Sähköauton latauspisteitä taloyhtiöön?

Sähköistyminen on yksi liikenteen kolmesta megatrendistä, ja se näkyy myös Suomen hallituksen linjauksissa. Kärjessä ovat vähäpäästöisen ja älykkään ajoneuvoteknologian edistäminen sekä autokannan uusiminen. Meneillään on myös ohjelma, missä vähäpäästöisten ajoneuvojen autoveroa lasketaan portaittain 2,7 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Nyt se on 4,4 prosenttia.

Vaikka ilmasto- ja energiastrategiassa on pitkä lista hyviä aikeita sähköautoilun yleistämiselle, sitä on moitittu biopolttoaineiden liiallisesta suosimisesta.

Suomi on sitoutunut Euroopan unionin ilmastopolitiikkaan ja Pariisin sopimuksen velvoitteisiin, joten älyliikenteeseen ja päästöttömyyteen siirtyminen on väistämätöntä.

Liikenne aiheuttaa Suomessa viidenneksen päästöistä ja tieliikenteen osuus siitä on noin 90 prosenttia. Kysymys ei ole vain hiilidioksidipäästöistä, vaan myös kaupunki-ilman laadusta, jota heikentävät hengityselinsairauksia aiheuttavat typen oksidit ja pienhiukkaset. Dieselautojen mekoissa, Pariisissa ja Madridissa autoilua on jo rajoitettu joinakin päivinä.

Sähköautojen etuja ovat päästöttömyys ajon aikana sekä energiankäytön hyvä hyötysuhde. Miinuksina ovat edelleen kalleus ja riittämätön latausverkosto, mutta autoteollisuuden panokset muuttavat tätä tilannetta nopeasti.

Vientituotteena älykäs lataus

Helen on ollut sähköautojen edelläkävijä ja puolestapuhuja jo pitkään, ja nyt se on luomassa älykästä latausoperointia ja laajentamassa verkostoa yhdessä kotimaisten energiayhtiöiden kanssa. Tätä varten on perustettu vuonna 2014 Liikennevirta Oy, jonka yhtenä pääosakkaana Helen on. Liikennevirta operoi Virtapiste-verkostoa, mihin myös Helenin julkiset latauspisteet kuuluvat.

”Avasimme ensimmäisen julkisen latauspisteen Suomessa Helsingin Runeberginkadulle jo vuonna 2009. Nyt niitä on Helsingissä yli 40 ja Virtapisteverkostossa yhteensä noin 115”, sanoo yksikönpäällikkö Perttu Lahtinen Heleniltä.

Liikennevirta myy nyt latausoperaattorikonseptia Sveitsiin ja Ranskaan. Saksassa on jo avattu toiminto tätä varten. Suomen kilpailuvaltti on muun muassa siinä, että latauspisteet ovat kaikkialla yhteensopivia. Kuluttaja pystyy myös ohjaamaan etänä latauksen ajoitusta edullisimmille tunneille. Suunnittelemalla lataukset älykkäiksi, myös koko sähköverkko voi Lahtisen mukaan paremmin.

”Energiamarkkinaosapuolena Helenillä pitää olla tuotanto ja kulutus tasapainossa. Aikaisemmin sähköpiikit hoidettiin ensisijaisesti lisäämällä hankintaa. Tasapainottaminen on mahdollista ohjaamalla myös kulutusta”, sanoo Lahtinen.

Dynaamisessa kuormanohjauksessa latausta voi ajoittaa myös niin, että autoja ei ladata samaan aikaan. Jos autoja on useampia, latausaika pidentyy tehon mahdollisen riittämättömyyden vuoksi, mutta sähköliittymää ei tarvitse välttämättä heti uusia.

”Palvelu on nyt pilottivaiheessa, mutta kuluvan vuoden aikana se on mahdollisesti jo kaupallisessa käytössä”, sanoo Lahtinen.

Hän uskoo, että tekniikan kehittyessä sähköautot alkavat yleistyä. Myös kattavampi latausverkosto vie samaan suuntaan.

”Älykästä latausta seuraa vaihe, missä akkuja käytetään taajuuden ohjaamiseen sekä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen. Ne pystyvät syöttämään sähköä sekä verkkoon että kiinteistöön”, sanoo Lahtinen.

Taloyhtiöillä pohdinnan paikka

Sähköautojen yleistyminen pistää taloyhtiöt miettimään jo nyt, miten latauspisteet tulevaisuudessa toteutetaan. Asunto-osakeyhtiölaki on laadittu suojaamaan osakasta hankkeilta, jotka eivät ole tavanomaisia tai ovat maksurasitteeltaan kohtuuttomia.

”Internet ei ollut vielä kymmeniä vuosia sitten taloyhtiöissä tavanomaista, mutta nyt jopa itsestään selvää”, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals.

Arvio lataustekniikan tavanomaisuudesta tehdään hänen mukaansa muun muassa sen pohjalta, miten siihen varustaudutaan uudistuotannossa.

Tällä hetkellä vanhan kiinteistön päätöstä hankkia latauspisteitä ei pidetä Kiinteistöliiton kannan mukaan vielä kaikissa tilanteissa tavanomaisena. Jos sähköverkko on muutenkin uudistuksen tarpeessa, yhtiö voi saneerauksen yhteydessä varustaa autopaikat latausmahdollisuudella.

”Tästä voidaan päättää yhtiökokouksessa enemmistöllä ja kaikki osakkaat osallistuvat kustannuksiin vastikemaksulla”, sanoo Pujals.

Yksinkertaisin tilanne on silloin, kun yhtiö varustaa muutaman hallintaansa kuuluvan autopaikan lataustekniikalla eikä tämä vaadi muutoksia sähköverkkoon. Asiasta voidaan niin ikään tehdä enemmistöpäätös.

Jos taloyhtiö päättää muuttaa kaikki hallinnassaan olevat autopaikat latauspisteiksi, siihen vaaditaan lähtökohtaisesti kaikkien osakkaiden suostumus. Yksittäisen osakkaan muutoshankkeeseen vaaditaan taloyhtiön lupa.