Sähkö

Sopiva valaistus tuo voimaa

  • Teksti: Satu Laatikainen
  • Kuvat: Markku Järvi
  • 27.10.2017

Valo on meille elintärkeää – myös kotona. Mitä mahdollisuuksia ja sudenkuoppia kodin valaistuksessa on, ja millainen on hyvä valaistus?

Valaisinsuunnittelija Matti Syrjälä

Valaistus on ala, joka hehkuu moneen suuntaan. Markkinointipäällikkö Markku Varsila iGuzzinista toteaa, että valoihin liittyy ­usean alan osaamista ja monenlaisia näkökulmia – jotka saattavat myös joutua joskus törmäyskurssille.

”Valaistus on arkkitehtuuria, sisustamista ja insinööritaitoa. Valo vaikuttaa työtehoon, terveyteen ja viihtyvyyteen. Ala sirpaloituu moneen suuntaan, ja kipupisteitäkin syntyy: esimerkiksi arkkitehdille valo edustaa perinteisesti rakenteessa olevaa valoaukkoa, kun sisustaja on kiinnostunut ennen kaikkea valaisimesta esineenä.”

Valon laatu ei ole enää ongelma siten kuin se vielä edeltävän tekniikan aikaan oli. Nykytekniikalla saadaan paljon valoa energiatehokkaasti, ja nyt arkea ovat ledit, joiden värintoisto on kehittynyt huikeasti.

Mutta millainen viihtyisästi ja tehokkaasti valaistu koti sitten on? Varsilan mukaan miellyttävä sisustusvalaistus syntyy siitä, että valopisteitä on monia ja valoa on saatavissa paljon, mutta se on säädettävissä monipuolisesti erilaisia tilanteita varten.

”Kokonaisuuden suunnittelu on olennaista. Esimerkiksi kodin väritys on myös energiatehokkuusasia. Tummat pinnat imevät valoa itseensä, ja toisaalta seinästä heijastuvaa valoa ei aina osata hyödyntää”, Varsila summaa.

Teksti jatkuu infolaatikon alla.

Valaise koti tarkoituksenmukaisesti

  • Valoa on oltava riittävästi ja sopivasti eri tilanteisiin. Useiden valopisteiden avulla valon määrää voi säädellä tarpeiden mukaan, ja valaisimien ohjausjärjestelmät avaavat huikeita mahdollisuuksia. Valaistuksen himmentäminen pienentää aina energiankulutusta.
  • Huomioi katsesuunta: tehokkainta ja turvallisinta on kohdistaa
  • valo siihen, mihin katsotaan. Jos valon suunta on väärä, se voi
  • häikäisyn vuoksi jopa estää näkemistä.
  • Pystypintojen valaiseminen tuo tilaan vireystilaa nostavaa valoa, joka ei kuitenkaan häikäise.
  • Valon suunta vaikuttaa: kun valaisee katosta alaspäin, tila tuntuu matalammalta, kun sen sijaan valon heijastaminen katon kautta antaa aina avaruutta.
  • Kohdevalaisu tuo persoonallisuutta ja mielenkiintoa tiloihin.
  • Yksityiskohtien ja taiteen valaisu avaa uusia näkymiä kotiin.
  • Hyödynnä erilaiset ohjaimet ja tunnistimet: ulkovalaistuksessa hämäräkytkin sytyttää valon, kun ympäristön valaistustaso laskee
  • alle asetetun rajan. Sitä voi täydentää kellokytkinohjauksella, jolla valaistus voidaan kytkeä pois esimerkiksi yön pimeiksi tunneiksi. Läsnäolo- tai liiketunnistimet sytyttävät valon havaittuaan liikettä. Ohjaimet ja tunnistimet lisäävät turvallisuutta ja säästävät energiaa niin sisällä kuin ulkona.
  • Ennakointi on viisautta: sähköasennuksissa kannattaa varautua tuleviin tarpeisiin ja myöhempään valopisteiden lisäämiseen.

