Sähkö

Työpaikkana Vuosaaren voimalaitoksen valvomo

  • 14.02.2017

Kun Taneli Koskelan työpäivä on rauhallinen, on voimalaitoksessa kaikki mallillaan.

"Työni on siitä ristiriitaista, että kun päivä on hiljainen ja ehdin kahvitella, silloin laitos toimii parhaiten ja tuottaa tehokkaimmin sähköä ja lämpöä. Valvontajärjestelmä tuottaa pieniä hälytysilmoituksia useita kertoja päivässä, ja jokainen hälytys on tärkeä katsoa valvomon näytöltä, jotta mahdolliset tuotantoa häiritsevät häiriöt tulee huomattua. Kiireellisiä häiriötilanteita tulee harvoin.

Valvomossa työskennellään kolmessa kahdeksan tunnin vuorossa, paikalla on aina joku, myös joka ikisenä pyhänä. Lomittavana valvomoinsinöörinä työvuoroni ovat epäsäännölliset. Tulen paikalle, jos joku sairastuu tai muusta syystä tarvitaan paikkaajaa.

Tarvittaessa teen kaksi vuoroa peräkkäin. Kesäisin, kesälomia tuuratessa, työaikani on säännöllisimmillään, silloin teen peräkkäin kaksi aamuvuoroa, kaksi päivävuoroa ja kaksi yötä. Sitten on vapaa jakso.

Turvallisuusasioista huolehditaan jokaisessa työvuorossa. Varusteiden on oltava kunnossa ja laitoksen konetiloissa liikuttaessa ehdottomasti käytössä. Työturvallisuudesta huolehditaan kulunvalvonnalla ja kaikissa työvaiheissa, sillä täällä ollaan tekemisissä isojen koneiden, tulikuumien höyryjen ja sähkön kanssa.

Kypärä, huomiovärivaatetus, turvakengät, suojalasit ja kuulosuojaimet ovat jatkuvassa käytössä. Osa turvallisuutta on myös taskussa kulkeva Virve-puhelin, joka toimii viranomaisradioverkossa myös katvealueilla kuten tunneleissa.

Valvomossa kuluu noin 70 prosenttia työajasta. Näyttöruutujen seuraamisen ja toimistotöiden lisäksi työhöni kuuluvat säännölliset kierrokset laitoksen tuotantotiloissa. Tarkistan, että laitteistot, kuten höyry- ja kaasuturbiinit toimivat kuten pitää. Koneet ja niiden äänet olen oppinut tuntemaan läpikotaisin. Konesalin lattian tärinästäkin voi päätellä, toimivatko koneet niin kuin pitää.

Vuosaaren voimalaitoksilla tuotetaan noin 60 prosenttia koko Helsingin sähköstä sekä noin 50 prosenttia kaukolämmöstä silloin, kun kulutushuippuja tasaavia lämpölaitoksia ei ole käytössä. Energiaa tehdään maakaasusta, joka tulee putkea pitkin Venäjältä. Laitoksen yhteydessä on myös iso lämpövarasto, lämpöakku, johon kaukolämpöä varastoidaan kulutushuippuja varten. Akku tasaa tuotantoa ja se toimii myös hätävarana tuotantohäiriöiden sattuessa.

Kun aloitin Helenillä töissä, laitoksen tuotantoluvut ja suuri koko tekivät vaikutuksen. Nyt siihen on tietenkin tottunut, mutta edelleen olen ylpeä Vuosaaren laitoksesta. Yhteistuotannon ansiosta laitoksen hyötysuhde on 92–93 %. Se on todella kova luku, opiskeluaikana en tiennyt että sellainen on mahdollistakaan. Korkeaan hyötysuhteeseen päästään, kun sähköntuotannosta syntyvä hukkalämpö hyödynnetään kaukolämmön tuottamiseksi.

Helen on palkittu kansainvälisesti parhaana kaupunkienergian tuottajana johtuen juuri yhteistuotannon korkeasta hyötysuhteesta. Lisäksi se, mitä laitoksen järjestelmästä lopulta tulee ulos, on puhtaimmassa mahdollisessa muodossa ja hiilidioksidipäästöt ovat pienet. Yhteistuotantolaitos on vastuullista energiantuotantoa."

Lomittava valvomoinsinööri Taneli Koskela

  • Toimipaikka: Helenin Vuosaaren voimalaitos
  • Ikä: 31 vuotta
  • Koulutus: kone- ja tuotantotekniikan insinööri, erik. energiatekniikka.
  • Aloitti Helenillä lokakuussa 2014

Uusi sähkösopimus

Uusi ja parempi sähkösopimus?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Sähkökatko – harvinainen vieras

Helsingissä sähkökatkon todennäköisyys on muuta Suomea pienempi, sillä sähköjohdot kulkevat maan alla. Sähköjen katkeamiseen kannattaa silti varautua.

Sähköverkkoa kannattelemassa

Helsingissä sähköverkon häiriöt ovat tuikiharvinaisia. Jos vikaa kuitenkin ilmenee, Leif Knief kollegoineen korjaa tilanteen.

Sähköverkko on osa kaupunkikuvaa

Sähköverkko voi kulkea maan alla ja ilmojen halki. Parhaimmillaan se on joko huomaamatonta tai kaupunginosan pidetyin nähtävyys.