Sähkö

Tulevaisuutemme ruokaympyrä

  • Teksti: Satu Laatikainen
  • Kuvat: iStock
  • 09.05.2018

Maailma muuttuu, eikä ruokaankaan voi suhtautua olankohautuksella. Vanhasta on vara oppia, mutta tärkeintä on nostaa katse omalta lautaselta kohti tulevaisuutta.

Jokainen suomalainen jättää joka vuosi kotitalouksissaan jälkeensä 20–25 kiloa ruokaa, joka päätyy hävikiksi. Siitä noin 60 prosenttia olisi ollut alun perin syötäväksi kelpaavaa. Luonnonvarakeskus Luke on tutkinut ruokahävikin syntyä kotitalouksissa päiväkirjatutkimuksella sekä lajittelututkimuksin kaatopaikoilla.

”Ruokaa jää hävikkiin niin aikuisilta kuin lapsilta. Lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita näyttää menevän haaskuuseen vähemmän, mutta niiden ympäristövaikutukset voivat silti olla suuremmat kuin hävikkiin menevillä kasvis­peräisillä tuotteilla. Tämä pätee myös euro­määräisesti ajateltuna”, toteaa tutkija Kirsi Silvennoinen Lukesta.

Kotitalouksissa suurimmat syyt hävikin syntyyn ovat ruokien pilaantuminen, päiväyksien umpeutuminen ja lautastähteet. Se johtuu usein suunnittelemattomuudesta. Arki on monelle muuttuva palapeli, jonka vauhdikkuudessa leipäpussin loput homehtuvat ja toissapäiväinen ruoanjämä joutuu roskiin.

”Ruokahävikkiä pitäisi pyrkiä ensisijaisesti ehkäisemään ennalta. Jos hävikkiä kuitenkin syntyy vaikkapa kaupoissa ja ravintoloissa, kannattaa sitä mahdollisuuksien mukaan jakaa esimerkiksi yhteiskeittiöissä valmistettavaksi”, Silvennoinen muistuttaa.

Muutoksia ilmassa

Kun ilmasto muuttuu, kokonaisuutta on katsottava maailmanlaajuisesti. Maapallon maa-alueiden pinta-alasta 40 prosenttia on valjastettu ruoantuotantoon, ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen on suuri uhka. Uusia ruoan tekemisen tapoja tarvitaan.

VTT:n tutkija Lauri Reuter on tulevaisuuden ruokatuotannon ytimessä: hän on selvittänyt, miten kasvisolut sopivat ruoaksi. VTT:n bioreaktoreissa kasvaa tälläkin hetkellä muun muassa puolukoiden ja mesimarjojen soluja, joista kasvatetun solukon on havaittu olevan ravitsemuksellisesti moniarvoista ja tasapainoista.

Niin Silvennoinen kuin Reuter toteavat ilmastonmuutoksen vaikeuttavan ruoantuotantoa ja resurssien tasaista jakautumista jo nyt. Teknologia voi tarjota tulevaisuudessa mahdollisuudet ruoan kasvattamiseen niin urbaaneissa ympäristöissä kuin vaikkapa aavikolla, jolloin uusia maa-alueita ei enää tarvitsisi ottaa käyttöön.

”Nyt on tärkeää valmistautua ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin. Uusien teknologien avulla ruokaa voidaan tulevaisuudessa tuottaa sielläkin, missä biodiversiteetti on pientä. Sen myötä esimerkiksi peltoja olisi jopa mahdollista metsittää jälleen”, Reuter sanoo.

Ruoka on intiimi asia, ja suhtautuminen muutoksiin ja uuteen vie aikaa. Reuterin mukaan käsitykset ja myös käsitteet elävät ajassaan. Vaikka kasvisolujen kasvattaminen ruoaksi voi tuntua vielä kliiniseltä, se on osa sitä tulevaisuutta, jota kohti olemme tietämme valmistelleet.

Hiivat ja mikrobit ovat sinänsä kuuluneet kautta aikain muun muassa leivän ja oluen valmistukseen, ja moni uusikin innovaatio perustuu jo tunnettuihin reaktioihin. VTT:ltä on maailmalle ponnistamassa esimerkiksi Solar Foods -yritys, jonka tavoitteena on omassa tuotantolaitoksessaan vuoteen 2021 mennessä tuottaa vuosittain 3 500 kilogrammaa proteiinia hyödyntämällä ilmasta napattua hiiltä ja aurinkosähköä.

Reuterin mukaan juuri sähkö on avainasemassa tulevaisuuden ruoan­tuotannossa. ”Tulevaisuudessa sähköä tarvitaan entistä enemmän, ja kehittyvän aurinkosähkön tuottamisen ansiosta siitä voi tulla jopa runsauden resurssi.”

Lautaset tyhjiksi!

Suomalaisten kuluttajien ilmastovaikutuksesta noin 20 prosenttia syntyy ruoasta, ja suomalaisten ruokahävikistä syntyvien päästöjen määrä vastaa 100 000 henkilöauton vuosittaista ilmastovaikutusta.

”Jokainen kuluttaja voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, ettei hävikkiä synny ainakaan kotona. Ruokahävikin vähentäminen ja kasvispainotteinen ruokavalio ovat kestävän ruokajärjestelmän perusta”, Silvennoinen sanoo.

YK:n tavoitteena on ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Ravintoloissa, kaupoissa ja kouluissa ylijäänyttä ruokaa on alettu jo kierrättämään ja tarjoamaankin hyväntekeväisyys­hengessä.

Kotikeittiöihin saatavia bioreaktoreita ja ruoankasvattamoita odotellessa voi huolehtia siitä, että valitsee lounaslinjalta sopivan määrän ruokaa, ei osta omaan kaappiinsa mitään liikaa – ja syö lautasensa tyhjäksi.

Lauri Reuter kehottaa jokaista suhtautumaan asioiden muuttumiseen avoimesti ja keskustellen.

”Jos katsoo taaksepäin, saa huomata, että maailma on muuttunut paljon omasta lapsuudestammekin. Maailman jatkuva muutos on väistämätöntä, ja siihen on osattava varautua.”

Pienemmillä jäljillä suuria askeleita

  • Hiilijalanjälkeämme kasvattavat niin lentäminen, asuminen kuin energiavalinnat.
  • Ruoan osuus jokaisen suomalaisen ilmastovaikutuksesta on keskimäärin 20 %.
  • Maapallon tulevaisuuden kannalta kestävämpi ruokaympyrä sisältää yhä vähemmän naudanlihaa ja enemmän kasviksia, jotka on tuotettu siellä, missä ne luonnostaan kasvavat.
  • Arkisilla valinnoilla on vaikutusta. Suosi satokauden mukaista ruokaa ja kokeile rohkeasti uutta: esimerkiksi proteiinirikkaiden hyönteisten tuotanto kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin lihakarjan kasvattaminen.
  • Osta ja syö ruokaa vain sen verran kuin tarvitset. Kaivele jääkaapin perältä vanhimmat tuotteet aina etualalle.
  • Suunnittele etukäteen ja opettele hyödyntämään ruoantähteet loihtimalla ruoanjämistä uusia, herkullisia aterioita!

Uusi sähkösopimus

Tutustu sähkösopimuksiimme ja valitse sinulle sopivin vaihtoehto.

Katso sähkön hinnat ja tee sähkösopimus