Riittävästi valoa monista suunnista

Viihtyvyyden, käytännöllisyyden ja turvallisuuden kannalta Varsilalla on muutamia nyrkkisääntöjä, joiden avulla valaistusta ja asumismukavuutta voi helposti parantaa.

”Ihan ensimmäiseksi kannattaa pohtia, riittääkö valon määrä. Sisätilojen työkohteiden valaistusstandardi on se mittari, joka määrittää tiloihin tarvittavan valon määrän. Sen mukaan esimerkiksi koululainen tarvitsee koulussa 300 luksin verran valoa. Jos koululaisen huone valaistaan kotona vaikkapa normaalilla, 40 luksin valaistusvoimakkuuden antavalla plafondilla, on selvää, että se ei ole tarpeeksi. Lämmin, himmeä valo valmistelee elimistöä lepotilaan sen sijaan, että pitäisi läksyjentekovirettä yllä.”

Sisustuksen näkökulmasta Varsila pitää puolestaan hukkaan heitettynä sitä, että hartaasti mietityt seinäpinnat jäävät lattiaan kohdistuvan kattovalon takia pimentoon. Pystypintojen kohdevalaistus vaikuttaa hurjasti siihen, miltä tila näyttää.

”Pystypintoja valaisemalla saadaan tilaan runsaasti valoa, joka nostaa vireystilaa mutta ei kuitenkaan häikäise, kun se heijastuu silmiin pinnan kautta.”

Varsila tuo esiin myös seikan, joka maallikolla harvemmin valaistusta pohtiessa on mielessä: katsesuunnan. Normaalisti katsesuunta on vaakasuoraan eteenpäin, mutta esimerkiksi makuuhuoneissa myös kohti kattoa.

”Katsesuunnassa ei saisi olla häikäiseviä valaisimia. Portaikoissa katsesuunta on sekä ylä- että alaviistoon, joten kannattaa varmistaa, miltä valaisin näyttää myös näistä suunnista ja ettei valaisimen sisällä näy häikäiseviä lamppuja tai ikävännäköisiä sähkökytkentöjä.”

Portaikoissa valaistus vaikuttaa hahmottamiseen ja sitä kautta turvallisuuteen. Keittiössä laatikoiden ja kaappien valaisu auttaa puolestaan lukemaan etikettejä, ja eteisessä välttää monta hermostuttavaa hetkeä, kun lapas- ja kenkä­hyllyt on valaistu hyvin.

Olohuoneen valaistus

Matti Syrjälälle on tärkeää, että valo on pehmeää. Betoninen lattiavalaisin ei häikäise, vaikka sen kohdistaisi suoraan, mutta kauniin yleisvalon siitä saa myös kohdistamalla valon vaaleaan seinään. Pöytävalaisimessa valon pehmentää maitolasi. Suuret ikkunat tuovat kotiin luonnonvaloa.

Valoa tilanteen mukaan

Kotona siivous, työnteko ja leikkiminen vaativat erilaisen valon kuin seurusteluhetket. Nykytekniikan ansiosta kotiin on asennettavissa eri tarpeisiin mukautuva valaistusjärjestelmä, jonka saa säätelemällä taipumaan niin vaativiin valaistustilanteisiin kuin hienovireisen tunnelman luomiseen.

”Uudiskohteissa valaistuksen digitaaliset ohjausjärjestelmät ovat usein jo sisäänrakennettuja, eivätkä investoinnit uuden talon kokonaiskustannuksissa ole merkittävät. Älykkään ohjauksen käyttö myös vanhassa asunnossa on nykyään helppoa ja kohtuuhintaista. Erilaisten sovellusten avulla valon väri, sävy ja voimakkuus ovat säädettävissä”, Varsila kuvailee.

Kaikkein parhaana valona Varsila pitää päivänvaloa, joka on vuorokausirytmiin nähden aina oikean sävyistä. Siksi myös työpiste kannattaa sijoittaa ikkunan ääreen, jos se vain on mahdollista. Työskentelyvalaistuksessa on huomioitava työn luonne ja esimerkiksi vanhenevan silmän tarpeet.

