Suojamuurin yläpuolelle päätyivät myös keittiöveitset.

"Mietimme, missä kohdassa keittiötä käytämme veitsiä ja mihin veitset kannattaa sijoitella niin, etteivät ne ole lasten ulottuvilla", Anita Koskinen sanoo.

Koskisten keittiön muodonmuutos oli suuri, ja keittiön käyttäjät ovat aikaansaannokseensa nyt tyytyväisiä. "On hienoa, että kaikelle on vihdoin oma paikkansa", Antti Koskinen kertoo.

Arki syö sähköä

• Öljylämmitteisessä rintamamiestalossa energiaa kuluu eniten tavallisen arjen pyörittämiseen. Koskisten mukaan sähköä kuluu eniten kodinkoneiden ja valaistuksen käyttöön. Remontoiduissa tiloissa on lisäksi vesikiertoinen lattialämmitys.
• Koskiset pyrkivät säästämään sähköä sammuttamalla valoja huoneista, joissa ei olla. Samoin sähkölaitteet sammutetaan, kun niitä ei tarvita. Lisäksi lattialämmityksen menovesi on haaleampaa kuin patteriverkostossa, öljylämmitykseen on hankittu uudenaikainen säätölaitteisto ja remontoitujen huoneiden eristystä on parannettu remonttien yhteydessä. Talossa on alkuperäiset ikkunat ja osaan niistä on hankittu tiivistyslistat. Lamput ovat poikkeuksetta energiatehokkaita led-lamppuja. Sähkön vuosikulutusarvio on päivä- ja yleissähkön osalta 7 352 kWh.