Artikkeli / 6.7.2018

Uusi mittauspalvelu lisää asumismukavuutta ja säästää energiaa

Helen tuo markkinoille uuden sisälämpötilan ja kosteuden mittaus- ja raportointipalvelun, jonka avulla voidaan parantaa kustannustehokkaasti asuinkerrostalojen energiatehokkuutta ja asumismukavuutta.

Teksti: Matti Remes Kuvat: Sami Issakainen

Uusi palvelu otetaan ensimmäisenä käyttöön Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) kiinteistöissä, joissa on noin 48 000 asuntoa. Vastaavanlaista palvelua tarjotaan jatkossa myös muille kerrostaloyhtiöille.

Helenin mittauspalvelussa seurataan asuntojen lämpötilatasoja, mikä mahdollistaa lämmityksen entistä tarkemman ohjauksen. Näin vältetään ylilämmitystä ja säästetään energiaa.

Mittauspalvelussa valittuihin asuntoihin asennetaan sisälämpötilaa ja kosteutta mittaavat sensorit eli anturit. Ne ovat parin tulitikkurasian kokoisia laitteita, jotka asennetaan asunnon seinälle paikkaan, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole lämmönlähteitä.

Sensori syö vähän virtaa, joten laitteen paristo kestää 5–8 vuotta.

Sensorit lähettävät tietoja sisäilman lämpötilasta ja kosteudesta langattomasti Helenin pilvipohjaiseen tietojärjestelmään. Sinne kerättyä tietoa ja raportteja voidaan tarkastella helppokäyttöisestä käyttöliittymästä.

Vesa Jurmu, Heka

Hekan kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu (kuvassa oikealla) kiittää järjestelmää, jolla sekä säästetään energiaa että saadaan lisätietoa asuntojen olosuhteista.

Vain välttämätön tieto kerätään

Mittauspalvelu hyödyntää esineiden internetissä paljon käytettyä Sigfox-verkkoyhteyttä. Se on suunniteltu välittämään kustannustehokkaasti hyvin pieniä tietomääriä. Toisin kuin esimerkiksi 4g-mobiiliverkon signaali, Sigfoxin hyvin matalan taajuuden radiosignaali (868–869 tai 902–928 MHz) läpäisee hyvin paksujakin rakenteita.

Mittauspalvelussa on kiinnitetty paljon huomiota tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan. Sensorit eivät kerää mitään asukkaisiin liittyvää yksityistä tietoa, ainoastaan dataa huoneiston sisälämpötilasta ja ilman kosteudesta.

Helenin ja Hekan pilottihanke liittyy isompaan kokonaisuuteen, jossa kerätään tietoa ja kokemuksia lämmön niin sanotusta kysyntäjoustosta.

Kysyntäjousto tarkoittaa sitä, että rakennuksiin varastoitua lämpöä voidaan ottaa käyttöön Helsingin energiajärjestelmässä silloin, kun kaukolämmön kysyntä on huipussaan ja sen tuotantokustannukset korkeimmillaan. Tällöin lämpöä joudutaan usein myös tuottamaan enemmän päästöjä aiheuttavissa tuotantolaitoksissa, esimerkiksi öljyä käyttävissä lämpövoimaloissa.

Lue lisää aiheesta

Lämpö Fiksu energiankäyttö