Ulkotilavalaistuksessa Varsila pitää olennaisena kotiintulovaloa ja ikkunasta näkyvien maisemien valaisemista. Julkisivun valaisemista hän sen sijaan kehottaa miettimään.

”Komeasti valaistua julkisivua ei pääse ihailemaan useinkaan kuin töihin lähtiessään ja sieltä palatessaan. Kun ikkunasta avautuva maisema on valaistu mielekkäästi ja järkevästi, tuo se iloa pimeisiin koti-iltoihin, eikä erillistä kulkuvalaistustakaan ei välttämättä tarvita.”

Valokatto kylpyhuoneen sisäkattona

Ninapinnan valokatot soveltuvat niin kuivaan kuin kosteaan tilaan. Niitä saa myös himmennystoiminnolla varustettuna ja värilämpötilaltaan säädettävällä led-nauhalla.

Teksti jatkuu infolaatikon jälkeen.

Lamppuvalinnalla on väliä

Energiatehokkaat led-lamput alkavat olla arkipäivää. Ledit kestävät ­pidempään, niiden valon laatu on muita lamppuja parempi ja ne ovat ympäristöystävällisiä – pienloistelampuissa on helposti särkyvän lasiputken sisällä elohopeaa. Halogeenilamput ja pienloistelamput korvautuvatkin yhä enenevissä määrin led-lampuilla, jotka sopivat sekä sisä- että ulkokäyttöön. Pienloistelamput soveltuvat parhaiten sisätiloihin, mutta myös ulkokäyttöön sopivia malleja löytyy.

  • Led-lamppujen (energialuokka A+) käyttöikä on ≤ 25 000 tuntia.
  • Pienloistelamppujen eli energiansäästölamppujen (energialuokka A) käyttöikä on ≤ 12 000 tuntia.
  • Halogeenilamppujen (energialuokka B) käyttöikä on ≤ 3 000 tuntia.

Loppuunpalaneet led- ja energiansäästölamput viedään SER-keräyspisteeseen. Myös koristevalot, jouluvalosarjat, kirkasvalolamput ja kiinteällä lampulla varustetut peilikaapit on toimitettava keräyspisteeseen. Lähimmän kierrätyspisteen voi tarkistaa osoitteesta www.kierratys.info. Halogeenilamput, hehkulamput ja autojen valot kuuluvat sekajätteeseen.

Mieti mitä haluat

Varsilan mukaan asuntojen energiankulut ovat laskemaan päin. Valon määrän lisääminenkään ei välttämättä nosta energiankulutusta silloin kun valaistus on suunniteltu oikein. Itse valaisimien hintahaarukka on tietenkin hyvin suuri.

”Täytyy miettiä, mitä haluaa ja miten toiveet toteutetaan. Useiden upotettavien valaisimien asennus on sähkö­asennustyötä, joka voi olla yllättävän suuri kustannus. Uudiskohteissa valaistuksen asentaminen on usein viimeisiä asioita, ja rahat saattavat olla jo lopussa. Valaistus on kuitenkin asumisviihtyvyyden keskeinen osatekijä, ja valo on yksi hyvinvoinnin kulmakivi”, Varsila muistuttaa.

Kun perusvalaistus on suunniteltu tehokkaaksi ja moniulotteiseksi, persoonallisen otteen siihen voi antaa vaikkapa kirpputoreilta löytyvillä valaisimilla. Valon suuntaaminen sekä rakenteellisten yksityiskohtien ja esimerkiksi taiteen valaisu luo kotiin valon ja varjon leikkiä.

”Eri kohteiden valaiseminen tuo mielenkiintoa. Kuten legendaarinen suunnittelija Liisa Johansson-Pape on todennut, tärkein asia valaistuksessa on varjo. Jos ei ole varjoa, ei synny mielikuvaa valoisuudesta.”

Riippuvalaisimet ruokailutilassa

Riippuvalaisimet on kytketty himmentimeen, ja näin ne toimivat sekä ruokailu­nurkan yleisvalona että tunnelmavalaistuksena illallisilla. Alapinnan opaaliakryyli pitää huolen, ettei valo häikäise pöydän ääressä istuskelijoita.

Kirkasvalolampulla niskalenkki pimeästä

Suomalainen tuntee pimeään vuodenaikaan nahoissaan sen, miten valo – tai sen puute – vaikuttaa jaksamisen ja mielialaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen listaa selkeimmät kaamosoireet: nukkumisen vaikeudet, virkistämättömän ja katkeilevan yöunen, makean­nälän, painonnousun ja tarmon hiipumisen.

”Jopa 85 prosenttia suomalaisista sanoo vuodenajan vaikuttavan jaksamiseen. Tästä joukosta noin puolella oireilu on syksyisin ja talvisin huomattavaa. Jos näiden lisäksi kärsii masennusoireista, on kyseessä todennäköisesti suoranainen kaamos­masennus, joka vaivaa noin prosenttia suomalai­sista”, Partonen valottaa.

Jos kodin hyvin suunnitellusta valaistuksesta huolimatta tuntee pimeän vuodenajan vyöryvän päälleen, kannattaa avuksi hankkia kirkasvalolamppu tai sarastusvalaisin. Niiden käytöstä on tutkitusti hyötyä.

”Herätys- tai sarastuslamppu alkaa vaikuttaa jo kuudennen käyttöpäivän tienoilla. Se parantaa yöunen laatua ja unirytmiä ja vaikuttaa sitä kautta mielialaan. Lamppujen valaistusvoimakkuus on 200–300 luksia, ja valoa on saatava joka aamu niin, että valaisin alkaa toimia viimeistään puoli tuntia ennen äänimerkkiherätystä”, Partonen opastaa.

Aamun aikaisia valoja tehokkaampia ovat varsinaiset kirkasvalolamput, joiden valaistusvoimakkuus on jo 2 000–3 000 luksia.

”Jos mielialavaihtelut ovat suuria, kannattaa kirkasvalon käyttö aloittaa varovasti, ettei joudu ylikierroksille. Todetun silmäsairauden kanssa on niin ikään edettävä varovaisesti.”

Markkinoilla on jo erilaisia kirkasvalokattoja sekä katto- ja seinäpaneeleita, joita on hyödynnetty lähinnä julkisissa tiloissa. Partonen kehottaa kaamos­oireilijoita huolehtimaan itsestään kokonaisvaltaisesti ja käyttämään lisävaloa aamuisin säännöllisesti. Valon lisäksi myös ruokavaliolla ja liikunnalla on osansa.

”Vaihteleva liikunta hoitaa ihmistä siinä missä valokin, mutta liian myöhään ei kannata rehkiä, sillä se siirtää taas yöunia. Kun hyödyntää tehokasta sarastusvaloa, aamulla kirkasvalolamppua ja päivällä luonnonvaloa, illalla voi hyvin nauttia tunnelmasta kynttilänvalossa.”

Avainsanat

sähkö, valaistus

Uusi sähkösopimus

Uusi ja parempi sähkösopimus?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Valaistus toimivaksi

Valaistus tuo kotiin viihtyvyyttä, tunnelmaa ja turvallisuutta. Energiansäästöä syntyy energiatehokkailla ledeillä. Turhat valot kannattaa edelleen sammuttaa.

Lämpöä kuten luonnossa

Matelijoiden terraariossa tarvitaan valoa ja lämpöä.

Sähkö­järjestelmän päivitys lisää kodin sähkö­turvallisuutta ja toimivuutta

Vanhan sähköjärjestelmän päivittäminen nykyvaatimuksia vastaavaksi lisää kodin sähköturvallisuutta ja parantaa laitteiden ja arjen toimivuutta.